Bourbonin suvun perusti vuonna 1272 Robert Clermontilainen, Ranskan kuningas Ludvig IX:n poika, naidessaan Beatrix Bourbonilaisen, Bourbonin perijättären. Bourbon oli Bourbonnaisin hallintopaikka Keski-Ranskassa. Robertin poika Louis oli Bourbonin ensimmäinen herttua 1327–1342, mutta arvonimi sammui vuonna 1527 herttua Charles III:n kuoltua. Bourbon-Vendôme-sukuhaara alkoi vuonna 1548, kun herttua Charles Vendômelaisen poika Anton Bourbonilainen meni naimisiin Navarran kuningas Henrik II:n tytär Jeanne d’Albret’n kanssa. Liitto toi Bourbonin suvulle paljon maata Etelä-Ranskasta. Vuonna 1555 Jeannesta tuli Navarran kuningatar.[1]
Napolissa ja SisiliassaKaarle III:n poika Ferdinand nousi valtaistuimelle vuonna 1759. Ferdinand I palautti Molempain Sisiliain kuningashuoneen, joka säilyi Bourbonien vallassa vuoteen 1860 saakka, kunnes se yhdistettiin Italiaan. Bourbon-kuninkaat olivat Ferdinand I, Frans I, Ferdinand II ja Frans II.[1]
Parman herttuakunnan valtaistuimelle ensimmäisenä Bourbonina nousi Kaarle I vuonna 1731. Hän oli Espanjan kuningas Filip V:n poika. Bourbonit olivat Parman herttuoita vuoteen 1859 saakka, kunnes herttua Robert syrjäytettiin ja herttuakunta yhdistettiin italiaan.[1]