Keskustelu:Sydämen sulamisonnettomuus

Mielestäni Tshernobylistä ei voi käyttää Kiina-ilmiö nimitystä, koska grafiittihidasteinen reaktori syttyi palamaan, ei sulanut. Eri asia.--Teveten 21. joulukuuta 2005 kello 10:05:20 (UTC)

Englanninkielinen Wikipedia väittää toisin, en:Chernobyl_Accident#The_accident. –Mysid 22. huhtikuuta 2006 kello 18.57 (UTC)

Todennäköisyys?

Artikkelissa mainitaan sydämen vaurioitumisen historialliseksi todennäköisyydeksi yksi 1000-100000 vuodessa. Silti samassa artikkelissa mainitaan useita sydämen sulamisonnettomuuksia 1900-luvulta. Miten tämä "historiallinen todennäköisyys" on siis laskettu?

Hei! Hyvä kysymys, johon on helppo vastaus: ydinreaktoreita on historiallisesti toki käytetty vasta reilu 50-vuotta, mutta kun kaikkien reaktoreiden käyttöajan laskee yhteen, on niitä käytetty yli 20000 vuotta. Tämä siis selittää miten harvinaisiakin onnettomuuksia on sattunut jo useita. Uusissa ydinreaktoreissa sulamistodennäköisyys on hyvin alhainen, joten tapausten tiheys on laskussa vaikka reaktoreiden määrä kasvaa. --Tungsten 13. heinäkuuta 2007 kello 08.47 (UTC)

Jos asia herättää kysymyksiä keskustelusivulla, olisi kannattavampaa ilmaista asia yleistajuisessa tietosanakirjassa toisella tavalla. --Thi 16. maaliskuuta 2011 kello 20.59 (EET)

Kun tuo näköjään on ydinvoimalobbareitten tekstiä, olisi syytä edes vakuuttavammin perustella noita harhaanjohtavia vuosimääritteitä, ettei tarvitsisi kuopata koko Wikipedian luotettavuutta.--85.23.201.64 17. maaliskuuta 2011 kello 21.14 (EET)

Pyynnöstänne artikkeliin on nyt lisätty asiasta selitys. Käyttävätkö ydinvoiman vastustajat jotain omia mittayksiköitään? Jos käyttävät, voidaan artikkeliin lisätä sama tieto heidän käyttämillään mittayksiköillä ilmoitettuna tasapuolisuuden nimissä. Minä olen taipuvainen ajattelemaan että yksi reaktori on yksi reaktori, ja yksi vuosi on yksi vuosi riippumatta siitä mitä vastustaa ja mitä kannattaa. --Tungsten 29. maaliskuuta 2011 kello 10.57 (EEST)

Rauhoittelua

Tästä ei oikein selviä, mitä sydämen sulamisonnettumuus on. Lähinnä rauhoittelua ja kertomusta ydinvoiman turvallisuudesta. --Ukas 12. maaliskuuta 2011 kello 13.53 (EET)

Niinpä. --Iivarius 12. maaliskuuta 2011 kello 16.24 (EET)

Hei. Kiitos kommenteistasi. Pyydän kuitenkin kiinnittämään huomiota, että artikkeli alkaa sillä että siinä kerrotaan mitä sydämen sulamisonnettumuus on: "Sydämen sulamisonnettomuus on ydinonnettomuus, jossa ydinreaktorissa olevan ydinpolttoaineen lämpötila nousee niin korkeaksi, että polttoaine sulaa tai alkaa sulaa." Voisitko tarkentaa mikä tässä on epäselvää, niin tarkennetaan kuvausta. --Tungsten 29. maaliskuuta 2011 kello 11.00 (EEST)

Nimi

Voisiko artikkelin nimi olla vaikkapa "Reaktorin sydämen sulamisonnettomuus" tai "Ydinreaktorin sydämen sulamisonnettomuus" --Opa 12. maaliskuuta 2011 kello 15.46 (EET)

Kannatan jälkimmäistä! --Iivarius 12. maaliskuuta 2011 kello 16.25 (EET)

Ei tätä nimeä voi oikein huutoäänestyttää, vaikka meidän kielikorvat sanoisi mitä tulee meidän pyrkiä löytämään auktoriteetti (STUK ehkä) ja katsoa kuinka auktoriteetti suomentaa tämän. Myös uutisten käyttämät suomennokset tulee apuun jos auktoriteetti käyttää eri suomennoksia eri julkaisuissa. --Agony (o_O) 12. maaliskuuta 2011 kello 16.34 (EET)

Kävin nopeasti läpi STUK:n http://www.stuk.fi/julkaisut_maaraykset/kirjasarja/fi_FI/kirjasarja5/ löytyvät PDF:t, ympäripyöreät tulokset seuraavat:

• "sydmämen sulami*" / x6
• "reaktorisydämen sulami*" x6
• "polttoaineen sulami*" x5

Huomattavaa kuitenkin oli STUK:n lähestulkoon poikkeuksetta käyttämä termi "sydämensulamisonnettomuus" aina kun puhuttiin eksaktisti tästä aiheesta (yllä listatut oli mm. kuvauksia tapahtumista jotka voivat johtaa onnettomuuksiin ym.). --Agony (o_O) 12. maaliskuuta 2011 kello 16.50 (EET)

Japanin onnettomuus poistettu listalta. Sulamisesta ei ole vielä tietoa.

STYKiä parempi olisi tiedotusvälineet: STYK puhuu sydämen sulamisonnettomuudesta varmasti vapautuneesti, kun ei ole vaaraa, että Säteilyturvakeskus ottaisi kantaa vaikkapa ihmisen sydämen onnettomuuksiin. Sen sijaan tiedotusvälineissä sydän voi olla muutakin ydinreaktorin sydän. --Iivarius 12. maaliskuuta 2011 kello 18.59 (EET)

Tuo olisi tottakai hieno verrokki tähän mukaan. Mutta kuka jaksaa kahlata uutisia ja katsoa miten homma toimii mediassa? --Agony (o_O) 12. maaliskuuta 2011 kello 19.02 (EET)

Jos olisin kotona pöytäkoneen ääressä enkä täällä Kainuussa kotikotona miniläppärillä, minä... Mutta ainakin juuri päättyneissä MTV3:n Seitsemän uutisissa puhuttiin "ydinreaktorin sydämen sulamisonnettomuudesta" ihan STYK:n vanhan herrasmiehen suulla.--Iivarius 12. maaliskuuta 2011 kello 19.23 (EET)

Eli olisiko kompromissiratkaisu artikkelin nimeksi reaktorisydämen sulamisonnettomuus (josta muotoa "reaktorisydämen sulami*" käyttää STUK ainakin yhdessä julkaisussaan useita kertoja)? --Agony (o_O) 12. maaliskuuta 2011 kello 20.00 (EET)

Ei, eikä artikkelia tarvitse nimetä uudelleen. Kun syän sulaa, silloin sisällä palaa, voin kertoa kokemuksesta, ja kaikki joille se on tapahtunut tietää että siinä on leikki kaukana! --(λ (?) (!)) 12. maaliskuuta 2011 kello 20.07 (EET)

Myöskään suklaasydänten sulaminen ei ole mukavaa.--MiPe ^(wikinät) 12. maaliskuuta 2011 kello 20.08 (EET)

Ja niin, olisiko kuitenkin reaktorin kohdalla ydin kyseessä, eikä sydän? Myös ydinreaktorin kohdalla? Nuclear meltdown, nuclear reactor core, Nuclear reactor core meltdown olisi noi enkun termit, vrt. Ettei mene ihan romantiikaksi. --(λ (?) (!)) 12. maaliskuuta 2011 kello 20.12 (EET)

Ja ettei menisi ihan uudeksi tutkimukseksi voisi λ lukaista tuosta ylhäältä että STUK käyttää melko sujuvasti muotoa reaktorisydän muttei niinkään sujuvasti muotoa reaktoriydin (ja syykin siihen on pähkäiltävissä ihan terveellä maalaisjärjellä: reaktorin ydin käsittää polttoainesauvoja, vesitankkeja, hidastinainetta, lyijyä niin maan pirskatisti ja ties mitä komponentteja ja hilavitkuttimia. Reaktorin ytimen sydän taas on sitä varsinaista tavaraa joka on se joka sulaa ja samalla sulattaa kaiken ympäriltään). --Agony (o_O) 12. maaliskuuta 2011 kello 20.26 (EET)

Rektorinsydämen osittainen sulaminen

Käsitääkseni maailmalla on rekisteröity ennen Fukushimaa 12 osittaista reaktorisydämmen sulamista. Suurin oasa tukimus- ja sotilakäytössä olevissa. Mutta kuitenkin, huomattavasti enenmmän kuin artikkeli antaa ymmärtää.

kktalo