Hukkakaura

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hukkakaura
Avena fatua1.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Poales
Heimo: Heinäkasvit Poaceae
Suku: Kaurat Avena
Laji: fatua
Kaksiosainen nimi
Avena fatua
L.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Hukkakaura Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Hukkakaura Commonsissa

Hukkakaura (Avena fatua) on yksivuotinen heinäkasvi ja kuuluu samaan sukuun viljellyn kauran (Avena sativa) kanssa. Se on erittäin helposti leviävä rikkakasvi, jota haittaa varsinkin viljakasvien viljelyä. Sitä pidetään niin haitallisena, että sen torjunnasta on useissa maissa säädetty erityinen laki. Suomessa kasvin löytäjällä on ilmoitusvelvollisuus viranomaiselle. Hukkakauran saastuttama peltopinta-ala on Suomessa tällä hetkellä noin 17 % koko peltoalasta eli runsas 384 000 hehtaaria[1]. Hukkakaura pärjää usein kevätviljan joukossa paremmin kuin syysviljassa. Hukkakaura täytyy hävittää kitkemällä tai kemiallisesti torjumalla. Kitketyt hukkakaurat täytyy hävittää polttamalla.

Hukkakauraa tavataan koko Euroopassa ja laajoilla alueilla Aasiassa. Se on levinnyt Pohjois-Amerikkaan ihmisen mukana.[2]

Miksi vaarallinen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hukkakaura on erittäin haitallinen rikkakasvi, koska se kilpailee tehokkaasti varsinaisen viljelykasvin kanssa vedestä, ravinteista ja valosta. Koska sillä ei ole käytännössä lainkaan rehuarvoa, se aiheuttaa sadolle laadunmenetyksiä. Yksi rehevä hukkakaurayksilö tuottaa helposti 100 siementä/röyhy ja suurin osa siemenistä varisee maahan jo ennen sadonkorjuuta. Hukkakauran siemen saattaa säilyä itämiskykyisenä maassa jopa 10 vuotta. Hukkakaura leviää herkästi ympäristössään, jos sitä ei torjuta.[3] Sen poistaminen lohkoilta vaatii huomattavasti lisätyötä viljelijältä: kitkentä hukkakauralohkoilla vaatii useita henkilöitä, jotka kitkevät kasveja juurineen; torjunta-ainekustannuksia; torjunnan jälkeistä tarkkailua on tehtävä jatkuvasti koska uusia taimettuu; ylimääräistä tarkkailua puhtailla lohkoilla; ja viljelyrajoituksia; sekä sadon laatumenetyksiä.[4]

Hukkakauraa koskevat lait ja asetukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Laki hukkakauran torjunnasta (185/2002)[5]
  • Asetus hukkakauran torjunnasta (326/2002)[6]
  • Asetus hukkakaurasta kylvösiementuotannossa (43/2002, MMM:n määräyskokoelmassa)
  • Asetus hukkakauran torjunnasta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta (32/2002, MMM:n määräyskokoelmassa).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hukkakauratiloille halutaan kovempia rangaistuksia YLE. 8.8.2014. Viitattu 8.8.2014.
  2. Anderberg, A & A-L: Den virtuella Floran (myös levinneisyyskartta) 2004-2009. Tukholma: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 23.6.2009. (ruotsiksi)
  3. Miksi hukkakaura on vaarallinen
  4. Hukkakaura Pdf
  5. Laki hukkakauran torjunnasta (185/2002)
  6. Asetus hukkakauran torjunnasta (43/2002)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.