Viimapää

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Viimapää

Viimapää (sindariksi Amun Sûl) on kukkula J. R. R. Tolkienin luomassa fiktiivisessä Keski-Maassa. Viimapää on eteläisin Viimavaarojen kukkulajonosta Arnorissa. Se sijaitsee Suuren idäntien pohjoispuolella noin puolessavälissä Kontua ja Rivendelliä. [1]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Kukkula on noin 300 metriä ympäröivää maata korkeammalla ja siellä sijaitsi vartiotorni Arnorin kuningaskunnan aikoihin. Vahtitorni ja linnoitukset poltettiin ja tuhottiin vuonna 1409 Kolmatta Aikaa, mutta sen yläosa on edelleen tasainen ja sitä ympäröi kivikehä. Huipulta johtaa pohjoiseen vuoriston linnoitukset yhdistävä polku. Alun perin tornissa oli yksi seitsemästä palantíristä.

Teoksessa Taru sormusten herrasta kerrotaan, kuinka Frodo haavoittuu Viimapäällä vakavasti. Pakomatkalla Briistä Konkari ja hobitit välttelevät päätietä ja lähestyvät Viimapäätä pohjoisesta. Huipulla he löytävät viestin Gandalfilta ja huomaavat lähestyvät sormusaaveet. Yön laskeuduttua sormusaaveet hyökkäävät heidän leiriinsä ja niiden johtaja pistää Morgulin terällä Frodoa olkapäähän. Vaikka muut seurueen jäsenet saavat ajettua sormusaaveet pois, olkapäässä oleva aseen terä ajautuu kohti Frodon sydäntä ja on koitua hänelle kohtalokkaaksi.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tolkien, J.R.R.: Taru Sormusten Herrasta, s. 159. Suomentanut Kersti Juva, Eila Pennanen, runot suom. Panu Pekkanen. WSOY, 1987. ISBN 9510140988.
  2. Tolkien s. 179-182