Kaura

Wikipedia

Kaura

Kauran jyvät kasvavat röyhyssä

Kunta:	Kasvit Plantae
Alakunta:	Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari:	Siemenkasvit Magnoliophyta
Alakaari:	Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka:	Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko:	Poales
Heimo:	Heinäkasvit Poaceae
Suku:	Kaurat Avena
Laji:	sativa

Kaksiosainen nimi

Avena sativa
L.

Katso myös

Kaura eli peltokaura (Avena sativa) on heinäkasvien heimoon kuuluva viljelykasvi ja viljalaji. Peltokauran tieteellisen nimen lajiosa johtuu latinan adjektiivista sativus, joka on tässä latinan kieliopin vaatimassa feminiinimuodossa sativa, koska Avena on suvultaan feminiininen. Sana sativus on klassillisessa latinassa hyvin harvinainen. Sen merkitys on ’viljelty, kylvetty tai istutettu’ eli vastakohta luonnossa kasvavalle.

Kaurasta tehdään jauhoja ja suurimoita. Tunnetuin kaurasta valmistettava ruokalaji lienee kaurapuuro. Lisäksi kaurasta valmistetaan keksejä, mysliä sekä silloin tällöin myös olutta. Näiden lisäksi kaurasta on tehty leipää ja talkkunaa. Suurin osa maailmassa tuotetusta kaurasta käytetään kuitenkin kotieläinten rehuksi. Vanhastaan sen tärkein merkitys onkin ollut hevosten ravintona. Myös kauran olkia käytetään rehuna tai kuivikkeena.

Kauran katsotaan alentavan huonoa kolesterolia, ja kauran proteiini on soijan veroista, sillä siinä on runsaasti lysiini-aminohappoa. Muiden viljojen proteiinissa tätä ihmisen tarvitsemaa aminohappoa on liian vähän. Kaura saattaa myös vähentää sydänsairauden riskiä. Kaura ei sisällä gluteenia, mutta koska käsittelyn aikana sen joukkoon usein päätyy pieniä määriä muita viljoja, EU luokittelee sen gluteenipitoiseksi.

Suurimmat kaurantuottajat 2005 (miljoonaa tonnia)
Venäjä	5,1
Kanada	3,3
Yhdysvallat	1,7
Puola	1,3
Suomi	1,2
Australia	1,1
Saksa	1,0
Valko-Venäjä	0,8
Kiina	0,8
Ukraina	0,8
Maailma yhteensä	24,6

Kauraa kasvatetaan nykyisin lähes koko lauhkean ja subtrooppisen ilmaston alueella. Eri kauralajikkeet pärjäävät vähemmällä lämmöllä ja kestävät sadetta paremmin kuin muut viljakasvit, joten ne ovat tärkeitä paikoissa, joissa kesät ovat viileitä ja sateisia. Onpa kauraa kasvatettu onnistuneesti Islannissakin. Kaura voidaan kylvää joko syksyllä, jolloin se voidaan korjata myöhään kesällä, tai keväällä, jolloin se korjataan aikaisin syksyllä. Suomen ilmastossa on mahdollista ainoastaan kauran kevätkylvö. Rikkakasvit eivät yleensä juuri häiritse kauran kasvua, sillä se tukahduttaa ne nopean kasvutapansa ansiosta. Kaura kuluttaa maaperästä paljon typpeä. Suomen nykyinen kauralajikkeisto on jyvän kuoren väriltä keltaista tai vaaleaa, mutta aikaisemmin maatiaiskaurojen kuori oli tumma, joko ruskea tai musta.

[muokkaa] Kauralajikkeita

Erityyppisiä kauralajikkeita jalostetaan jatkuvasti. Jalostuksen kohteena ovat muun muassa: korsityyppi, korjuuaika, jyvän kuorirakenne, satoisuus, kuoren väri, korren koko, valkuaisainepitoisuus je poudankestävyys.

Suomalaisia kauralajikkeita:^[1]