Ali-Mylly

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ali-Mylly
Valtiot Suomi
Maakunnat Kanta-Häme
Kunnat Loppi
Koordinaatit 60°44′17″N, 24°06′56″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue Hyvikkälänjoen valuma-alue (35.88)
Laskujoki Petojoki [1]
Järvinumero 35.887.1.008
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 117 m [1]
Rantaviiva 4,171 km [2]
Pinta-ala 33,715 ha [2]
Kartta
Ali-Mylly

Ali-Mylly [2][1] on Kanta-Hämeessä Lopella Räyskälän kylän lähellä sijaitseva järvi.[2][1]

Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven pinta-ala on 34 hehtaaria ja se on 1,3 kilometriä pitkä ja 650 metriä leveä. Se sijaitsee Räyskälän ympäristössä Pernunnummella, missä maaperä on muodostunut jääkauden loppuvaiheessa jäätikköjoen muodostumissa, joista alueella sanduri tai delta on vallitsevin maa-aineksen kasautumismuoto. Sandurikentän ympäröivät painaumat voivat olla suppia, jotka ovat muodostuneet paikalleen juuttuneen jäävuoren estäessä hiekan leviämisen kohdallensa ja joka on myöhemmin sulanut pois [3]. Tämä selittäisi järven muotoa, jolla on kolme eri järviallasta, jotka ovat liittyneet toisiinsa salmien kautta. Sen etelärantaa seuraa matala harjujakso, joka katkeilee muutamassa kohdassa. Harjun aukosta pääsee etelään jäävälle Salmilamminlahdelle, joka on muodoltaan pyöreä. Järven rantaviivan pituus on 4,2 kilometriä ja sen rannat ovat metsämaata. Järven pohjoispuolella kulkee rannanviertä seuraava yhdystie 13623, josta haarautuu järven koillispäässä yhdystieksi 13624. Teiden takana alkaa heti Räyskälän ilmailukeskus. Järven rannoille on rakennettu noin 30 vapaa-ajanasuntoa. Niille tulee tiet Räyskälästä tulevalta tieltä.[2][1][4]

Vesistösuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä Vanajan reitin valuma-alueella Hyvikkälänjoen valuma-alueeseen, johon Kaartjärven valuma-alue kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 117 metriä mpy. Järvi kuuluu Kaartjärveen laskevan valtaojan valuma-alueeseen. Ali-Mylly laskee 350 metriä pitkää Petojokea myöten Taipaleenjärveen ja jatkaa sitten Alimmaiseen ja laskee lopuksi Valtaojaa myöte Kaartjärveen. Ali-Myllyyn tulee laskuojia eri suunnilta. Salmilamminlahteen laskevat Tourijärven laskuoja ja Koskualta oja, jonka alajuoksulla sijaitsee Koskuanlammi. Järven länsipäähän laskee Yli-Mylly lyhyttä ojaa pitkin. Järven itäpäähän laskevan Pitkäsuon kuivatusojien johto-oja on toinen siihen laskeva metsäoja.[2][1][5]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järven nimeksi on kirjoitettu ”Wähä Myllyjärvi”. Siihen laskevissa Tourijärven ojassa ja Yli-Myllyn ojassa oli kartassa vesimyllyn kerttamerkkit. Vuoden 1958 peruskartassa oli järven pohjoispuolella metsämaata, mutta vuoden 1979 kartassa siihen oli jo merkitty lentokenttä ja Purjelento-opisto.[6][7][8][9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Ali-Mylly, Loppi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
  2. a b c d e f Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 4.7.2017.
  3. Litmanen, Tanja: Pääjärven alueen geomorfologia ja deglasiaatiovaiheet Lopen Pernummella, Pro Gradu-tutkielma, Turun Yliopisto, 2012
  4. Ali-Mylly, Loppi (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
  5. Ali-Mylly (35.887.1.008) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 14.11.2017.
  6. Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050967.jpg), 1855−1856
  7. Peruskartta 1:20 000. 2042 03 Räyskälä. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1958. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 2.4.2017)
  8. Peruskartta 1:20 000. 2042 03 Räyskälä. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1979. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 2.4.2017)
  9. Peruskartta 1:20 000. 2042 03 Räyskälä. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1987. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 2.4.2017)
Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.