Aragorn
| Aragorn | |
|---|---|
 Aragorn piirrettynä. |
|
| Luoja(t) | J.R.R. Tolkien |
| Live-näyttelijä | Viggo Mortensen (elokuvatrilogia, 2001–2003) |
| Ensi- esiintyminen |
Taru sormusten herrasta (1954) |
| Henkilötiedot | |
| Laji | dúnadan |
| Sukupuoli | mies |
| Ikä | 87 (Taru sormusten herrasta) |
| Ryhmäsidokset | Sormuksen Saattue |
| Aliakset | Estel, Thorongil, Elessar Telcontar, Envinyatar,[1] Konkari, Samooja |
| Suhteet | |
| Vanhemmat | Arathorn II, Gilraen |
| Puoliso(t) | Arwen |
Aragorn on yksi päähenkilöistä J. R. R. Tolkienin fantasiaromaanissa Taru sormusten herrasta. Aragorn on dúnadan, ihminen, ja tarinan aikaan hän on 87-vuotias.[2]
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nuoruus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aragorn syntyi 1. maaliskuuta 2931 Kolmatta Aikaa.[3] Hänen vanhempansa olivat dúnedainin päällikkö Arathorn II ja Gilraen. Hänet nimettiin esi-isänsä Aragorn I:n mukaan, joka oli dúnedainin viides johtaja. Hänen koko nimensä oli Aragorn II Arathornin poika. Aragorn oli Isildurin järjestyksessä 39. sukupolven perillinen ja täten Gondorin valtaistuimen perillinen. Hän oli númenorilaista sukua suoraan alenevassa polvessa ja siksi hyvin pitkäikäinen.
Elrond Puolhaltia kasvatti Aragornin Rivendellissä, ja 20-vuotiaaksi eli vuoteen 2952 asti tämä tunnettiin nimellä Estel, kunnes Elrond paljasti Aragornille tämän syntyperän. Samana vuonna Aragorn rakastui Elrondin tyttäreen Arweniin, mutta Elrond ei hyväksynyt haltiatyttärensä suhdetta ihmiseen.[4]
Seikkailut Keski-Maassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aragorn lähti Rivendellistä ja vaelsi ympäri Keski-Maata. Vuonna 2956 hän ystävystyi velho Gandalf Harmaan kanssa.[4] Vaelluksillaan hän sai liikanimen Konkari (engl. Strider).
Aragorn palveli Rohanin kuningasta Thengeliä ja Gondorin käskynhaltijaa Ecthelion II:ta salanimellä Thorongil, ”Tähden kotka”.[4] Ecthelionin palveluksessa hän hyökkäsi Umbariin ja tuhosi merirosvojen laivaston. Hän surmasi Merirosvojen päällikön ja palasi Gondorin sotilaiden kanssa Pelargiriin. Hän ei kuitenkaan halunnut Gondorin pääkaupunkiin Minas Tirithiin, vaan lähetti Ecthelionille jäähyväiskirjeen ja katosi. Gondorin ihmiset pitivät tätä suurena vahinkona ja murehtivat suuresti ”Thorongilin” katoamista.
Kihlautuminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2980 Aragorn ja Arwen kihlautuivat Cerin Amrothin kukkulalla Lothlórienissa. Elrond kuitenkin ilmoitti, että Aragorn saisi mennä Arwenin kanssa naimisiin vasta sitten, kun hänestä olisi tullut Gondorin ja Arnorin kuningas.
Rooli kirjassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 3018 Gandalf kertoi hobitti Frodo Reppulin lähtevän Konnusta Valtasormuksen kanssa. Aragorn uskoi Gandalfin suojelevan Frodoa, mutta kun haltia Gildor kertoi Gandalfin kadonneen ja Nazgûlien etsivän Sormusta, Aragorn meni Briin kylään. Siellä hän tapasi Frodon ja tämän ystävät ja auttoi nämä pakoon Sormusaaveilta.
Aragorn johdatti hobitit Viimapäälle, jossa sijaitsivat Amon Sûlin vartiotornin rauniot. Aragorn ja hobitit yöpyivät kukkulalla, mutta Nazgûlit hyökkäsivät heidän kimppuunsa. Aragorn onnistui ajamaan ne pakosalle, mutta Sormusaaveiden johtaja Angmarin Noitakuningas ehti iskeä Frodoa tappavalla Morgul-tikarilla. Aragorn ei kyennyt parantamaan Frodon haavaa, joten tämä piti viedä haltioiden hoitoon Rivendelliin. Rivendellissä Aragorn tapasi jälleen Arwenin. Elrondin neuvonpidon päätteeksi muodostettiin Sormuksen Saattue. Aragorn liittyi Saattueeseen, ja haltiasepät takoivat Narsilin pirstaleet Andúriliksi.
Kun Gandalf putosi Morian kaivoksissa Khazad-dûmin sillalta kuiluun balrogin kanssa, Aragornista tuli Saattueen johtaja. Saattue kuitenkin hajosi Parth Galenin lähistöllä. Boromir sai surmansa, ja Aragorn lähti haltia Legolasin ja kääpiö Gimlin kanssa ajamaan takaa örkkejä, jotka olivat kaapanneet Merrin ja Pippinin. Aragornin, Legolasin ja Gimlin seuraan liittyi Gandalf, joka oli selvinnyt kamppailusta balrogia vastaan. He ratsastivat Edorasiin, Rohanin pääkaupunkiin, jossa Gandalf paransi Rohanin kuningas Théodenin. Théoden johdatti sotilaansa Helmin syvänteessä sijaitsevaan Ämyrilinnaan. Sauronin kanssa liittoutunut velho Saruman lähetti Helmin Syvänteeseen 10 000 uruk-haita, puoliörkkiä ja mustainmaalaista. Aragorn ja Èomer taistelivat rinnakkain Rohanin sotilaiden joukossa. Lopulta Gandalf ja Erkenbrand saapuivat mukanaan Rohanin ratsastajat ja ajoivat örkit huornien metsään, missä huornit tappoivat ne.
Aragorn lähti 7 000 miehen kokoisen armeijan kanssa Mordorin Mustalle Portille. Tarkoituksena oli kääntää Sauronin Silmän katse pois Frodosta ja Sormuksesta kohti Aragornia ja hänen armeijaansa, jotta Frodo saisi aikaa tuhota Sormuksen. Lännen Armeija marssi Mustalle Portille, missä Sauron lähetti palvelijansa, Sauronin Suuna tunnetun mustan númenorilaisen neuvottelemaan Lännen Päälliköiden kanssa. Gandalf ei hyväksynyt Sauronin Suun esittämiä vaatimuksia ja Morannonin Taistelu alkoi. Taistelun lopuksi Sormus tuhoutui ja Sauron voitettiin ja tuhoutui. Faramir tunnusti Aragornin Gondorin kuninkaaksi ja toi tälle Gondorin kuninkaalle kuuluvan kruunun. Aragorn kruunattiin Gondorin ja Arnorin Yhdistyneen Valtakunnan kuninkaaksi ja hän sai nimen kuningas Elessar.
Aragorn meni naimisiin Arwenin kanssa. Hänen valtakaudellaan Gondor kukoisti. Hän nimitti Faramirin Gondorin käskynhaltijaksi. Hän myös jälleenrakensi Arnorin valtakunnan ja antoi Konnun hobiteille. Kuningas Elessar toi valtakaudellaan rauhan ja oikeudenmukaisuuden kaikkialle Keski-Maahan, ja häntä verrattiin suurimpiin númenorilaisiin ruhtinaisiin ja haltiakuninkaisiin.
Aragorn kuoli 1. maaliskuuta 120 Neljättä Aikaa 210-vuotiaana hallittuaan Gondoria 122 vuotta.[5] Hänen pojastaan Eldarionista tuli Gondorin ja Arnorin kuningas.
Elokuvatulkinnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ralph Bakshin vuoden 1978 Taru sormusten herrasta -animaatiossa Aragornin ääninäyttelijänä toimi John Hurt. Elokuvasta on jätetty pois Aragornin rakastettu Arwen, joka esitellään kirjassa ensimmäisen kerran Rivendellissä. Jules Bassin ja Arthur Rankinin tekemässä The Return of the King-animaatioelokuvassa vuodelta 1980 Aragornin ääninäyttelijänä oli Theodore Bikel.
Suomalaisessa Hobitit-televisiosarjassa (1993) häntä esitti Kari Väänänen.
Peter Jacksonin ohjaamassa Taru sormusten herrasta -elokuvatrilogiassa (2001–2003) Aragornia esittää tanskalais-yhdysvaltalainen Viggo Mortensen. Alun perin rooliin valittiin Stuart Townsend, mutta näyttelijä vaihdettiin kuvausten jo alettua hänen ja ohjaajan välillä ilmenneiden taiteellisten erimielisyyksien vuoksi. Mortensen kutsuttiin paikalle hyvin lyhyellä varoitusajalla.[6] Ennen lähtöään Townsend oli valmistautunut ja harjoitellut roolia varten miltei kaksi kuukautta.[7] Omaksuessaan Aragornin roolia Viggo Mortensen alkoi metodinäytellä: hän muun muassa yöpyi useasti ulkona ja kantoi alati miekkaansa mukanaan. Vastanäyttelijät kuvailivat Mortensia omalaatuiseksi ja salaperäiseksi.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tolkien, J. R. R.: Taru sormusten herrasta, s. 986. Suomentanut Kersti Juva, Eila Pennanen & Panu Pekkanen. Helsinki: WSOY, 2023. ISBN 9789510499399 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Raymond, Nicholas & Russell, Tom: Lord Of The Rings: How Old Is Aragorn? Screen Rant. 10.1.2024. Viitattu 2.8.2026.
- ↑ Tolkien, J. R. R.: ”Vuosien kirja (läntisten maiden aikakirjat)”, Taru sormusten herrasta, s. 939. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-13208-X
- 1 2 3 Foster, Robert: The Complete Guide to Middle-earth: From the Silmarillion to the Lord of the Rings, s. 16. Lontoo: HarperCollins, 2022. ISBN 9780008537814
- ↑ Stone, Sam: Lord Of The Rings: What Happened To Every Major Character After Return Of The King SlashFilm. 23.4.2026. Viitattu 19.7.2026.
- ↑ Sibley, Brian: Taru sormusten herrasta: Elokuva ja sen synty, s. 36. (Alkuteos The Lord of the Rings Official Movie Guide.) Suomentanut Kari Salminen. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-26077-0
- ↑ Braun, J.W.: The Lord of the Films: The Unofficial Guide to Tolkien's Middle-Earth on the Big Screen, s. 29. ECW Press, 2009. ISBN 978-1550228908 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Nathan, Ian: Anything You Can Imagine: Peter Jackson and the Making of Middle-earth, s. 183, 193, 207–208. Lontoo: HarperCollins, 2018. ISBN 9780008192471 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aragorn Wikimedia Commonsissa
- Aragorn sivustolla Tolkien Gateway (englanniksi)