Ydinvoimalan sydämen sulamisonnettomuus
Wikipedia
Sydämen sulamisonnettomuus (myös Kiina-ilmiö) on ydinonnettomuus, jossa ydinreaktorissa olevan ydinpolttoaineen lämpötila nousee niin korkeaksi, että polttoaine sulaa tai alkaa sulaa. Reaktorissa olevasta polttoaineesta käytetään nimitystä reaktorisydän, josta onnettomuustyypin nimi tulee. Nykyaikaisissa ydinreaktoreissa on onnettomuuden ehkäisemiseksi turvallisuusjärjestelmät.
Ydinreaktorit suunnitellaan siten, että poikkeustilanteessa ne sammuvat automaattisesti. Myös reaktorin jäähdytys on nykyaikaisissa laitoksissa varmennettu moninkertaisesti. Osittaisetkin sydämen sulamisonnettomuudet ovat näin ollen erittäin harvinaisia. Historiallisesti laskennallinen todennäköisyys reaktorisydämen vaurioitumiselle on ollut reaktorityypistä riippuen noin yksi tapaus 1 000 - 100 000 reaktorinkäyttövuotta kohden. Nykyaikaisessa ydinvoimalassa todennäköisyys on tyypillisesti selvästi vähäisempi kuin yksi tapaus 100 000 vuodessa. Eurooppalaiset viranomaiset edellyttävät uudelta reaktorilta suunnitteluperusteena laskennallisesti alle yhtä tapausta miljoonassa vuodessa. (STUK, 2004; Francois, 2000)
Nykyaikaisissa ydinvoimaloissa sydämen sulamisonnettomuuteen on varauduttu siten, että jos polttoaine pääsee sulamaan, se eristetään reaktoripaineastian sisään. Samanaikaisen reaktoriastian tiiveyden rikkovan vaurion varalta ydinreaktori on sijoitettu ilmatiiviiseen suojarakennukseen, joka eristää reaktorin ympäristöstä. Tarkemmin turvallisuutta on käsitelty artikkelissa ydinturvallisuus.
Ainoa nykyaikaisessa länsimaisessa ydinvoimalassa sattunut sydämen sulamisonnettomuus tapahtui Harrisburgin ydinonnettomuudessa Yhdysvalloissa vuonna 1979, kun noin kolmasosa ydinreaktorin polttoaineesta suli usean yhtäaikaisen vian ja operaattorien virheiden seurauksena. Laitoksen turvallisuusjärjestelmät toimivat suunnitellusti. Reaktori sammui itsestään eikä onnettomuus aiheuttanut merkityksellisiä päästöjä, ei ympäristövaikutuksia eikä henkilövahinkoja, mutta reaktori vaurioitui pahoin. (Jouduttiin sulkemaan.)
Populaarikulttuurissa sydämen sulamisonnettommudesta käytetään joskus hieman leikkisää nimitystä Kiina-ilmiö. Nimityksen taustalla on ajatusleikki, jossa sula ydinpolttoaine sulattaisi reiän reaktoriin sekä voimalaitosrakennuksen lattiaan ja porautuisi aina Kiinaan asti. Luonnollisesti tämä on onnettomuuden mahdollisten vaikutusten suurta liioittelua. Termin popularisoi vuoden 1979 saman niminen kirja ja sen mukaan kuvattu elokuva. Ironista kyllä, kuviteellinen tarina on lähes identtinen Harrisburgin onnettomuuden kanssa, joka tapahtui vain pari viikkoa elokuvan ensi-illan jälkeen.
Sydämen sulaminen on ollut osana ydinreaktorissa sattunutta onnettomuutta ainakin seuraavissa tapauksissa:
- NRX, Ontario, Kanada, 1952
- EBR-I, Idaho, USA, 1955
- Windscale, Sellafield, Englanti, 1957
- Santa Susana Field Laboratory, Simi Hills, Kalifornia, 1959
- Enrico Fermi Nuclear Generating Station, Michigan, USA, 1966
- Three Mile Island, Pennsylvania, USA, 1979
- Tšernobyl, Ukraina, 1986
[muokkaa] Lähteet
- Säteilyturvakeskus (STUK): Ydinturvallisuus, Hämeenlinna, 2004, ISBN 951-712-500-3
- Francois, B: European Passive Reactor (EPR), Nu-Power Vol.14 No.3, Mumbai, 2000
