Lenin (jäänmurtaja)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lenin
Museojäänmurtaja Lenin Murmanskissa
Museojäänmurtaja Lenin Murmanskissa
Tyyppi jäänmurtaja
Tekniset tiedot
Pituus 134 m m
Leveys 27,6 m m
Uppouma 16 000 t
Koneteho 32 400 kW
Nopeus 33,3 km/h
Nopeus 18 kn

Lenin oli Neuvostoliiton ydinkäyttöinen jäänmurtaja. Se oli maailman ensimmäinen ydinvoimalla toimiva siviilialus, ja ylipäätään ensimmäinen ydinkäyttöinen pinta-alus. Aikanaan se oli myös maailman voimakkain jäänsärkijä, sillä aluksen ydinvoimakoneistot kehittivät 44000 hevosvoimaa. Ensimmäiselle koeajolleen se lähti Leningradista vuonna 1959. Sen pääasiallinen tehtävä oli merenkulun avustaminen Murmanskin ja Vladivostokin välisellä väylällä, jonka pituus on 17 600 kilometriä.[1]

Lenin rakennettiin Admiralteiskie verfi -telakalla Leningradissa, laskettiin vesille 1957 ja otettiin käyttöön 1959. Se palveli tehtävässään 30 vuotta ja poistettiin käytöstä 1989. Siinä oli kaksi reaktoria, jotka käyttivät neljää turbiinia, jotka taas käyttivät sähkömoottoreita.[1]

Tietoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pituus: 134 m
  • Leveys: 27,6 m
  • Kyljen korkeus: 16,1 m
  • Uppouma ilman köliä: 16 000 BRT
  • Nopeus: 18 solmua (33,3 km/h)
  • Reaktorit: alun perin, 3x OK-150 (90 MW kukin), myöhemmin 2xOK-900 (171 MW kukin).
  • Propulsio: 3 sähkökäyttöistä potkuria. Yhteisteho 44 000 hp (32,4 MWt)
  • Helikopteri: 1 laskeutumisalusta

Propulsio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uudistetussa kahden reaktorin järjestelmässä reaktorit käyttivät neljää höyryturbiinia. Turbiinit pyörittivät sähkögeneraattoreita, jotka syöttivät virtaa aluksen ajomoottoreille.

Reaktorivaurioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aluksella sattui sen käyttöiän aikana kaksi reaktorionnettomuutta, joiden vuoksi se oli muutaman vuoden pois käytöstä korjattavana. Tiedot eivät olleet julkisia ennen Neuvostoliiton hajoamista.[1]

Helmikuussa 1965 aluksen kakkosreaktorin jäähdytysjärjestelmä sammui polttoaineen vaihdon aikana, ja reaktorissa ollut polttoaine suli osittain. Vaurioitunut reaktori haudattiin kaksi vuotta myöhemmin Novaja Zemljan ydinkoealueelle.

Vuonna 1967, pian polttoainetäydennyksen jälkeen järjestelmässä havaittiin vakava vuoto, joka ei ollut korjattavissa. Reaktorit poistettiin, ja korvattiin kahdella tehokkaammalla. Alus palasi käyttöön 1970.

Myöhemmät tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lenin poistettiin käytöstä 1989, koska sen runko oli tullut käyttöikänsä päähän. Alus valmistui museolaivaksi 2005.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Matti Korjula:"Lenin" koeajolle, 50 vuotta sitten, s. 87, Tekniikan Maailma 4.11.2009, nro 20/09

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Matti korjula, s. 87

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]