Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 33

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Nippuviitteissä numeraalinen luettelointi oli parempi

Henkilökohtainen mielipide --Memasa 20. maaliskuuta 2011 kello 23.05 (EET)

Aiheesta enemmän: Wikipedia:Kahvihuone (tekniikka)#Nimettyjen viitteiden numerointi. -Ochs 20. maaliskuuta 2011 kello 23.08 (EET)

Tällaisen keskustelun olen näköjään missannut. Uusi systeemi näyttää saaneen melko laajan kannatuksen. Kai se on sitten vain totuteltava. --Memasa 20. maaliskuuta 2011 kello 23.15 (EET)

Keskustelussa näkyi olleen muutama satunnainen mielipide. Itse kyllä kannattaisin mieluummin numeroita kuin kirjaimia. Numerot olisivat jotenkin vähemmän häiritseviä.--Urjanhai 7. huhtikuuta 2011 kello 17.16 (EEST)

Pidän vähän kummallisena sitä, että aihetta ei minun nähdäkseni nostettu käsittelyvaiheessa esille Ajankohtaista-sivulle. --Memasa 7. huhtikuuta 2011 kello 17.20 (EEST)

Vanhaan (tai numeroihin) voidaan palata koska tahansa hyvin helposti, jos kannatusta vaan löytyy. Gopase+f 7. huhtikuuta 2011 kello 17.24 (EEST)

Vanhaan en haluaisi palata, vaan ketjussa ylempänä esitettyyn vaihtoehtoon 2. Tämän olenkin jo käynyt kertomassa ko. keskustelussa. --Memasa 7. huhtikuuta 2011 kello 17.29 (EEST)

Siihen siirryttäneen kun kannatusta on tarpeeksi. Gopase+f 7. huhtikuuta 2011 kello 17.30 (EEST)

Edellisestä keskustelusta kävi ilmi, ettei oikeastaan kukaan keskustelijoista ollut tyytyväinen vanhaan käytäntöön. Itse pidä enemmän kirjaimista mutta yksilukuinen esitystapa (ei siis 1.0 jne ) kelpaisi kyllä minullekin. Pitäisiköhän tämä siirtää Käytäntö-sivulle? Sieltä voisi saada ehkä enemmän mielipiteitä.--Nedergard 7. huhtikuuta 2011 kello 20.45 (EEST)

Muokkausikkunan työkalurivi

Miten voisin omassa wikissäni tehdä muokkausikkunan työkalurivistä haluamani (omat nappulat ja niille toiminnot)? --RION (löpinäsivu) 31. maaliskuuta 2011 kello 14.12 (EEST) 2. huhtikuuta 2011 kello 11.09 (EEST)

Ahh, löysin jo miten. Ei tarvitse hakea. --RION (löpinäsivu) 11. huhtikuuta 2011 kello 15.33 (EEST)

Anni Uusivirta

Onko Korkojen kera -artikkelissa oleva wikitys aiheellinen vai ei? Kyseessähän on siis tämän vuoden Miss Suomi -kilpailuihin osallistunut henkilö, joka valittiin lehdistön suosikiksi. Onko ko. henkilöllä muuta merkittävyyttä? --Memasa 7. huhtikuuta 2011 kello 15.02 (EEST)

Viime vuonna äänestettiin poistettavaksi artikkeli, joka kertoi sen vuoden Miss Suomi -kilpailun toisesta perintöprinsessasta ja lehdistön ihannetytöksi valitusta Susanna Turjasta (Wikipedia:Poistettavat sivut/Susanna Turja). On siis oletettavaa, ettei myöskään Uusivirtaa, tämän vuoden kilpailussa sijoittumatta jäänyttä kilpailijaa, katsottaisi tässä vaiheessa wikimerkittäväksi. --Nironen 7. huhtikuuta 2011 kello 17.39 (EEST)

Tämän perusteella voisi päätellä, että Miss Suomi -artikkeli sisältää lukuisan määrän turhia linkityksiä. --Memasa 7. huhtikuuta 2011 kello 17.43 (EEST)

Ensimmäinen perintöprinsessa on arvioitu artikkelin arvoiseksi: Wikipedia:Poistettavat_sivut/Sini_Vahela. --Maradona 7. huhtikuuta 2011 kello 18.20 (EEST)

Ja heikot ovat meriitit. Mielestäni kaikki perintöprinsessat, joilla on vain missitausta voisi laittaa poistoon. --Memasa 7. huhtikuuta 2011 kello 18.31 (EEST)

Kävin listaa läpi ja tulin siihen tulokseen, että Joanna Väreen voisi laittaa poistoäänestykseen. --Memasa 7. huhtikuuta 2011 kello 18.46 (EEST)

Väreellä on toisaalta ollut misseyden lisäksi oma 15-osaisen televisio-ohjelmansa Ratsailla ja rattailla MTV3-kanavalla [1], ja hän on ollut julkisuudessa muutenkin ahkerempaan kuin Turja tai Vahela (tuoreena esimerkkinä ilmeisesti tämänkuinen, neljä vuotta misseyden jälkeen tehty kansikuvajuttu Sanoma Magazinesin Meidän perhe -lehdessä [2]; verkon kautta löytyy myös runsaasti muita juttuja). Mutta voihan tuota merkittävyyttä toki testata. --Nironen 7. huhtikuuta 2011 kello 19.01 (EEST)

Käyn kyseenalaistamassa merkittävyyden.--Memasa 7. huhtikuuta 2011 kello 19.18 (EEST)

Hiukan off-topic, mutta nyt melkein harmittaa, kun puolsin Niko Nousiaisen säilyttämistä "oman" tv-ohjelman perusteella. --Memasa 7. huhtikuuta 2011 kello 20.20 (EEST)

Kannattaisko Vahela viedä uudestaan äänestykseen? Minun mielestä pitäisi. Pieni enemmistö kannatti artikkelin poistoa aikoinaan. Edit: Samaan rahaan se menee tuon toisenkin kyseenalaistus. Saahan sen lätkän otettua pois, jos katsotaan, että se on aiheeton. --Memasa 7. huhtikuuta 2011 kello 20.26 (EEST)

Puuttuvat artikkelit SS- ja HA-sivuilta

Tältä sivulta näyttäisi puuttuvan Brands Hatch kokonaan, vaikka artikkeli äänestettiin hyväksi liki kolme vuotta sitten. Onkohan olemassa mitään työkalua, jolla voisi tarkistaa että onko tuo ainoa poikkeus vai onko artikkeleita unohtunut useamminkin laittaa HA- ja SS-sivuille? Eli vähän samaan tyyliin kuin tuo Zachen lista lupaavista artikkelista huomauttaa mikäli joitain artikkeleita ei ole LA-sivulla. -DragonMaster- 8. huhtikuuta 2011 kello 14.53 (EEST)

Hyvien artikkelien luokasta löytyvät Bahai-usko, Brands Hatch, Maailmojen sota (vuoden 1938 radiokuunnelma), Steven Gerrard ja Tansania, joihin ei tuolta sivulta löydy linkkiä. Osa johtuu uudelleenohjauksista, joita AWB ei näemmä huomioi. Katson kohta suositellut. edit: suositelluissa ei muuta, kuin että Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas ja Suomen kaukopartiotoiminta on Wikipedia:Suositellut sivut -sivulla vähän eri nimillä. --Otrfan 8. huhtikuuta 2011 kello 15.12 (EEST)

Steven Gerrard ei näköjään edes ole hyvä artikkeli. Ip vain oli merkannut sen hyväksi tammikuussa 2011.[3] --Stryn^(k) 8. huhtikuuta 2011 kello 15.21 (EEST)

Vertailin vain luokan sisältöä ja sivujen linkkejä sen kummemmin analysoimatta. Olisin katsonut toisinpäinkin (eli onko listassa sivuja, joita ei luokasta löydy), mutta sen verran Suositelluiksi äänestetyt hyvät artikkelit- ja Sivut, jotka ovat aikaisemmin olleet suositeltuja sivuja- listat sotkee, ettei kannattanut. --Otrfan 8. huhtikuuta 2011 kello 15.26 (EEST)

Lupaavistakin voisi vilkaista, että ovatko artikkelit Catalaphyllia, Filipe Luís Kasmirski, Galapagosinhiirihaukka, Indiana Jones ja tuomion temppeli, Jari Litmanen, Paul Cyr ja Twilight – Uusikuu sivulla Wikipedia:Lupaavat artikkelit. --Otrfan 8. huhtikuuta 2011 kello 15.38 (EEST)

Arbetartidningen Enhet

Käyttäjä:Thomic, joka kertoi olevansa Thomas Mickling, kertoi Arbetartidningen Enhet -artikkelissa, että Sten Söderström ei koskaan ollut kyseisen lehden päätoimittajana. Yritin tarkistaa netistä mutta en löytänyt vahvistusta. Mitäs pitäisi tehdä? En halunnut jättää asiaa sikseen, siltä varalta jos kukaan muu ei huomaa asiaa, joten päätin ottaa sen esille täällä. Poistin nyt artikkelista maininnan Söderströmista, mutta sama tieto on myös henkilöstä kertovassa artikkelissa ja se on lähteistetty. --Barosaurus Lentus 8. huhtikuuta 2011 kello 19.41 (EEST)

Ehdotan, että joku vilkaisee kirjastossa puolen hyllymetrin mittaista Suomen Lehdistön Historia -hakuteossarjaa, jonka aakkosellisesta lehtiluettelosta löytynee myös Arbetartidningen Enhet ja sen päätoimittajalista. Muutenkin wikipedian entisiä sanomalehtiä käsittelevissä artikkeleissa näkisi mieluusti kyseisen teoksen lähdeluettelossa useammin. --Risukarhi 9. huhtikuuta 2011 kello 14.04 (EEST)

Tässä joudun muuten vetämään sanani takaisin. Tarkistin Suomen Lehdistön Historian, eikä siellä ollutkaan Arbetartidningen Enhetiä laisinkaan. Se ei siis tuokaan apua tähän ongelmaan. Pitää etsiä jokin muu lähde. --Risukarhi 12. huhtikuuta 2011 kello 15.36 (EEST)

Intiaanit

Eilen havaittiin, että luokkien Luokka:Amerikan alkuperäiskansat ja Luokka:Intiaanit keskinäinen suhde oli sattumanvarainen, kun aiheita oli satunnaisesti sekaisin näiden luokkien (tai oikeammin luokan Luokka:Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat) kesken vailla mitään logiikkaa (ks. keskusteluja Keskustelu luokasta:Intiaanit ja Keskustelu luokasta:Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat). Kun havainto oli tehty, niin luokkia järjesteltiin, mutta tuloksen hyvyydestä ei vieläkään ole varmuutta. Ongelmahan on se, että "Intiaanit" (joka perinteisesti tarkoittaa muita amerikan alkuperäisasukkaita paitsi pohjois-amerikan eskimoita) oikeastaan on vanhentunut sovinnaisnimitys, joten herää kysymys, tulisiko sen alle luokitella mitään - paitsi ehkä luokat ja artikkelit, joiden nimessä esiintyy sana intiaani. Eli olisiko tämä mahdollisesti kysymykseen tuleva ratkaisu? - Ja miten tulisi luokitella henkilöt, jotka ovat intiaaneja? --Urjanhai 3. huhtikuuta 2011 kello 12.12 (EEST)

Intiaanien alle ei mitään. --Memasa 5. huhtikuuta 2011 kello 15.26 (EEST)

Kävisikö henkilöille, jotka ovat intiaaneja luokaksi Amerikan natiivit? --Memasa 5. huhtikuuta 2011 kello 18.31 (EEST)

Tuo termi ei taida olla kovin yleisessä käytössä? Ainakin minun korvaani se kuulostaa anglismilta. --Silvonen 5. huhtikuuta 2011 kello 19.37 (EEST)

Myönnän, että tämä termi ei ole ongelmaton. Jokin korvaava ilmaus "intiaanille" pitää kuitenkin olla. --Memasa 5. huhtikuuta 2011 kello 19.54 (EEST)

Eikö se ole jo yllä mainittu "Amerikan / Pohjois-Amerikan / Yhdysvaltojen alkuperäiskansat", jolle ovat jo luokat olemassa? Myös ilmaisuille "alkuperäiset amerikkalaiset" tai "Amerikan alkuperäisasukkaat" löytyy googlella osumia, mutta ne taitavat olla enemmän kuvailevia. Ja merkitään nyt myös tähän keskustelussa esitetty huomio, että EDIT: luokan Luokka:Intiaanit en-interwiki on luokka en:Category:Indians EDIT: en:Category:Native American people, joka on en-wikissä henkilöluokka (joskaan se ei välttämättä ole vihje fi-wikiä varten, koska en-wikissä on myös luokkia tyyliin en:Category:City ja en:Category:Cities, joilla on aivan eri sisältö, ja samoin välttämättä eri kielten samannäköiset sanat eivät merkitykseltään vastaa toisiaan - ottamatta nyt kantaa tähän nimenomaiseen sanaan).--Urjanhai 5. huhtikuuta 2011 kello 20.26 (EEST)

Sivu en:Category:Indians on tarkkaan ottaen täsmennyssivu, jossa on linkit sekä intialaisiin että intiaaneihin. --Silvonen 5. huhtikuuta 2011 kello 21.00 (EEST)

Joo, sotkin näköjään, tarkoitus oli sanoa, että luokan Luokka:Intiaanit interwiki näkyi olevan en:Category:Native American people.--Urjanhai 5. huhtikuuta 2011 kello 21.13 (EEST)

Kuten aiemmin on muualla mainittu, koko nimitys "intiaani" on vanhenut ja sen käyttö pitäisi kokonaan lopettaa Wikipediassa. Se on vastaava sana kuin "neekeri" tai "mustalainen" - ennen ehkä hyväksytty, mutta nykyisin epäkorrekti. --ML 5. huhtikuuta 2011 kello 21.12 (EEST)

Samaan luokkaan vain, Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoja ne ovat tasankointiaanit siinä missä inuiititkin. Menee vähän asian vierestä, mutta mielestäni sana mustalainen on turhaan pannassa. Manne on haukkumasana ja sitä ei tule käyttää, mutta romani on lähinnä poliittisesti korrekti kiertoilmaisu. --Gwafton 5. huhtikuuta 2011 kello 21.24 (EEST)

Joo, kyllä se niin taitaa olla, että luokasta on syytä luopua, ja luokitella aiheet noihin alkuperäiskansaluokkiin sen mukaan minne ne parhaiten kuuluvat. Nyt varsinkin etelä-amerikan alkuperäiskansojen luokittelu intiaaneiksi ja inuittien luokittelu intiaanien ulkopuolelle tuottaa niin mahdottoman luokkahäkkyrän, että siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä.--Urjanhai 5. huhtikuuta 2011 kello 21.38 (EEST)

Eli siis vanhentuneen, nykynäkökulmasta epärelevantin käsitteen mukaan ei kannata luokitella.--Urjanhai 5. huhtikuuta 2011 kello 21.40 (EEST)

Jos lähdetään siitä, että sana 'intiaani' on epäkorrektina saatava pois luokkien nimistä, niin mitä tehdään luokalle Luokka:Intiaanipäälliköt? Nimetäänkö se muotoon Luokka:Amerikan alkuperäiskansojen heimopäälliköt? Edelleen on päättämättä muutenkin, miten nämä henkilöluokat nimetään. Ja entäs artikkelit Intiaanit, Pohjois-Amerikan intiaanit, tasankointiaanit jne. Kaikissa niissä käytetään tätä i-sanaa. Jos käsitteen sopimattomuus on peruste luokan poistamiselle, silloin nämä kaikki pitäisi periaatteessa nimetä uudestaan. Vai kuinka? --Risukarhi 5. huhtikuuta 2011 kello 21.44 (EEST)

Että luokka poistetaan, ei (välttämättä) tarkoita, että kaikki sanan esiintymät pitäisi poistaa, mutta samaa olin juuri itse kirjoittamassa tänhän, eli mikä olisi luokan en:Category:Native American people fi-vastine?--Urjanhai 5. huhtikuuta 2011 kello 21.49 (EEST)

Muutenhan käsitteitä voidaan käyttää lähteiden mukaan, eli mitä käsitteitä tuoreehkot suomenkieliset lähteet käyttävät. Googlaus osoitti, että aiheesta lienee useampiakin tuoreehkoja suomenkielisiä yleisesityksiä ("Alkuperäiset amerikkalaiset" oli yksi ja Pentti Virrankoski oli kirjoittanut toisen, jne.). Niiden mukaan varmaan voidaan mennä.--Urjanhai 5. huhtikuuta 2011 kello 21.52 (EEST)

No siis tarkennetaan sen verran, että tietyissä historiallisissa vakiintuneissa sanoissa intiaania voi varmaan käyttää. Esim. "intiaanisodat" saattaisi olla tällainen. Nykyisiä amerikan alkuperäisasukkaita tarkoittavana se on vanhentunut. --ML 5. huhtikuuta 2011 kello 22.18 (EEST)

Pitäisikö siis intiaanit-artikkeli joko kokonaan poistaa tai muuttaa sanan käyttöä käsitteleväksi, siis joksikin samantapaiseksi kuin neekeri-artikkelikin on? Esimerkiksi viranomaiskannanottoja ja oikeusjuttuja käsittelevät osiot tosin taitaisivat jäädä lyhyiksi tai jopa tyhjiksi, ainakin mikäli nimenomaan Suomen oloista on kysymys, mutta populaarikulttuurista epäilemättä olisi paljonkin kerrottavaa. -KLS 5. huhtikuuta 2011 kello 22.04 (EEST)

Ei vaan se pitäisi siirtää oikealle nimelle. Asiasta on keskusteltu artikkelin keskustelusivulla. --ML 5. huhtikuuta 2011 kello 22.14 (EEST)

Jaa, siellähän onkin pitkä (joskin vanhahko) keskustelu, jota ei tullut noista luokista keskusteltaessa lainkaan huomattua. Täytyy perehtyä siihen huomenna tai joskus.--Urjanhai 5. huhtikuuta 2011 kello 22.28 (EEST)

En-wikissä näkyy ainakin olevan en:Native American name controversy ja en:Native Americans in the United States, jotka sivuavat tätä (ja näkyvät olevan laajoja ja hyvin kirjoitettuja samoin kuin itse pääartikkeli en:Indigenous peoples of the Americas). Suomenkielisestä näkökulmasta käsite "Intiaani" olisi lähinnä historiallinen konstruktio, samaan tapaan kuin Edward Saidin käsittelemä Orientalismi. Suomea se koskee ennen muuta orientalismin kaltaisena kulttuurisena konstruktiona, koska suomessa lienee varsin vähän ollut intiaaneja, mutta amerikkalaisen kulttuurin tuotteiden kautta intiaaneihin liittyvä populaarikulttuuri on ollut laajalti tunnettu. Ja sitten on noissa en-artikkeleissa varmaan selostettu nimen historia käyttöönottoineen ja luopumisineen amerikkalaisesta näkökulmasta.--Urjanhai 5. huhtikuuta 2011 kello 22.46 (EEST)

Mutta sinällään tuollainen sananselitysartikkeli ei liene niin kiireellinen, varsinkin kun tuon sananselityksen hyvin voi sisällyttää itse pääartikkeliinkin, jos sen nimi muutetaan. Kiireellisempää varmaan olisi artikkelin varsinaisen faktasisällön saattaminen en-wikin laajuuteen ym.--Urjanhai 5. huhtikuuta 2011 kello 22.52 (EEST)

Sikäli kuin se on ollenkaan tarpeen. Esim. en-wikihän tulee toimeen ilman sitä ja käsittelee teemaa em. artikkeleissa paremmin kontekstualisoituna, mikä lienee hyvä ja järkevä ja ehkä myös tietoinen ratkaisu.--Urjanhai 5. huhtikuuta 2011 kello 22.58 (EEST)

Ensinnäkin en oikein tiedä, mistä käsitys "intiaani"-sanan epäkorrektiudesta on lähtöisin. Kielitoimiston sanakirjan mukaan se on "Amerikan alkuasukas (ei kuitenkaan eskimo)" eikä sille anneta kielenkäyttöohjetta (kuten esim. neekeri-sanalle "us. halv."). Perusongelmana lienee tässä nyt, että intiaani on yhä edelleen (käsittääkseni) olemassa asiatekstikäytössä eikä sitä voi korvata termeillä "Amerikan alkuasukas" tai "Amerikan alkuperäiskansat", jotka käsitteenä ovat laajempia kuin intiaani. Toisena ongelmana on, että nyt yritetään sovittaa yhteen kaksi erilaista käsitejärjestelmää (toisaalla myöhemmin luotu alkuperäiskansat-käsite ja toisaalta intiaanit, joka on ollut jo kauemmin suomen kielessä). Itse näkisin, ettei intiaani-sanan korvaaminen yläkäsitteellä palvele ketään. Mutuna sanoisin, että "intiaani" varattaisiin Pohjois-Amerikan intiaaneille (irokeesit jne.), Keski- ja Etelä-Amerikan intiaaneista käytettäisiin heidän "oikeita" nimiä (inkat, atsteekit jne.) ja pohjoisessa ovat eskimot. Ja kaikki olisivat "Amerikan alkuperäiskansoja".--Nedergard 6. huhtikuuta 2011 kello 11.54 (EEST)

Englannin kielen kaikkia ongelmia tässä asiassa ei voi projisioda suomeen, koska englanniksi "Indian" on myös ja ennen kaikkea intialainen. Kysyin Paraguayssa kollegoilta, kuuluuko heitä sanoa "original Americans" tai "native Americans" ja se oli heistä ihan hassua, koska sanalla "amerikkalainen" oli heille mielleyhteyksiä yhdysvaltalaisiin kalpeanaamoihin. Toki Paraguay on poikkeus Etelä-Amerikassa guaranin kielen vahvan aseman ja etnisen yhtenäisyytensä takia. --Tappinen 6. huhtikuuta 2011 kello 14.13 (EEST)

Tuo on perusteltua argumentointia, mutta niin kuin alempana tuon esille, varsinainen ja kokonaan tuosta riippumaton ongelma on oikeastaan luokista luokka:Amerikan alkuperäiskansat ja LUokka:Intiaanit muodostuva moneen kertaan ristikkäinen ja päällekkäinen luokitteluhäkkyrä, josta ei ota pirukaan tolkkua, ja jota näyttää olevan erittäin vaikea säätää mitenkään loogiseksi tai toimivaksi (joskin sitä toki saa vapaasti yrittää).--Urjanhai 7. huhtikuuta 2011 kello 14.18 (EEST)

Niin, ei se varmaan kyllä ole sillä tavalla epäkorrekti kuin muutamat muut nimitykset, ja niin kuin ylempänä esitin, niin jos sitä käytetään tuoreehkoissa lähteissä, sitä voinee käyttää niiden mukaisesti, mutta kun yhtä hyvin puhutaan kai (edelleen?) sekä Etelä- että Pohjois-Amerikan intiaaneista, niin tämä tekee luokittelusta vaikeaa. En siis tiedä mikä olisi parempi. Käsitteen rajaaminen vain Pohjois-Amerikan intiaaneihin, voisi sekin olla (tai olisi) omaa tutkimusta, ellei tällaista rajausta ole lähteissä. Ehkä pitäisi kävellä kirjastoon ja etsiä noita tuoreempia lähdeteoksia, miten niissä on käsitteitä käytetty.--Urjanhai 6. huhtikuuta 2011 kello 17.28 (EEST)

Juu totta, tuo olisi uutta tutkimusta, joskus pitäisi nukkua yön yli ennen kuin kirjoittaa. Eli pitäisi siis olla luokat Pohjois-, Keski- ja Etelä-Amerikan intiaanit ja niiden alle sitten omat heimot--Nedergard 7. huhtikuuta 2011 kello 12.24 (EEST)

Ei ehkä sittenkään: kun on jo luokat amerikan alkuperäisasukkaille, niin niin näiden kanssa moneen kertaan ristikkäiset ja päällekkäiset luokat intiaaneille errikseen muodostavat nyt, sanoisiko päijäthämäläistyyppisen raskaan luokitteluhäkkyrän, jossa päällekkäistä luokittelua on vaikea perustella, ja jota näyttää olevan hyvin vaikea säätää toimivaksi, vaikka käsitettä intiaani päädyttäisiinkin edelleen käyttämään artikkeleissa tai artikkelien nimissä (kuten tasankointiaanit) tai luokkkien nimissä (kuten Luokka:Intiaanipäälliköt).--Urjanhai 7. huhtikuuta 2011 kello 14.11 (EEST)

Millainen on päijäthämäläinen raskas häkkyrä? En ollut tykistössä, niin en tiedä :P --Pxos 7. huhtikuuta 2011 kello 16.31 (EEST)

Tuo oli vain humoristiseksi tarkoitettu viittaus siihen, että tyypillisesti etenkin Päijät-Hämettä käsitteleviin aiheisiin on tahtonut muodostua raskaita luokitteluhäkkyröitä (vai oliko tuo tykistö jo valmiiksi viitaus siihen?).--Urjanhai 7. huhtikuuta 2011 kello 17.12 (EEST)

Intiaani on sanana juurtunut siksi syvälle suomenkieleen, ettei sitä ole mitään syytä lähteä repimään sieltä pois. Lyhyesti asiaan kantaa ottaen totean, että Pohjois-Amerikan, Väli-Amerikan ja Etelä-Amerikan intiaanit olisi paras jaotella omiksi categorioikseen, tai sitten yhteisen Intiaanit-categorian alle. Ja käsittääkseni intiaani ei ole halventava nimitys, vaikka joskus kuuleekin mainintoja "Kaiken maailman elämäntapaintiaaneista". --Kari-kujanpää 7. huhtikuuta 2011 kello 17.49 (EEST)

Nyt on erotettava kaksi asiaa: 1. Voiko jotain käsitettä käyttää Wikipediassa (ehkä voikin, tai sitten ei, tästä on nyt kahta näkökantaa, tai sitten voi tietyissä yhteyksissä) tai suomen kielessä? Ja: 2. Onko käsitettä syytä käyttää ensisijaisena neutraalina luokitteluperusteena Wikipedian luokissa? Sen perusteella, mitä muut ovat ylempänä esittäneet, näkisin, että sanaa voi käyttää rajoitetusti historiallisissa yhteyksissä tai vakiintuneissa käsitteissä (kutentasankointiaanit, Luokka:Intiaanipäälliköt), mutta epäilen, käytetäänkö sitä neutraalina kattoilmaisuna nykyisissä yleisesityksissä (tai ehkä käytetäänkin, kirjastoon ei ole kukaan tainnut vielä ehtiä). Tässä joka tapauksessa tulisi mennä tuoreehkojen aiheeseen keskittyneiden luotettavien suomenkielisten lähteiden mukaan, riippumatta siitä mikä on mutu. Ja näiden lähteiden perusteella ehkä voi ratkaista myös, mikä on neutraalein ja käytetyin sana luokitteluun. Kuitenkin joka tapauksessa siitä, että sana mahdollisesti ei olisi kokonaan hylättävä, ei suoraan seuraa, että sitä tulisi ensisijaisesti käyttää amerikan alkuperäiskansoja sisältävien luokkien nimissä.--Urjanhai 9. huhtikuuta 2011 kello 13.41 (EEST)

Päijät-Hämeestä en tiedä (enkä haluakaan Urjanhain kommentin perusteella) mutta paras luokitteluhäkkyrä lieneisi, että Intiaanit-luokka poistetaan ja artikkelit jaetaan Pohjois-, Väli- (tai Keski-) ja Etelä-Amerikan intiaaneihin (jotka taas olisi luokiteltu ko. maanosan alkuperäiskansoihin). Jos taas Intiaanit-luokka halutaan säilyttää, niin sitten Amerikkojen alkuperäiskansojen osalta maanosaluokitus pitäisi poistaa, koska muuten näitä ei saa järkeväksi luokituskokonaisuudeksi. –Kommentin jätti Nedergard (keskustelu – muokkaukset)

Tarkoitatko siis: "paras luokitteluhäkkyrä lieneisi, että Intiaanit-luokka poistetaan ja artikkelit jaetaan Pohjois-, Väli- (tai Keski-) ja Etelä-Amerikan intiaaneihin (VAIKO: alkuperäiskansoihin?) (jotka taas olisi luokiteltu ko. maanosan alkuperäiskansoihin)"?--Urjanhai 9. huhtikuuta 2011 kello 13.41 (EEST)

Kannatan edelleen sitä yksinkertaista mallia, että sanaa intiaanit käytetään vain henkilöluokkien nimissä (koska niitä on vaikea nimetä muutenkaan). Nykyinen Luokka:Intiaanit pilkotaan luokiksi Luokka:Pohjois-Amerikan intiaanit, Luokka:Keski-Amerikan intiaanit ja Luokka:Etelä-Amerikan intiaanit - joissa siis ainoastaan henkilöartikkeleita - jotka sirretään vastaavien alkuperäiskansat-luokkien alle (haluttaessa voidaan tietysti vielä pilkkoa lisää kansallisuuksien mukaan). Luokka:Intiaanipäälliköt säilyy loogisesti näiden alaisena, mutta se joudutaan myös jakamaan vastaavasti osiin (mielestäni joku Istuva Härkä ja Montezuma kuuluvatkin eri luokkiin). Intiaanit-luokan nykyisistä alaluokista Luokka:Etelä-Amerikan alkuperäiskansat ja Luokka:Keski-Amerikan alkuperäiskansat siirtyisivät siis sen yläpuolelle, ja luokka Luokka:Intiaanisodat siirretään luokkaan Luokka:Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat, koska termi viittaa vain Yhdysvaltain ja Kanadan historiaan. Luokka:Intiaanit ammateittain voitanee poistaa turhana. Intiaanit-nimiselle luokalle ei mielestäni ole yksinkertaisesti muuta käyttöä, koska se on vain päällekkäinen alkuperäiskansat-luokkien kanssa, eikä tuo mitään lisäarvoa. --Risukarhi 9. huhtikuuta 2011 kello 13.58 (EEST)

Selvennän vielä edelliseen, että Luokka:Intiaanit voisi säilyä siten, että se kuuluisi luokkaan Luokka:Amerikan alkuperäiskansat (kuten nytkin), mutta kaikki sen alla olevat luokat kuuluisivat samalla em. luokan maanosa- ja kansallisuuskohtaisiin alaluokkiin. Alkuperäiskansaluokat muodostaisivat siis päähierarkian, jonka alla joka tasolla kulkisivat pelkästään henkilöartikkeleita sisältävät intiaaniluokat. --Risukarhi 9. huhtikuuta 2011 kello 16.12 (EEST) Ja jos tarpeelliseksi katsotaan, niin samalla logiikalla toimiva Luokka:Eskimot/Luokka:Inuitit, johon myös vain henkilöartikkeleita. Mutta niitä ei taida juuri täältä löytyä. --Risukarhi 9. huhtikuuta 2011 kello 16.14 (EEST)

Yllä olevan keskustelun perusteella vaikuttaa harkinnan arvoiselta. --Urjanhai 10. huhtikuuta 2011 kello 01.52 (EEST)

Koska enempää kommentteja ei ole tullut, otan vapauden toteuttaa esittämäni muutokset. Katsotaan protestoiko joku. --Risukarhi 12. huhtikuuta 2011 kello 17.47 (EEST)

Korjasin nyt nuo luokat lupaukseni mukaisesti. Huomasin, että joidenkin intiaanipäälliköiden nimet ovat suomeksi (Istuva Härkä, Punainen Pilvi), osa englanniksi (Little Crow, Kicking Bird). Eikö näiden pitäisi olla yhdenmukaisia? --Risukarhi 12. huhtikuuta 2011 kello 18.57 (EEST)

Muuten hyvä mutta näkisin, että ilmaisu "Intiaanipäälliköt" liittyy lähinnä Pohjois-Amerikan intiaanisotiin ja on historiallinen ilmaisu. Se ei ymmärtääkseni sovi Etelä- ja Keski-Amerikan suurten valtakuntien hallitsijoihin, jotka eivät sanan "päällikkö" määritelmän mukaan ollet mitään päälliköitä. Niinpä noista Etelä- ja Keski-Amerikan intiaanipäällikköluokista tulisi historiallisesti virheellisenä mitä pikimmin hankkiutua eroon. Olkoot sitten vaikka Amerikan alkupereräiskansojen tai intiaanivaltakuntien tai intiaanien hallitsijoita tms. mutta yhtä vähänhän he ovat päälliköitä kuin vaikkapa samankokoisen tai pienemmän Ruotsin valtakunnan hallitsijat samoihin aikoihin. Pahoitteluni, että en artikuloinut tätä riittävän selkeästi ylempänä, mutta kyllä tämä nyt jotenkin pitää muuttaa.--Urjanhai 12. huhtikuuta 2011 kello 22.26 (EEST)

Muuta vapaasti, vähän hölmöltä se kuulosti minustakin. --Risukarhi 13. huhtikuuta 2011 kello 08.49 (EEST)

No, muutin sen nyt sitten itse, kun kukaan muukaan ei sitä tehnyt. En viitsinyt luoda enää uudennimistä yläluokkaa, johon olisi saatu sekä Pohjois- että Etelä-Amerikan intiaanijohtajat; luulisin, ettei sellaista loppujen lopuksi tarvitakaan. --Risukarhi 18. huhtikuuta 2011 kello 16.36 (EEST)

Kouluneuvos

Tässä (ja tässä) kerrotaan kouluneuvos Urho Tuomolasta, joka dokumentoidusti on Juba Tuomolan vaari. Samoin googlaus osoittaa, että hänellä on tieteellisiä artikkeleita Virittäjässä ym. Näin ansioituneesta henkilöstä olisi mielenkiintoista kirjoittaa artikkeli, mutta mahtaako kouluneuvos ylittää kynnyksen?--Urjanhai 11. huhtikuuta 2011 kello 23.48 (EEST)

No ei nyt ainakaan Juba Tuomolan isoisyys ole mikään merkittävyysperuste, jos ei nyt haittakaan. Artikkelien kirjoittaminen ei ole merkittävää, vaikka olisi Virittäjässäkin. Pitää olla merkittäviä julkaisuja tai merkittävää julkisuutta – eli kirjanlätysköjä tai tositeeveetä. --Ulrika 17. huhtikuuta 2011 kello 19.14 (EEST)

Vaalit

Kun nyt vaalien myötä todennäköisesti tulee eduskuntaan valituksi paljon ehdokkaita, joista on tarjottu artikkelia Wikipediaan, mutta artikkeli on epämerkittävänä poistettu, niin ehtivätkö nyt vaalien jälkeeen tulosten selvittyä jotkut ylläpitäjistä palauttelemaan näitä poistettuja vaalien tulosluettelon kanssa, niin että alkuperäiset versiot saadaan palautettua ennen kuin kirjoitetaan uusia tilalle? Vai onko tapana ollut tehdä versiohistorioiden yhdistäminen jälkikäteen? Joka tapauksessa myös poistettujen versioiden mukanaolo uusien kansanedustajien artikkeleiden versiohistoriassa olisi hyvin opettavaista ja mielenkiintoista ja muutenkin tärkeää ja antaisi myönteisen signaalin artikkelien alkuperäisille kirjoittajille ja ne olisivat mielenkiintoisia muutenkin. --Urjanhai 17. huhtikuuta 2011 kello 12.49 (EEST)

Vaalien tulosluettelon kanssa voi kuka tahansa tutkailla artikkeleita (tai artikkelien puutetta) ja niiden poistosyitä. Jos joku huomaa, että artikkeli on aiemmin poistettu epämerkittävänä, niin ylläpitäjien ilmoitustaululla voi mainita asiasta, jotta artikkeli voidaan palauttaa tai versiohistoriat yhdistää. --Otrfan 17. huhtikuuta 2011 kello 12.57 (EEST)

No niin, noinhan tosiaan kaikki käyttäjät pystyvätkin hyvin osallistumaan. Itse taidan på grund av vackert väder olla enimmäkseen poissa koneelta.--Urjanhai 17. huhtikuuta 2011 kello 14.33 (EEST)

Juuri poistettu Sofia Vikman pitää palauttaa. Minähän sanoin. Iivarius 17. huhtikuuta 2011 kello 23.28 (EEST)

Sanoit mitä? --Otrfan 17. huhtikuuta 2011 kello 23.31 (EEST)

Että deletionismi ei toimi. Iivarius 18. huhtikuuta 2011 kello 00.04 (EEST)

Jaa, minä luulin että olisit sanonut jotain mielenkiintoista. En oikein näe vaalien ja deletionismin välistä yhteyttä. Artikkeli poistettiin, koska äänestyshetkellä sitä ei pidetty merkittävänä. Kansanedustajavalinnan myötä automaattinen merkittävyyskynnys ylittyi, joten artikkeli palautettiin. Kaikki on toiminut ihan hyvin. --Otrfan 18. huhtikuuta 2011 kello 00.13 (EEST)

Ja nyt tosiaan Perussuomalaisten uusien edustajien punaisissa linkeissä ei ollut enää yhtään aiemmin poistettua, joten palautus ainakin siltä osin näyttää jo tällä välin toimineen niin kuin pitikin.--Urjanhai 18. huhtikuuta 2011 kello 10.35 (EEST)

Tosin uusia edustajia tuli muissakin puolueissa, joskin ainakin tuo TS:n uutisessakinWikipedia-poiston esimerkkinä mainittu Juhani Nummentalo Salosta ei tullut valituksi.--Urjanhai 18. huhtikuuta 2011 kello 10.35 (EEST)

Niin, ennen vaalejahan, ei ole tietoa, kuka tulee valituksi, mutta vaalien jälkeen se on--Urjanhai 18. huhtikuuta 2011 kello 10.24 (EEST).

Rauhoitutaan

Ilmeisesti täällä on odotettu vesi kielellä paluutani, kun ehdin olemaan 27 minuuttia Wikipediassa, niin käyttäjätunnus Lax ryhtyi arvostelemaan toimintaani. Heti perään käyttäjätunnus Thi poisti lähteistetyn lisäykseni ja alkoi muokkausotia. Mitä tämä oikein on? Antakaa työrauha rakkaat ystävät ja kollegat. --Ulrika 17. huhtikuuta 2011 kello 19.12 (EEST)

Sinun toimintaasi saa arvostella siinä kuin muidenkin, mikäli toimintasi antaa siihen aihetta. Thin tekemät poistot olivat myös asiallisia, joten syytös muokkaussodasta on asiaton. Artikkeleihin ei vaalipropaganda kuulu. Niin että lue ja ymmärrä tuo itse kirjoittamasi otsikko. Kiitos. --Lax 17. huhtikuuta 2011 kello 19.15 (EEST)

Lax kyllä kysyi ihan aiheesta. Missä on sovittu, että tietosanakirjaa lähteenä käytettäessä sitä ei merkitä lähteisiin vaan yhteenvetoon? Ja muokkaussotimiseen tarvitaan ainakin kaksi osapuolta. --Otrfan 17. huhtikuuta 2011 kello 19.15 (EEST)

Huomautettakoon, että yhteenvetoon kyllä välillä lisätään lähteitä, ja muistaakseni on kyllä jossain ohjeistettukin jotain sen suuntaista. Tietokirjoista siinä ei kylläkään mielestäni puhuttu. Metsästän muistelmiani. Iivarius 17. huhtikuuta 2011 kello 21.43 (EEST)

Muistaakseni, jos tuollainen ohje on, niin kyseessä on uusille muokkaajille annettu ohje, eli jos eivät osaa muuten lähteitä merkitä, niin paremman puutteessa sitten vaikka yhteenvetoon. --Otrfan 17. huhtikuuta 2011 kello 21.45 (EEST)

Kyllä käytetyt lähteet pitää näkyviin merkitä, joten en näe mitään syytä miksi Laxin kommentti olisi ollut asiaton. Väitös että Lax ja Thi olisivat odottaneet "vesi kielellä" paluutasi päästäkseen arvostelemaan toimintaasi puolestaan vaikuttaa tarpeettomalta motiivien kyseenalaistamiselta ja asioiden henkilöinniltä. Hyvän tahdon olettaminen kuuluu edelleenkin Wikipedian periaatteisiin. Jafeluv 18. huhtikuuta 2011 kello 01.29 (EEST)

Ulrikan toimista pitää keskustella jossakin muualla kuin kahvihuoneilla, jos yleinen sisältökeskustelu artikkelien yhteydessä ei riitä - ehdotan kyllä tätä sivua. Jossakin Ulrikan toimista pitäisi saada kysyä ja jossakin niitä pitäisi saada kritisoidakin. Tehdään sitten vaikka oma "Ulrika-kahvihuone", jos ei normaaleja käytäntöjä voi tässä tapauksessa noudattaa...

Sinänsä Laxin kysymys näyttää aiheesta kysytyltä ja yksinkertaisen kohteliaalta. Thin peruutukset tilanteessa, jossa verotuksen kehittämistyöryhmän suosituksiin on lisätty, että "eivät persutkaan mikään nuorisoliike ole", ovat perusteltuja. --Aulis Eskola 19. huhtikuuta 2011 kello 23.43 (EEST)

Etusivulla Conan O'Brienin syntymävuosi oikein mutta..

..väärin se, että hän on yhdysvaltalainen. Kaverihan on irkku [irlantilainen]. Kommentin jätti 91.154.110.102 (keskustelu) 18. huhtikuuta 2011 kello 11.32 (EEST)

Conan on yhdysvaltalainen; hänellä on vain irlantailaiset sukujuuret. --PtG 18. huhtikuuta 2011 kello 13.12 (EEST)

Kansanedustajuuden päättyminen

Kai nykyiset kansanedustajat ovat kansanedustajia, kunnes seuraavat valtiopäivät avataan? Ajattelin vain varmistaa, sillä noita kansanedustajuuksia päivitetään varmaan artikkeleihin aika tiuhaan. --Otrfan 18. huhtikuuta 2011 kello 00.33 (EEST)

Näköjään eivät: perustuslain mukaan "Eduskunnan toimikausi alkaa, kun eduskuntavaalien tulos on vahvistettu, ja jatkuu, kunnes seuraavat eduskuntavaalit on toimitettu." Siis jos oikein ymmärrän, nyt ollaan välitilassa jolloin maassa ei ole eduskuntaa. Näiden vaalien tuloshan vahvistetaan vasta muutaman päivän kuluttua. -85.156.225.151 18. huhtikuuta 2011 kello 00.40 (EEST)

No sitten taisin antaa äsken yhdelle käyttäjälle hätäisen eston. Ei kun pyytämään anteeksi. --Otrfan 18. huhtikuuta 2011 kello 00.44 (EEST)

Ennen luokitusten muutosta kannattanee kuitenkin odottaa ainakin tarkastuslaskennan valmistumista (tulos vahvistettaneen ensi keskiviikkona). Ylemmässä keskustelussa mainittuun artikkeliin Sofia Vikmanista oli nähtävästi jo lisätty nykyisten kansanedustajien luokka, mihin kommenttina, että vaikka valintansa onkin jo käytännössä selvä (äänimäärä oli niin suuri), niin hänhän ei ole vielä virallisesti kansanedustaja (lopullista tulosta kun ei ole vielä vahvistettu). Yksittäisistä ehdokkaista, joiden valinta on ollut täpärällä, ainakin Hämeen demarien Jouko Skinnarin ja Iisakki Kiemungin äänimääräero taitaa olla vain noin 20, mikä voi siis ainakin teoriassa hyvin muuttua tarkastuslaskennassa Kiemungin hyväksi (esimerkkinä aiemmista vaaleista: vaaleissa 1999 Uudellamaalla ehdolla olleen Ritva Erkaman, jota ei kuitenkaan lopulta valittu, ero eduskuntaan valittuun Hanna Markkula-Kivisiltaan kaveni tarkastuslaskennassa lähes 80 äänellä, lopulta vain seitsemään ääneen). --Nironen 18. huhtikuuta 2011 kello 00.48 (EEST) Lisäys: Helsingistä löytyikin nähtävästi paljon parempi esimerkki: kokoomuslaisten Laura Rädyn (joka on alustavissa tuloksissa merkattu valituksi) ja Lasse Männistön ero on alustavissa tuloksissa vain viisi ääntä, joten reippaasti yli 300 000 hyväksytyn äänen vaalipiirissä ensiksi mainitun julistaminen kansanedustajaksi jo tässä vaiheessa olisi kovin ennenaikaista. --Nironen 18. huhtikuuta 2011 kello 07.45 (EEST)

Tulevia päivitetään näköjään artikkeleihin kovaa vauhtia nykyisiksi kansanedustajiksi, kuten [4]. Pitäisikö noita kumoilla vai annetaanko olla? Melkoista sählinkiä tulee viikon päivät olemaan, jos noita aletaan kumoilla. Tai vaikka ei kumottaisikaan. Tuosta esimerkkitapauksesta selviää tosin varmaan otsikon vaihdolla. --Otrfan 18. huhtikuuta 2011 kello 00.52 (EEST)

Menee varmaan vähimmällä vaivalla kun annetaan päivitysten mennä, vaikkei homma varma olekaaan. Pieleen menneet voi korjata, ei niitä montaa ole kumminkaan. Terv. --Riisipuuro 18. huhtikuuta 2011 kello 02.02 (EEST)--

Niinhän se on. Pahimmat ennakoinnit kannattaa tosin varmaan kumoilla saman tien:[5] --Otrfan 18. huhtikuuta 2011 kello 02.05 (EEST)

No nuo kyllä tosiaan saman tien. Kas kun ei koko hallitusta nimitetty. Terv. Riisipuuro 18. huhtikuuta 2011 kello 02.23 (EEST)

Niin siis, eihän se siitä varmuudesta ole kiinni vaan vahvistamisesta, mutta toisaalta tietysti kun päivitystä ei millään pysty tekemään sillä vahvistamisen kellonlyömällä, niin ei kai se niin hirveästi haittaa, jos sen vähän aikaisemminkin aloittaa, joten sen puolesta ei varmaan haittaa kun on kumminkin vain parista päivästä kysymys.--Urjanhai 18. huhtikuuta 2011 kello 06.51 (EEST)

Hyvä ettei näistä "varaslähdöistä" sentään ruvettu estoja jakelemaan. Koska askaretta on melkoisesti, pistin mm. uusien edustajien artikkeleita alkuun sillä ajatuksella, että olis loppuviikolla artikkelit edes jossakin ojennuksessa. Vähän kun aloittaa ennen lopullisia tuloksia, on artikkelit jossakin kohtuullisessa tynkä-kunnossa vähän jälkeen tuloksen varmennusta. --Aulis Eskola 19. huhtikuuta 2011 kello 23.19 (EEST)

Kyllä kai tuosta perustuslakisitaatista nyt kumminkin (noin maallikkona ajatellen) seuraa, että niin kauan kuin tulosta ei ole vahvistettu, uuden eduskunnan toimikausi ei ole alkanut, olipa tulos miten varma tahansa. Eihän sillä varmuudella ole asian kanssa mitään tekemistä vaan sillä vahvistamisella. --Urjanhai 18. huhtikuuta 2011 kello 06.06 (EEST)

Ks. myös esim. [6]. Eli kaipa on (tai ainakin olisi) syytä noudattaa samaa järjestystä kuin eduskunta itsekin. Tai ainakin mainita, milloin tulos vahvistetaan.--Urjanhai 18. huhtikuuta 2011 kello 06.10 (EEST)

Vaikka ei kai se toisaalta nyt ole päivästä kiinni, mutta taisi tuolla nykyisten kansanedustajien luokassa vielä olla pääsääntöisesti edellinen eduskunta. Mutta kai tämä rinnastuu esim. kuntaliitoksiin, joita nyt saatettiin päivittää muutama tunti etuajassakin.--Urjanhai 18. huhtikuuta 2011 kello 06.45 (EEST)

Yllä osa käyttäjistä on puolustanut sitä näkökohtaa, että käytännön syistä vielä varmentamatontakin tietoa voitaisiin lisätä Wikipediaan. Itse kumosin pari mielestäni ennenaikaista muokkausta; Tämä [7] lienee ihan selvä tapaus, mutta tästä [8] tiedon lisännyt käyttäjä silmin nähden loukkaantui, ja päädyimme väittelemään asiasta ensin hänen keskustelusivullaan ja sitten omallani. Haluaisin kuulla, mikä on yhteisön kanta. Pitäisikö tuollaiset kumota, antaa olla, vai korjata pelkästään sanamuodot (mikä olisi tässä voinut olla kompromissi)? Toiminko nyt oikein vain väärin? --Risukarhi 18. huhtikuuta 2011 kello 13.38 (EEST)

Ihan oikein toimit. Itse taidan kuitenkin pidättäytyä tällä viikolla yrityksestä pitää kansanedustajatietoja reaaliaikaisina, sillä muuten koko viikko menee muokkausten kumoamiseen ja aikamuotojen korjaamiseen ja ensi viikolla omat kumoukset olisi sitten suurimmaksi osaksi kumottava. Jos joku muu viitsii hommaa tehdä, niin hyvähän se vain on, mutta kyllä siitä oletettavasti seuraa sanaharkkoja jatkossakin. --Otrfan 18. huhtikuuta 2011 kello 13.56 (EEST)

(Vastaus käyttäjälle 85.156.225.151) Kyllä maassa aina eduskunta on, mitään välitilaa ei ole. Vaalilain 94 §:ssä säädetään vaalin tuloksen vahvistamisesta ja saman lain 126 §:ssä kansanedustajan valtakirjasta. Eduskuntavaalit "on toimitettu" kun tarkastuslaskenta on päättynyt ja vaalipiirilautakunta on vahvistanut tuloksen, joka tapahtuu keskiviikkoiltana (20.4.2011) klo 18 alkavissa kokouksissa. Vanhojen edustajien valtakirjat lakkaavat olemasta voimassa vaalipiireittäin, kun tulos on vahvistettu, ja uusien edustajanvaltuus alkaa, kun valtakirja on kirjoitettu – oletettavasti suurimman osan kohdalla kysessä on juurikin 20.4. jos ei tule lain 8. luvun mukaisia valituksia. Ilmeisesti tämä teoriassa tarkoittaa, että jos Mars hyökkää tänään 19.4. ja pitäisi hätätoimenpiteenä kutsua eduskunta koolle, kyseessä olisi vielä vanhan eduskunnan kokoontuminen. Toisin sanoen eduskunta on aina olemassa. --Pxos 19. huhtikuuta 2011 kello 16.17 (EEST)

Miksi sitten perustuslaissa on käytetty kahta eri verbiä "toimitettu" ja "vahvistettu" (sinun mukaasi) samasta asiasta? Pystytkö esittämään jonkin lainkohdan, jonka perusteella tulkintasi on oikea? Huom. myös 126§: "Eduskuntavaaleissa, jotka . . . päivänä . . . kuuta . . . toimitettiin . . . vaalipiirissä, on . . . asuva – – valittu olemaan edustajana valtiopäivillä tästä päivästä alkaen, kunnes seuraavat eduskuntavaalit on toimitettu." Itse ymmärtäisin tästä että toimitettu = äänestys päättynyt. -85.156.225.151 19. huhtikuuta 2011 kello 16.55 (EEST)

No koska vasta tarkistuslaskennan jälkeen voidaan vahvistaa kansanedustajat. Voihan äänestys päättyä 1. mätäkuuta, mutta äänet saadaan laskettua vaikkapa vasta 8. päivä. Sitä paitsi valtakirja päivätään kirjoittamispäivälle, siis "vaaleissa, jotka 17. päivänä huhtikuuta 2011 toimitettiin ... on Erkki Esimerkki valittu. - - - Ulkosaariston vaalipiirilautakunta, Viaporissa 20. huhtikuuta 2011." Minkähän eduskunnan 85.156. kutsuisi koolle väliajalla (17.4. – 20.4. klo 18), jos sellainen pitäisi koolle kutsua esim. maahanhyökkäyksen vuoksi? Perustuslaissa puhutaan eduskunnan toimikaudesta, ei instituution olemassaolosta. Hallituksen esityksessä (nro 1/1998) uudeksi perustuslaiksi ("Suomen Hallitusmuodoksi") lausutaan seuraavaa: "24 §. -- Pykälän 2 momentin säännös eduskunnan toimikaudesta vastaisi asiallisesti valtiopäiväjärjestyksen 3 §:n 3 momenttia. Säännöksen muotoilua on muutettu siten, että edustajan toimivallan sijasta säännöksessä puhutaan eduskunnan toimikaudesta ja valituksi julistamisen sijasta vaalien tuloksen vahvistamisesta. Voimassa olevan kansanedustajain vaaleista annetun lain (391/1969) mukaan vaalien tuloksen vahvistaa kunkin vaalipiirin keskuslautakunta kolmantena päivänä vaalipäivän jälkeen. Vaalien tuloksen vahvistamiseen päättyy eduskunnan toimikausi samalla, kun uuden eduskunnan toimikausi alkaa. Säännöksen mukaan maassa on siis aina eduskunta, joka voi tarvittaessa kokoontua. Eduskuntavaalit on katsottava toimitetuiksi, kun vaalien tulos on vahvistettu." --Pxos 19. huhtikuuta 2011 kello 17.36 (EEST)

No tuosta ilmenee kyllä mikä on ollut lakia säädettäessä tarkoitus, mutta eivätpä ole sitä mielestäni aukottomasti ilman tulkinnanvaraa kyenneet lakiin kirjaamaan. Toivotaan että ei koskaan tule tilannetta jossa tällä saivartelulla olisi merkitystä. -85.156.225.151 19. huhtikuuta 2011 kello 23.00 (EEST)

Harvapa laki nyt on aukoton ja selvä ilman tulkinnanvaraa. Normaalitilannehan on se, että vaalipäivän jälkeen eduskunnasta pudonneet rupeavat tyhjentämään työhuoneitaan ja uusille annetaan Helsingin kartta ja WC:n avaimet, mutta mikäli tulisi kriisitilanne joka ei sallisi tuota noin viikon-parin siirtymävaihetta (valtiopäiville kokoontumista ja valtakirjojen tarkastamista), nähdäkseni eduskunnan toimia vaativat päätökset tekisi vanha kaarti siihen saakka kunnes uusien valtakirjat on saatu tarkastettua. Ei tuo ole pelkkää saivartelua, kyllä säännöksen ideana on kuitenkin se, että maassa on joka päivä olemassa eduskunta. Esim. puolustustilalain 3 §:ssä on säädetty että "Tasavallan presidentin asetus puolustustilan voimaan saattamisesta --- on heti saatettava eduskunnan käsiteltäväksi." Jos vaalipiirilautakuntien toiminta keskeytyy katastrofin vuoksi eikä valtakirjoja saada kirjoitettua tai toimitettua eduskuntaan, ei liene muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa vanhojen kansanedustajien kanssa kunnes tilanne ratkeaa. Jos vanhojen kansanedustajien kausi teknisesti päättyisi, kun äänestysaika on päättynyt, väliaikana ei olisi sitten yhtään kansanedustajaa. --Pxos 19. huhtikuuta 2011 kello 23.52 (EEST)

Toivottavasti ne eivät kuitenkaan tule täältä tarkistamaan, ketä hätätilanteessa kutsutaan remmiin... ;) --Aulis Eskola 20. huhtikuuta 2011 kello 00.01 (EEST)

Esimerkki yhden kauden kansanedustajasta on Rosa Meriläinen, joka eduskunnan sivuilla on merkitty toimineen kansanedustajana 19.03.2003 – 20.03.2007. Ensimmäinen päivä on siis vuoden 2003 vaalien tulosten vahvistamispäivä (keskiviikko, vaalipäivä oli 16.3.2003) ja päättymispäiväksi on merkitty tiistai 20.3.2007 (vaalipäivä oli 18.3.2007). Seuraavien kansanedustajien toimikaudet on merkitty alkaviksi keskiviikkona 21.3.2007. Tämä tietenkin siksi, ettei samana päivänä olisi tuplasti edustajia, vaikka teknisesti voidaankin rajakohdaksi asettaa 21.3.2007 kello 18 alkaneet vaalipiirilautakuntien kokoukset. --Pxos 20. huhtikuuta 2011 kello 17.35 (EEST)

Nyt kun vaalien virallinen tulos on tarkistuslaskennan myötä vahvistunut, niin pitää syynätä läpi kaikki ennen keskiviikkoa uusista tai uudelleenvalituista kansanedustajista tehdyt artikkelit. Kansanedustajiahan ei tarkistuslaskennassa vaihtunut muita kuin Laura Räty Lasse Männistöön, mutta innokkaat käyttäjät ovat lisäilleet artikkeleihin myös tietoja valituiksi tulleiden äänimääristä, jotka ovat kaikki siis virheellisiä (alustavan ääntenlaskennan mukaisia) tietoja. Nämä kaikki pitäisi nyt korvata tarkistuslaskennan mukaisilla äänimäärillä etteivät jää tänne ajelehtimaan. Vahvistetut tulokset löytyvät oikeusministeriön tulospalvelusta ja myös Ylen tulospalvelu näyttää päivittäneen tietonsa. Näissä riittää haravoitavaa ja korjattavaa. Korjasin itse alkajaisiksi tuon Kauko Tuupaisen [9], josta jouduin taittamaan peistä toisen käyttäjän kanssa kolme päivää sitten. --Risukarhi 21. huhtikuuta 2011 kello 11.50 (EEST)

Muutama kokeneen poliitikon varallaolo vaihtui myös tarkistuslaskennan myötä, nekin pitää korjata, jos niitä on päivitetty. Iivarius 21. huhtikuuta 2011 kello 11.59 (EEST)

Perinnöllisyystiede -malline

Niin, tämä malline on edelleen ihan paska. :)

Sitä pitäisi kehittää. Yritin aikaisemmin kehittää paremman mutta työ tyssäsi muistaakseni albvalin masinoimaan mallineen poistoon. Kummallista kyllä, ilmeisesti mallineillakin on kilpailuasetelma ja wikipediaan ei mahdu kahta mallinetta samaan aikaan samasta aiheesta.

Mutta nykyisen mallineen riittämättömyys pännii edelleen. En viitsi enää ruveta tekemäni toisen mallineen kanssa pelaamaan, se päätyy taas kuitenkin johonkin poistokeskusteluun.

Joten kannustan sitten vertaisiani toimiin. Nykyiseen olisi jo tusinoittain artikkeleita lisättävänä. Itseasiassa koko malline pitäisi järjestää eri tavoin, että alakäsiteartikkelit saisi sisällytettyä. Mitenkäs mallineen saisi uuteen uskoon? --(λ (?) (!)) 22. huhtikuuta 2011 kello 15.49 (EEST)

Jos laittaisit ensi alkuun linkin mallineeseen? Mallinetta Malline:Perinnöllisyystiede ei nimittäin löydy wikistä... Kuten myös nykyisen mallineen linkki. On vaikea kommentoida, jollei tiedä täsmälleen, mistä puhutaan.--Nedergard 22. huhtikuuta 2011 kello 15.58 (EEST)

Λ tarkoitti varmaan {{genetiikka}}-mallinetta. Jafeluv 22. huhtikuuta 2011 kello 16.39 (EEST)

Juurikin tuota, ja paskalla tarkoitin että se ei auta kokonaiskuvan hahmottamisessa, sisältää vain pienen osan (tärkeistä) artikkeleista, ja niin, kaipaisi lisätyötä monin puolin. --(λ (?) (!)) 22. huhtikuuta 2011 kello 16.43 (EEST)

Käyttäjä:Johney

Tuli mieleen tämmöinn. Käyttäjä vaihtoi nimensä Taubblindheitiksi kaksi ja puoli vuotta (!) sitten. Johney on kuiteskin niin yleinen nimi, etten ainakaan minä katsoisi vandalismia riittäväksi syyksi nimen varaamiseen, kuten hän ilmoittaa sivulla. Minä luovuin entisestä käyttäjänimestäni altterina, koska nimimerki JP-89 on yksinkertaisuudessaan todella yleinen. ––Crimson Cherry Blossom™ 24. huhtikuuta 2011 kello 23.13 (EEST)

Tunnuksen saa joka ehtii ja ei Johney kovin yleinen nimi ole (vrt. Johnny). --Otrfan 24. huhtikuuta 2011 kello 23.15 (EEST)

Mutta sehän on varattu? Johney ei ole Johnnyyn verrattuna yleinen mutta ehkäpä joku Johnny-nimellä rekisteröityvä käyttäjä joutuu pettymään, koska se on liian samankaltainen Johneyn kanssa ja rekisteröityminen epäonnistuu. ––Crimson Cherry Blossom™ 24. huhtikuuta 2011 kello 23.19 (EEST)

Sitten rekisteröityy jollain toisella nimimerkillä. Eihän sille mitään voi, että maailmassa ei jokaiselle lapselle anneta eri etunimeä. --Otrfan 24. huhtikuuta 2011 kello 23.22 (EEST)

Ei mun mielestä entisen käyttäjätunnuksen varaamisessa nimenmuutoksen jälkeen ole mitään väärää. Jafeluv 24. huhtikuuta 2011 kello 23.23 (EEST)

Minä olen neuvonutkin tekemään niin, koska aina on vandalismin vaara ja vanhat allekirjoitukset jäävät kuitenkin keskusteluihin - altteri auttaa tarvittaessa löytämään oikean käyttäjän. --Otrfan 24. huhtikuuta 2011 kello 23.25 (EEST)

Juu. Tosin tässä tapauksessa SUL-tunnuksen johdosta kukaan ei kai edes pystyisi rekisteröimään samaa käyttäjänimeä täällä. Jafeluv 24. huhtikuuta 2011 kello 23.27 (EEST)

Tai no oikeastaan se onkin hyvä niin. Ja voihan sitä keksiä vaikka Johney1234 -tyylisen muunnoksen. Täällä oli muuten yhteen aikaan niinkin samankaltaiset käyttäjänimet kuin Eetvartti ja Eetwartti! ––Crimson Cherry Blossom™ 24. huhtikuuta 2011 kello 23.29 (EEST)

Nuo olivat (ja ovat vieläkin) aika sekaannusta herättäviä. Nykyisin uusi vastaavanlainen tunnuspari tulisi varmaan estettyä. edit: saattaisi muuten [vakiintunut tunnus][numerosarja] muotoinenkin tunnus tulla estettyä. --Otrfan 24. huhtikuuta 2011 kello 23.33 (EEST)

Minun käsittääkseni tunnuksen voi varata niissä wikeissä, joissa se on vielä vapaana ja tunnuksenvaihdon jälkeenhän se vapautuu. En ole kyllä kokeillut. --Otrfan 24. huhtikuuta 2011 kello 23.31 (EEST)

Eli siis joku voisi rekisteröityä Johneyna? ––Crimson Cherry Blossom™ 24. huhtikuuta 2011 kello 23.32 (EEST)

Ei kun se on Taubblindheitin altteri. --Otrfan 24. huhtikuuta 2011 kello 23.33 (EEST)

Mun käsittääkseni käyttäjätunnuksen rekisteröinti ei onnistu jos joku muu on jo ehtinyt rekisteröidä nimelle yhdistetyn tunnuksen. Jos taas nimellä ei ole SUL-tunnusta niin uudelleennimeämisen jälkeen vanha nimi on kenen tahansa rekisteröitävissä. Jafeluv 24. huhtikuuta 2011 kello 23.35 (EEST)

Voipi olla. --Otrfan 24. huhtikuuta 2011 kello 23.36 (EEST)

Torinon käärinliina

Artikkelissa Torinon käärinliina seuraavat korjaukset:

Käärinliina EI ole 1,8 m leveä, vaan 1,1 m. Siinä oleva mies on arvioitu 30-40 vuotiaaksi ei 30-45.

Terveisin,

Dos. Juha Hiltunen Valokuva Jeesuksesta? kirjan kirjoittaja

Kommentin jätti Juhahilt (keskustelu – muokkaukset) 26. huhtikuuta 2011 kello 14.24 --Risukarhi 26. huhtikuuta 2011 kello 17.29 (EEST)

Toin aiemmin esiin korjauspyynnön Torinon käärinliinan miehen iästä. Wikipedia-artikkeli mainitsee sen 30 - 45 vuotiaaksi. Lähes kaikki alan teokset (sindonologia) määrittävät hänet kuitenkin haarukkaan 30-40, minkä toivon lisättävän tähän korjauksena. Vaikka ei ole kyse kuin viidestä vuodesta, on otettava huomioon vanhan ajan ihmisten elinkaari ja sen ilmeneminen fyysisessä olomudossa. Käärinliinan miehen on todettu olevan miehuutensa kukoistuksessa, voimakas ja jäntev' ruumiinrakenne, joka kertoo aktiivisesta työelämästä - luultavasti kiertelevä puuseppä. "Eläkeikä" näissä ammateissa oli noina aikoina korkeintaan 40 vuotta ja tämän jälkeen mies asettui "lepäilemään", kunto laski ja alkoi painokin nousta. Käärinliinan miestä ei voida olemassaolevien historiallisten ja antropologisten tosiasioiden nojalla pitää yhtään vanhempana kuin 40 vuotta, todennäköisesti lähempänä kolmeakymmentä.

Dosentti Juha Hiltunen

Kommentin jätti 80.220.41.191 (keskustelu – muokkaukset) 27. huhtikuuta 2011 kello 14.12 --Risukarhi 27. huhtikuuta 2011 kello 14.23 (EEST)

Muokkaa sivuja rohkeasti. --Compance 27. huhtikuuta 2011 kello 22.29 (EEST)

Minä taisin kumota edelliset muokkaukset, kun olivat vähän turhan rohkeita. Eli lähteistettyä tietoa muutettaessa tulisi antaa uusi lähde. Samoin jos joku artikkelissa oleva tieto on annetun lähteen vastainen, niin jos sen korjaa lähteen mukaiseksi, niin kannattaa ilmoittaa asiasta yhteenvedossa. Yleensäkin yhteenvetokentän käyttö on suotavaa. --Otrfan 28. huhtikuuta 2011 kello 00.04 (EEST)

Onko metro rautatieliikennettä

Määrtelmällisesti metro on joukkoliikennettä eikä rautatieliikennettä vaikka kiskoilla kulkeekin. Raitiovaunuliikennekään ei ole rautatieliikennettä. Positin sen luokan Mumbain metrosta jonka Ppntori oli luokitellut rautatieliikenteeksi ja sitten IP palautti sen taas heti. Tarvittaisiin lähteitä sille että metro on rautatieliikennettä sillä minulle se on uusi tieto. En halua ruveta muokkaussotaan vaan pyydän yhteisön mielipiten. EDDIT: Kiskoliikennettä ne kaikki ovat. Pitäiskö tehdä uusi yläluokka Luokka:Kiskoliikenne? --UntoM 5. toukokuuta 2011 kello 17.38 (EEST)

en:Rapid transit tarjoaa parin lähteen kera A rapid transit, underground, subway, elevated railway, metro or metropolitan railway system is an electric passenger railway in an urban area with a high capacity and frequency, and grade separation from other traffic. ja Glossary of transit terminology vuodelta 1994 määrittelee rapid transitin seuraavasti: "Rail or motorbus transit service operating completely separate from all modes of transportation on an exclusive right-of-way." Jos uutta yläluokkaa aletaan muodostaa se voisi olla Luokka:Raideliikenne joka jaetaan rautatie-, raitio-, ja metroliikenteeseen. --85.23.68.235 5. toukokuuta 2011 kello 17.46 (EEST)

Joo, hyvä ehdotus jota kannatan, ehkä parempi kuin kisko- vaikka onkin olemassa kiskobussi ja kiskoliikenteestäkin puhutaan. Raide- on varmaan parempi sana. --UntoM 5. toukokuuta 2011 kello 17.57 (EEST)

Raideliikennettä kyllä, rautatieliikennettä ei. --Abc10 5. toukokuuta 2011 kello 19.28 (EEST)

Raideliikenteeseen kuuluvat rautatieliikenne, raitiovaunuliikenne ja metroliikenne. --Aulis Eskola 5. toukokuuta 2011 kello 19.42 (EEST)

Mihinkäs Skytrain kuuluu? --Lax 6. toukokuuta 2011 kello 16.03 (EEST)

Huutoäänestykselläkö tätä ratkotaan? Kielitoimiston sanakirja: metro maanalainen rautatie t. juna, maanalainen. Muitakin lähteitä saa esittää. --Jmk 6. toukokuuta 2011 kello 16.11 (EEST)

Juu, maanalainen? Helsingin metrokin on suurimmaksi osaksi maanpinnalla.--J Hazard 6. toukokuuta 2011 kello 16.33 (EEST)

Siinä on kyllä toinenkin virhe kun Helsingissä ja moneessa muussakin paikassa metro kulkee pääasiassa maan päällä. --UntoM 6. toukokuuta 2011 kello 16.38 (EEST)

Eikä junatkaan muutu metroiksi vaikka kulkee maan alla esim. Sveitsissä ja Itävallassa. --UntoM 6. toukokuuta 2011 kello 16.39 (EEST)

Sanakirjamääritelmät ovat useinkin vaillinaisia. Jospa siihen tyytymättömät nyt esittävät parempia lähteitä, joissa metro selvästi suljetaan pois rautatie-käsitteen piiristä. Vrt. [10] Teknisesti ottaen Helsingin metro on leveäraiteinen rautatie, jonka raideleveys on 1522 mm. (Kaikkihan tietysti tietävät, että metro juontuu ranskan sanoista chemin de fer métropolitain, kirjaimellisesti = kaupunkirautatie.) --Jmk 6. toukokuuta 2011 kello 16.44 (EEST)

Metron kulkuväylää voidaan varmaankin kutsua rautatieksi, mutta liikenneverkon kannalta ajateltuna metroliikenne (suuren kaupungin tai metropolin alueella ilman tasoristeyksiä) on eri kuin rautatieliikenne (pitkin valtakuntaa ja tasoristeyksiä).

Alkuperäisessä kysymyksessä ei käsittääkseni pohdittu, mikä se liikenneväylä on nimeltään, vaan miten liikkennemuodot luokittuvat. --Aulis Eskola 6. toukokuuta 2011 kello 18.06 (EEST)

Djiboutin asukasluku

Hei, asukasluku Djiboutin englanninkielisessa ja suomenkielisessa artikkelissa on melkoisen eri (+800 000 vs. +500 000). Mitenkohan tassa pitaisi toimia?  –Kommentin jätti Hirsariska (keskustelu – muokkaukset)

Varsinkin kehitysmaissa missä väestönkasvu on nopeaa ja tilastointi tehotonta, eri lähteissä on eri tietoja. En-wikissä on vuonna 2008 tehty arvio vuoden 2009 väkiluvusta, vaihdoin fi-wikiin arvion 2011 heinäkuusta ja lähdeviitteen siihen. Yleensä, jos löydät tuoreen tiedon luotettavasta lähteestä, käytä sitä ja merkitse lähde. Jos huomaat tällaisen ristiriidan, mutta et löydä ratkaisua, voit huomauttaa siitä artikkelin keskustelusivulla. --Tappinen 6. toukokuuta 2011 kello 20.25 (EEST)

Musiikkiluokkien logiikka?

Tuossa keskustellessani käyttäjä Urjanhain kanssa luokan Luokka:Isänmaalliset laulut logiikasta huomasin, että ylempienkin musiikkiluokkien rajaukset ovat vähintäänkin epämääräiset. Laulujen ja muiden kappaleiden kaiketi pitäisi sisältyä luokkaan Luokka:Musiikkikappaleet tai ainakin sen yläluokkaan Luokka:Musiikkiteokset. Kuitenkin valtava määrä kappaleista kertovia artikkeleita onkin luokan Luokka:Musiikkityylit alaluokissa, jotka siis eivät kuitenkaan kuulu edellämainittuihin kappale-/teosluokkiin (esim. Luokka:Joululaulut sisältää pelkästään kappaleita, Luokka:Sotilasmusiikki sisältää kappaleita, jotka eivät kuulu kappaleluokiin jne.). Nämä pitäisi nähdäkseni korjata siten, että kaikki kappaleet/teokset saataisin välillisesti Musiikkikappaleet tai -teokset -luokkien alaisiksi, mutta työmäärä lienee melkoinen. --Risukarhi 30. huhtikuuta 2011 kello 13.02 (EEST)

Joo, pielessähän nuo. Esimerkiksi joululaulu-artikkeli kuuluu kyllä luokkaan Musiikkityylit, mutta Luokka:Joululaulut kuuluu musiikkikappaleiden alle. Tosin Wikipedian luokittelurakenne nyt on muutenkin täysi sekasotku koska siinä käytetään rinnakkain "luokkia" (esim. Luokka:Musiikkikappaleet) ja "aihepiirejä" (esim. Luokka:Miles Davis). Jafeluv 30. huhtikuuta 2011 kello 13.12 (EEST)

Nuo aihepiiriluokat pitäisi nimetä eri tavalla: "Miles Davisin tuotanto", "Alvar Aallon tuotanto" jne. Siinäpä tietysti vasta työtä riittääkin. --Risukarhi 30. huhtikuuta 2011 kello 13.19 (EEST)

Nimesin tuossa kai viime viikolla videopelisarjojen tai -yritysten mukaan nimetyt luokat (eli aihepiiriluokat) uudestaan nimille "Videopelisarjojen mukaan nimetyt luokat" ja "videopeliyritysten mukaan nimetyt luokat". Tätä ennen esim. videopelisarjoja koskevassa luokassa oli ollut sekä yksittäisiä pelisarja-artikkeleita, peliluokkia (esim. "luokka: Civilization-pelit") ja pelisarjaluokkia, joissa oli sitten puolestaan muitakin artikkeleita kuin videopelisarjoja. Nyt videopelisarjaluokassa pitäisi olla kaikki pelisarja-artikkelit, ja pelisarjojen mukaan nimetyt luokat löytyvät alaluokasta. Artikkeleissa lukee nyt alalaidassa (mahdollisen) aihepiiriluokan lisäksi myös videopelisarjat-luokka. --Olimar 10. toukokuuta 2011 kello 10.48 (EEST)

Onko Fi-Wiki musiikin alan erikoistietosanakirja? Musiikkialbumeille ja musiikkikappaleille (lyhyesti: lauluille) on varattu luokat "Vuoden XXXX albumit" ja "Vuoden XXXX kappaleet". "Albumi" voi viitata moneen muuhunkin asiaan kuin musiikkialbumiin. "Kappale" taas voi viitata melkein mihin tahansa. Yhdessä ainoassa atomissa on lukematon määrä osasia, joihin voi viitata sanalla "kappale". Millä oikeudella jotkut yrittävät varata näitä yleiskäsitteitä musiikin käyttöön Wikipedian kaltaisessa YLEIStietosanakirjassa? "Vuoden 2011 kappaleet" luokan nimenä ei sano juuri mitään. Mitkä kappaleet? Näytöskappaleet? Vuodenajat? Oopperakappaleet? Balettikappaleet? Elokuvakappaleet? Taiteessa "kappale" voi tarkoittaa mitä tahansa esitettyä tai esitettävää taiteellista kokonaisuutta.

On vastenmielistä, kun tein J. Raunion MUSIIKKIalbumista artikkelin ja annoin sen nimeksi "Johanna Raunio (musiikkialbumi)"; siis tieteellisesti eksaktin nimen ja sitten joku muutti artikkelin epämääräisemmälle nimelle "Johanna Raunio (albumi)". On turha vedota Fi-Wikin käytäntöihin, nehän ovat aivan naurettavat. Tämä on pidettävä YLEIStietosanakirjana. Tietosanakirjan ei pidä olla epämääräinen ja tulkinnanvarainen. Älkääkä ottako kirjoittamiseen mallia suomalaisesta massamediasta. Minä en ainakaan halua olla mukana tekemässä hömppäsanakirjaa, jonka tyylilaji on haettu Suosikki- tai Seiska-lehdestä. Drefer 10. toukokuuta 2011 kello 10.24 (EEST)

Typerät ja älyttömät luokkien nimet jäävät yleensä korjaamatta sen vuoksi, että luokkia ei voi suoraan siirtää toiselle nimelle (toisin kuin artikkeleita), vaan niihin kuuluvat artikkelit pitäisi yksi kerrallaan vaihtaa toiseen luokkaan. Eli noiden "kappaleet"-loppuisten luokkien uudelleennimeäminen "musiikkikappaleet"-loppuisiksi olisi niin valtava työ, ettei siihen ole kukaan viitsinyt ryhtyä, vaikka ongelma olisi tiedostettukin. Jos haluaa jotain korjattavan Wikipediassa, se on yleensä aina tehtävä itse. Artikkelien nimien täsmenneosat pyritään kait pitämään mahdollisimman lyhyinä (eli nimi Johanna Raunio (musiikkialbumi) olisi tarpeellinen vain silloin, jos olisi olemassa muita Johanna Raunio -nimisiä albumeita). Tämä tietysti tapahtuu aina eksaktiuden kustannuksella, mikä on kyllä joskus pistänyt omaankin silmääni. --Risukarhi 10. toukokuuta 2011 kello 10.35 (EEST)

Itse asiassa luokkien siirtäminen ei ole aivan noin työlästä, koska artikkelit voidaan tarvittaessa siirtää botilla luokasta toiseen. Minun käsittääkseni luokat ovat tuolla nimellä koska "albumi"- ja "kappale" -termien on katsottu ensisijaisesti viittaavan musiikkiin vaikka niillä muita merkityksiä onkin. Yläluokka Luokka:Musiikkikappaleet on täsmennetty, jotta se erottuu luokasta Luokka:Kappaleet (geometria). "Vuoden 1999 kappaleet" -tyyppisissä nimissä sekaannuksen vaaraa taas ei ole, koska kukaan tuskin olettaa luokan sisältävän vuoden 1999 kuutioita ja kartioita. Jafeluv 10. toukokuuta 2011 kello 11.18 (EEST)

Ei luokkien tai tarkenteiden tarvitse olla tieteellisen eksakteja, kunhan ajavat asiansa. Muutenhan meillä pitäisi olla esim. luokka "Gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden XXX musiikkikappaleet", tai jotain vielä monimutkaisempaa. --Otrfan 11. toukokuuta 2011 kello 05.26 (EEST)

Ensyklopediassa on tavoitteena mahdollisimman korkea tarkkuus. Jos suomenkielisessä ympäristössä olisi yleisesti käytössä jokin rinnakkainen ajanlasku, tällöin olisi merkittävä esim. "Vuoden 2000 (gk.) musiikkikappaleet". Näin ei kuitenkaan ole, joten "Vuoden 2000 musiikkikappaleet" on tarkkuudeltaan riittävä. Yleiskäsitteen "kappale" varaaminen musiikin käyttöön on eräänlaista tyhmyyden tiivistymistä. Ja jos lyhyys on tavoitteena, luokan nimen pitäisi olla "Vuoden 2000 laulut". Lyhyehköllä "laulu"-sanalla on vain kaksi merkitystä, kun taas "kappale"-sanalla on rajaton määrä merkityksiä. Fi-Wikissä puhutaan usein esim. "kappaleartikkeleista"; minulle se tuo mieleen myyntiartikkelin, jota myydään kappaleittain. Myös "Vuoden 2000 singlejulkaisut" täyttänee ensyklopediset vaatimukset. Henkilökohtaisesti pidän parhaana muotoa "Vuoden 2000 sävellykset". Nykyisinhän singlejulkaisut ovat harvinaistumassa ja "sävellys" on selkeää musiikkiterminologiaa, joka viittaa aivan kaikkeen sävellettyyn lastenlauluista heavymusiikkiin ja klassisesta jazziin.

Yleiskäsitteiden viljely olettamalla että useimmat kyllä ajattelevat näin nyt ja tulevaisuudessakin (!) ei ole kovin ensyklopediamaista. Pitäkäämme Fi-Wiki korkeatasoisen ja tarkan suomenkielen viimeisenä linnakkeena. Meidän ei tarvitse ottaa mallia lehdistön käyttämästä alati köyhtyvästä suomesta. Lauluteoksesta kertovan artikkelin tulee alkaa "'Ei' on suomalaisen Maija Vilkkumaan musiikkikappale (tai sävellys/sävelteos)". Tämän jälkeen siihen voidaan viitata termillä "kappale". Eli ei oleteta, että nimestä Vilkkumaa selviää kyseessä olevan musiikkikappaleen. (Tai esim. "'Se ja se' on ruotsalainen sävelteos, joka tunnetaan parhaiten NN:n esittämänä.") Fi-Wikissä on suuri määrä käyttäjiä, jotka yrittävät tehdä tästä jonkinlaisen ensyklopedioiden "Seiskalehden" kirjoittamalla artikkelit puhekielen tyyliin, välttämällä omistusliitteitä tai esim. potentiaalin käyttöä. Artikkelien ei toki pidä olla ylevää juhlatyyliä, em. eksakti, puhekieltä ja muoti-ilmaisuja välttävä asiatyyli (keskityyli) on mielestäni oikea. -- Drefer 12. toukokuuta 2011 kello 12.31 (EEST)

Kyllä laulu-sanallakin on useita merkityksiä: yksittäinen laulettavaksi tarkoitettu sävelteos, laulamisen prosessi, tiettyjen lintujen ääntely... Kaikki kappaleethan eivät sitä paitsi ole lauluja. Sävelteos on eksakti termi, mutta musiikkikappale sopii mielestäni paremmin yleisluontoiseen tietosanakirjaan, jossa pitäisi käyttää normaalia huoliteltua yleiskieltä. Sävellys-termiä käytetään kyllä luokittelussa, kuten myös termiä "musiikkiteos", mutta nähdäkseni ainoastaan klassisen musiikin teoksista. Populaarimusiikin puolella "kappale" on yleisemmin käytössä niin Wikipediassa kuin ulkomaailmassakin eikä se ainakaan minun korvaani ole mitenkään puhekielinen ilmaisu. Jafeluv 12. toukokuuta 2011 kello 12.53 (EEST)

Säätiöiden johtohenkilöt

Siirretty sivulta Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti) --PeeKoo 11. toukokuuta 2011 kello 19.14 (EEST)

Mikä on mielipiteenne säätiöiden johtokuntien tai hallitusten henkilöiden mainitsemisesta Wikipedian artikkeleissa? Oma kantani on se, että olisin halukas lisäämään nämä tiedot, jos ne vain ovat käytettävissä esimerkiksi Espoon taidemuseo Emman säätiön (joka muistaakseni joskus poistettiin, vaikka oli mainittu lähteen kautta), kuvataiteen vientikeskus Frame ja Suomen Taideakatemian osalta. Vähän samaan tapaan kuin Kiasman tukisäätiön johdon nimet mainitaan. Perustelen kantaani sillä, että taustalla on kuitenkin julkinen rahoitus ja toiminta, jonka pitäisi olla periatteessa julkista ja avointa, vaikka säätiöt voivat kai myös halutessaan salata toimintaansa aika paljon.--Kulttuurinavigaattori 11. toukokuuta 2011 kello 16.49 (EEST)

Poistoäänestys, jossa poistoa kannattaneet kannattivatkin muuttamista täsmennyssivuksi

Arkistoin artikkelista Ikä järjestetyn poistoäänestyksen, koska äänestysaika oli kulunut umpeen. Teknisesti ottaen poistolle oli riittävä kannatus (80 %), mutta käytännössä yli puolet ilmaisi poistoäänensä perusteluissa kannattavansa artikkelin muuttamista täsmennyssivuksi, eli kannatti sittenkin jonkinlaista ehdollista säilyttämistä. Koska artikkelin merkitseminen roskaksi tällaisen äänestystuloksen perusteella olisi tuntunut mielettömältä, en tehnyt niin. Artikkelin keskustelusivulle ei mielestäni sovi sen enempää Säilytetty kuin Keskeytetty -mallinekaan, joten sinne ei nyt voinut jättää minkäänlaista merkintää poistoäänestyksestä. Pitäisikö väsätä uusi malline, vai kehittää jokin muu ad hoc -ratkaisu? --Risukarhi 16. toukokuuta 2011 kello 18.12 (EEST)

Tai ei tehä mittään. --Otrfan 16. toukokuuta 2011 kello 18.14 (EEST)

Toivottavasti tällainen käytäntö ei kuitenkaan yleisty. Käyttäjien äänestyskommenteista on nimittäin vaikea päätellä ketkä ovat kannattaneet poistoa ja ketkä täsmennyssivuvaihtoehtoa, jolloin äänestystuloksen tulkinta voi mennä varsin kyseenalaiseksi. Lisäksi keskustelusivulta ei nyt mitenkään ilmene, että sivu on aikanaan äänestyksessä päätetty säilyttää vain sillä ehdolla, ettei siitä tule artikkelia. --Risukarhi 16. toukokuuta 2011 kello 18.23 (EEST)

Ei tarvita tulkintaa. Täsmennyssivun saa luoda, vaikka nykyinen sivu olisi päätetty polttaa roviolla ja tuhkat sirotella mereen. Äänestys koskee aihetta. Aihe "Ikä" ei ole äänestyksen mukaan merkittävä, mutta jos "Ikä"-täsmennyssivulle on tarvetta, niin ei sen luomista mikään estä. --Otrfan 16. toukokuuta 2011 kello 18.26 (EEST)

Kuvitteelliset taistelut luetteloihin

Kuvitteelliset taistelut voisi yhdistää sarjakohtaisiin luetteloihin tai johonkin isompaan kokonaisuuteen. Esimerkiksi tietyt Keski-Maan taistelut sopisivat parhaiten Sormuksen Sota -artikkeliin ja osa SW-taisteluista Kloonisodat-artikkeliin. On tarpeetonta käsitellä kuvitteellisten sotien yksittäisiä taisteluita omissa artikkeleissaan. Tapauskohtaisesti voi tietenkin harkita omaa artikkelia, jos aihe täyttää merkittävyyskriteerit.--Olimar 16. toukokuuta 2011 kello 19.00 (EEST)

Osan voisi IMO surutta poistaa, kuten tämän. Tuollakaan ei ole ulkopuolisia lähteitä merkittävyydelle saati edes suurta merkitystä itse sarjassa. --albval(keskustelu) 16. toukokuuta 2011 kello 19.08 (EEST)

Kuvitteelliset asiat voisi muutenkin poistaa, eihän niitä ole olemassa. Iivarius 16. toukokuuta 2011 kello 19.15 (EEST) Oikeastaan kaikki asiat voisi poistaa, ei niitä kuitenkana ole, kun ne ovat harhoja. Iivarius 17. toukokuuta 2011 kello 11.31 (EEST)

Hyväksyttävääkö?

Harvoin näkee Wikipediassa tällaisia henkilöön käyviä törkeyksiä kuin käyttäjätunnus Laxin kommentti: [11] Mukana keskustelussa olivat myös käyttäjätunnukset Jmk ja Cary. Voisin kuvitella että jos keskustelunpätkä olisi luonnehdinta jostakusta ylläpitäjästä, se olisi poistettu ja esittäjä olisi estetty. Hm... --Ulrika 17. toukokuuta 2011 kello 10.28 (EEST)

Harvoin näkee yhtä aiheettomia syytöksiä kuin tässä minuun kohdistamasi. Esitin yksinkertaisesti esimerkin tapauksesta, josta viihdeteollisuus on tehnyt suuren numeron, ja josta silti ei tarvita Wikipediaan artikkelia. Viihdeteollisuuden ratkaisuista on turha minua syyttää. --Jmk 17. toukokuuta 2011 kello 11.12 (EEST)

Eiköhän keskustelu ja ilmiö - mahdollisesti osittain hyvinkin halventava ja loukkaava - ollut ensin maailmalla (kysy vaikka kuukkelilta). Vasta sen jälkeen ilmiöön viitattiin Wikipedian keskustelussa, eikä suinkaan mitenkään toisinpäin. --Aulis Eskola 17. toukokuuta 2011 kello 12.28 (EEST)

Kannattaa huomata, missä Ulrika arvosteli käyttäjä Jmk:n toimintaa: aivan toisen käyttäjän keskustelusivulla ([12]). Tästä ei tarvitse edes kysyä, onko se hyväksyttävää, sillä se on jo moneen kertaan saman käyttäjän kohdalla todettu, että ei ole. Mutta oppi ei mene perille. Jos tuon olisi tehnyt joku muu kuin Ulrika, olisi kommentti jo poistettu ja käyttäjä estetty. --Lax 17. toukokuuta 2011 kello 13.27 (EEST)

Kun ylläpitäjien olisi oltava esimerkkinä hyvästä käytöksestä, olen useassa yhteydessä ollut huomaavinani, että puuttumiskynnys heidän käyttäytymiseensä on erittäin korkea. Kysyn yhteisöltä: Onko tällainen kommentointi mielestänne hyväksyttävää? --Ulrika 17. toukokuuta 2011 kello 11.27 (EEST)

Nyt kun täällä kysytään niin minusta ei ole. Lax on aiemminkin kehunut naisen ulkonäköä (jotenkin että "nätti tyttö mutta ei wikimerkittävä"), ja tuollainen on naista halventavaa, mitä en voi sietää. Kukin tyylillään, mutta olisi kiva jos edes ylläpitäjät käyttäytyisivät asiallisesti ja siveellisesti. ––Crimson Cherry Blossom™ 17. toukokuuta 2011 kello 12.10 (EEST)

Samaa mieltä siitä että asiatonta, mutta mielestäni on liioiteltua myötäloukkaantua Pipa Middletonin puolesta. --Gwafton 17. toukokuuta 2011 kello 12.17 (EEST)

Juu, on minustakin liioiteltua. ––Crimson Cherry Blossom™ 17. toukokuuta 2011 kello 12.19 (EEST)

Vaihtakaa tilalle valtion X presidentti NN ja makustelkaa uudestaan. --Ulrika 17. toukokuuta 2011 kello 14.15 (EEST)

En jaksa etsiä, joten joku muu vois kertoa, missä tiedotusvälineissä on laajalti kirjoitettu (kuvaamisesta puhumattakaan) valtion X presidentti NN:n pepasta. --Lax 17. toukokuuta 2011 kello 14.46 (EEST)

Tarpeeksi kun Laxin kommentista vaihdellaan sanoja, niin taatusti siitä saadaan meitä kaikkia loukkaava. Vaihdetaanko pepunkin tilalle jotakin muuta? --Otrfan 17. toukokuuta 2011 kello 14.50 (EEST)

Missä on määrätty, että ylläpitäjien olisi oltava esimerkkinä hyvästä käytöksestä? Tuoko ylläpitäjättömyys oikeuden (vai jopa velvollisuuden) käyttäytyä huonosti? --Lax 17. toukokuuta 2011 kello 13.32 (EEST)

Viittaaminen loukkaavaan ilmiöön on toki joskus vähemmän suotavaa kovinkin negatiivisen tiedon levittämistä. Vastaavasti voidaan ajatella, että esim. neekeri-ilmaisuilla loukkaamisesta ei ehkä tulisi puhua. Toisaaltaan negatiivisten ilmiöiden hautaaminen puhumattomuudella niistä ei ole perusteltua. --Aulis Eskola 17. toukokuuta 2011 kello 12.33 (EEST)

Sikäli kuin näen kaikki tähän asti vastanneet ovat sukupuoleltaan miehiä. On ymmärrettävää että miehillä ei juuri ole edellytyksiä/halua tajuta mistä on kyse. Monien miesten mielestä naisten pilkkaaminen ja ulkonäön käsittely on täysin luonnollista eikä siinä nähdä mitään loukkaavaa. --Ulrika 17. toukokuuta 2011 kello 14.47 (EEST)

Mistä sinä näet sieltä käsin esim. minun sukupuoleni? Onko ulkonäkö pyhempi asia kuin toisten käyttäjien henkiset ominaisuudet? --Lax 17. toukokuuta 2011 kello 14.54 (EEST)

Ja tuon kun sanoisi naisista, niin eiköhän taas estoja vaadittaisi. --Otrfan 17. toukokuuta 2011 kello 14.55 (EEST)

En ole minäkään tainnut täällä sukupuoltani mainita. ;) Mutta kun kerran Pipa Middletonin peffasta puhuttiin pahaa, hänellä on täysi oikeus ja syy olla loukkaantunut. Ulrikan ulkonäköä tai sen yksittäisiä elementtejä sen sijaan ei ole arvailtu eikä kommentoitu sen enempää negatiiviseen kuin positiiviseenkaan sävyyn. Jos näin tehdään, ymmärrän loukkaantumisen. Sen sijaan myötäloukkaantuminen menee hiukan yli. Ainakaan minulla ei ole niitä Ulrikan mainitsemia edellytyksiä ymmärtää miksi tuosta sinänsä asiattomasta kommentista pitäisi sen enempää tuohtua. --Gwafton 17. toukokuuta 2011 kello 15.08 (EEST)

Juurikin näin. Sovitaanko, että sitten kun Pipsu itse tulee tänne loukkaantuneena valittamaan, niin pyydetään häneltä anteeksi, muuten ei olla paavillisempia kuin paavi itse. --albval(keskustelu) 17. toukokuuta 2011 kello 21.41 (EEST)

Median pilkkaava suhtautuminen on valitettavaa, mutta miten ja millaisin voimin voisimme sen täältä estää?! Median toimintaa valitella ja harmitella voimme.

Ehkä tapa suhtautua on olla luomatta Pipan peppu-aiheesta artikkelia, vaikka ilmiö velloisikin laajana. Näin ymmärtäisin Jmk:nkin kommenttien perusteella juuri ajattelevan - täsmentäköön itse kantaansa tarvittaessa.

Tapahtuma on jo aikaisemmin ollut menossa hyvin laajana maailmalla ihan riippumatta mistään keskusteluista täällä - Jmk viittaa laajaan täysin tämän keskustelun ulkopuoliseen _jo_ _syntyneeseen_ ja päiviä velloneeseen ilmiöön. Kuuklaapa vaikka hieman ja katso päiväyksiä. --Aulis Eskola 17. toukokuuta 2011 kello 19.44 (EEST)

Potkupalloilijatkin ovat suojellumpia kuin naiset... --Ulrika 17. toukokuuta 2011 kello 17.36 (EEST)

Et vieläkään vastannut tuossa ylempänä esittämääni kysymykseen väittämästäsi velvollisuudesta hyvään käytökseen. Äsken päättyneissä jääkiekon MM-kisoissa muuten yksi Suomen maali syntyi kiekon mennessä maaliin pelaajan pepun kautta, eikä sen sanomisesta suoraan kukaan ole närkästynyt. Mutta siellä ei harrastetakaan keppihevostelua... --Lax 17. toukokuuta 2011 kello 17.43 (EEST)

Tuohon ekaan kysymykseen: Kaikilta käyttäjiltä odotetaan hyvää käytöstä ja ainakin itse odotan ylläpitäjien näyttävän esimerkkiä, koska näiden toimiin kuuluu tarvittaessa pystyä arvioimaan muiden käyttäjien käytöstä. (Estohan ei valtaosassa tapauksista ole yhteisön päätös vaan yksittäisen ylläpitäjän.) Jatkuva asiaton käytös on täysin validi ylläpito-oikeuksien poistoehdotuksen aloitusperuste, vaikka mikään käytäntö ei erikseen vaatisikaan ylläpitäjiltä esimerkillistä toimintaa. Jafeluv 17. toukokuuta 2011 kello 20.06 (EEST)

Lienee kuitenkin syytä erottaa sellainen huono käytös, joka rikkoo muuten vain yleisiä käyttäytymisnormeja, ja sellainen, joka rikkoo HH-käytäntöä suuntautumalla jotakuta tiettyä käyttäjää kohtaan. En näe järkevänä, että Wikipediassa ryhdyttäisiin esim. jakamaan estoja ensinmainitussa tapauksessa, ellei huono käytös aiheuta selvää häiriötä tietosanakirjan tekemiselle. -Ochs 17. toukokuuta 2011 kello 21.23 (EEST)

Keskustelun avauksessa mainituissa kommenteissa ei ole mitään syytä tällaisen kyselyn aloittamiseen. Täysin älytön keskustelun avaus. Vaikuttaa yritykseltä häiritä avauksessa mainittujen käyttäjien normaalia muokkkaamista. Tämän keskustelun voisi poistaa kokonaisuudessaan ja huomauttaa keskustelun avaajaa wikipedian yleisten keskustelualueiden käyttötarkoituksesta. Gopase+f 17. toukokuuta 2011 kello 21.47 (EEST)

Ylläpitäjät voisivat olla esimerkkinä asiallisesta kommentoinnista. Kuten edellä jo viitattiin, uskottavuus muiden käyttäytymisen valvomisessa on vakaammalla pohjalla, kun oma käytös ei anna aihetta kritiikkiin. --Abc10 17. toukokuuta 2011 kello 22.15 (EEST)

Uskottavuus tainnut ylläpitäjiltä mennä jo kun tarpeeton vallankäyttö tuntuu olevan kiinnostavampaa kuin totuusarvoihin perustuva ja asiallinen toiminta.

Ja komppaan Ulrikaa varovaisesti - kommentti kohdistuu henkilön ominaisuuksiin vähän epäsopivalla tavalla. Tällaiset voi pitää siellä tyttöjen pukkarikeskusteluissa. --(λ (?) (!)) 18. toukokuuta 2011 kello 12.18 (EEST)

Kysynpä sinultakin, miten tällaiset mediassa (netti, radio, lehdet,...) päiviä vellonut keskustelu Pippaan liittyen voitaisiin täältä käsin siirtää "pukkarikeskusteluksi"? Esim. netissä on asiaa käsitelty hullulla ja kyllä loukkaavallakin tavalla hyvin suuri kertamäärä: satatuhat-luokkaa. (Vinkki toistamiseen: kysy kuukelilta, jos et muuten mediaa seuraa.) --Aulis Eskola 18. toukokuuta 2011 kello 12.27 (EEST)

Heh, en viitannut media-avaruuteen, vaan Fi.Wikipedian keskusteluihin ja niiden tyyliin ja sopivuuteen. Ja mediahan lähinnä seuraa minua.

Yritätkö kenties esittää, että jos jossain toisaalla on asiatonta tai turhaa keskustelua henkilön ominaisuuksista, tulee siitä automaattisesti Wikisopivaa? Että tämä olisi esim. jonkinlainen keltaisen lehdistön jatkumo? Haluatko esittää että tarvitsemme lisää hömppäviihdeuutiskeskusteluita tänne? --(λ (?) (!)) 18. toukokuuta 2011 kello 12.36 (EEST)

Yhtä hyvin Pipan peppu sopi keskusteluun, kuin itse esille ottamani Wilskan kaljapullo ja varsinaisena aiheena ollut Granlundin ilmaveivi. Naisista keskustellessa vain aina joku onnistuu loukkaantumaan koko sukupuolen edestä. --Otrfan 18. toukokuuta 2011 kello 13.03 (EEST)

Kyllä, kiitos. --Cary 18. toukokuuta 2011 kello 19.52 (EEST)

Kysymys oli nyt asiaan eli Pippaan liittyvään mediahässäkkään _viittaamisen_ sopimattomuudesta tai sopivuudesta. Jos viittaaminenkin on sopimatonta, varmaan kaikki tässäkin asian sopimattomuudesta puhuneet ovat toimineet osittain sopimattomasti...

Keskustelu alkoikin siitä (Jmk:n kommentit), että halutaan _vähemmän_ hömppäuutisasioita tänne ja jatkan aloittajan linjoilla.

Luepa keskustelun alku vaikka täältä / kohta "Pippa Middleton", jos putosit kärryiltä. --Aulis Eskola 18. toukokuuta 2011 kello 19.54 (EEST)

Ymmärtäisin kritiikin, jos Pippaa olisi haukuttu läskiperseeksi, mutta Lax lateli pelkkiä faktoja ja kohteliaisuuksia. --Maradona 18. toukokuuta 2011 kello 18.30 (EEST)

Kärpäsestä tehtiin härkänen. --Cary 18. toukokuuta 2011 kello 19.40 (EEST)

Ehkä, mutta naisen ulkonäön ja takamuksen kehuminen on esineellistämistä ja olisi kiva, jos edes ylläpitäjät eivät sortuisi siihen. Mutta ei tämä nyt mikään iso juttu ole, kukin tyylillään, kai. =) ––Crimson Cherry Blossom™ 18. toukokuuta 2011 kello 19.58 (EEST)

Joku asiasta paremmin perillä oleva voisi laajentaa esineellistäminen-artikkelia siten että jokainen ymmärtäisi paremmin mitä sillä tässä yhteydessä tarkoitetaan. --Gwafton 19. toukokuuta 2011 kello 10.30 (EEST)

Λ:n esto - HH:t ja muokkaussodat

siirretty ylläpidon ilmoitustaululta

Keskustelin jo Otrfanin keskustelusivulla. Eli Lamda ja ML ovat käyneet hidastempoista "muokkaussotaa" Aspartaami-artikkelissa nyt muutaman kuukauden ajan. ML:n linja on ollut suurin piirtein se, että aspartaamin epäterveellisyys on internethoax, ja että lamdan lähteet eivät ole riittävän hyviä ja että hän tekee omaa tutkimusta niiden pohjalta. Lamda on kuitenkin etsinyt lähteitä ja esimerkiksi tässä Naturessa julkaistussa tiivistelmässä sanotaan se mitä hän on yrittänyt artikkeliin pistää. Lamda on tästä saanut aikaisemmin kaksi estoa (muokkaussotiminen ja HH) ja nyt aamulla tuli kolmas kolmen päivän esto.

Noh, kysymys kuuluu oliko Otrfanin ihan syystä annettu kolmen päivän esto (kyseessä oli HH) esto liian pitkä? (minusta oli, Otrfanista ei) ja toinen on, että tulevaisuudessa Λ:ta ja ML:n välisiä muokkausongelmia pyrittäisiin ratkomaan jollain muullakin tapaa kuin antamalla Λ:lle estoja varsinkin kun uusien estojen pituutta perustellaan edellisillä estoilla. --Zache 13. toukokuuta 2011 kello 09.22 (EEST)

Olen kyllä samaa mieltä kanssasi. Näiden kahden pitäisi yrittää keskustella asia läpi ennen uusien lisäyksien tekemistä artikkeliin. Lambda on sitä keskustelusivusta päätellen yrittänytkin, kun taas ML on jättänyt perustelunsa omalle keskustelusivulleen tai kumoamisten yhteenvetoihin. Tällöin keskustelu ajautuu muokkaussodaksi. Esto Lambdalle tuntuu tässä tapauksessa väärältä, koska muokkaussotaan tarvitaan kaksi.--Bluto 13. toukokuuta 2011 kello 09.36 (EEST)

Esto ei tullut muokkaussotimisesta vaan HH:sta. --Otrfan 13. toukokuuta 2011 kello 09.38 (EEST)

[13] Lambda on viljellyt näitä keskusteluissaan ennenkin, eli vaikuttaa perustellulta. Ei taida olla syytä lyhentää estoa.--Bluto 13. toukokuuta 2011 kello 09.40 (EEST)

Tuo siis on se sama muokkaus. Otrfan kumosi muokkauksen ja varoitti, Lamda vastasi ja palautti muokkauksensa, Otrfan esti ja kumosi. Tuo tapahtui muutaman minuutin sisään. --Zache 13. toukokuuta 2011 kello 09.45 (EEST)

Muokkaussota ja käyttäjän muu käytös pitää käsitellä erikseen.

Muokkaussotaan voisi olla ratkaisuna sekin, että "aspartaami-sota", josta on paljon erilaisia käsityksiä ja johon on erilaisia argumentteja, muutettaisiin omaksi artikkelikseen. Vertaa esim. enkku-wiki. Hidastempoiseenkin pahenevaan muokkaussotimiseen pitää puuttua.

Hyökkäykset pitää poistaa ja niitä pitää hillitä aina tarvittaessa estoinkin. --Aulis Eskola 13. toukokuuta 2011 kello 11.34 (EEST)

Tämä olisi yläreunan infoboksin mukaan varmaan ennemminkin kahvihuone tai kommenttipyyntö -osastoille kuuluva asia. --Harriv 13. toukokuuta 2011 kello 09.42 (EEST)

Ottaen huomioon Λ:n aiemman estohistorian + sen, että nuo, joista on tullut esto, eivät suinkaan ole ainoita, jolloin käyttäjä on keskusteluissa tehnyt henkilökohtaisia hyökkäyksiä tai HH:n rajamailla olevia kommentteja (yhtenä esimerkkinä ainakin toisen käyttäjän älykkyyttä selkeästi ivaava kommentti "yritä kovemmin, pystyt siihen vaikka lauseet ovat aika pitkiä", jonka hän myöhemmin yliviivasi [14]), eston pituus ei ole mielestäni kohtuuton. --Nironen 13. toukokuuta 2011 kello 09.54 (EEST)

Näin on, pikemminkin esto on sieltä lyhyestä päästä. Ja tuskin kolme päivää kaataa kenenkään maailmaa muutenkaan, että siinä mielessä tämä kahvihuonekeskustelu on kärpäsen ampumista tykillä. --albval(keskustelu) 13. toukokuuta 2011 kello 13.04 (EEST)

Tietenkään esto ei ratkaise ongelmia. Lambdalle pitäisi tehdä selväksi kerralla, mikä on HH ja mikä ei. Käyttäjän alentuvat kommentit ovat pistäneet itseäni vihaksi aiemminkin. Lisäksi hän tuntuu tällä hetkellä vetoavan jatkuvasti muokkauksissaan "Älä palvo sääntöjä"-ohjeeseen, usein kevyin perustein.--Bluto 13. toukokuuta 2011 kello 13.49 (EEST)

Esto olisi saanut olla pidempi. Sen verran usein hänet on estetty ja lyhyistä estoista ei näytä olevan apua. -- Jniemenmaa 13. toukokuuta 2011 kello 14.01 (EEST)

Kysyjää voisi opastaa lukemaan sivun ylälaidasta osion "Oletko oikeassa paikassa". Tämä on ymmärtääkseni ilmoitustaulu, jossa pyydetään ylläpitäjiltä toimenpiteitä, eikä yleinen keskustelupalsta, jossa toriparlamentti keskustelee estojen oikeasta pituudesta. Toriparlamentteja varten on olemassa kommenttipyynnöt ja kahvihuoneet, ja linjauksista keskustelee siellä käyttäjien (ei ylläpitäjien) yhteisö. --Jmk 13. toukokuuta 2011 kello 10.57 (EEST) (Kommentti koski keskustelun aloitusta ylläpitäjien ilmoitustaululla, suom. huom. --Jmk 13. toukokuuta 2011 kello 13.22 (EEST))

Minä näkisin, että joko ennen pitkää tämän typerän estokäytännön mukaan lambda estetään vuodeksi, tai sitten vaihtoehtoisesti muut osaavat välillä jättää huomiotta asioita. Alkaa lähennellä kohta Ulrikan tilannetta siten, että loppujen lopuksi osa porukasta näkee aina lambdan kommentit arveluttavina, vaikka se mitä tekisi - ja eihän lambda sinänsä itse yhtään yritä helpottaa tilannetta, mutta kuten sanottu, en usko pitenevien estojen auttavan yhtään tähänkään ongelmaan. Kolme päivää sinänsä ei ole järjetön pituus, mutta minusta näyttäisi siltä, että juuri tässä kohtaa olisi pärjännyt lyhyemmälläkin. Iivarius 13. toukokuuta 2011 kello 14.25 (EEST)

Järjestämmekö mediaaniäänestyksen eston pituudesta vai kuinka etenemme? --Otrfan 13. toukokuuta 2011 kello 14.29 (EEST)

Eiköhän se käynyt selväksi, että antamasi eston pituus oli ok. --Zache 13. toukokuuta 2011 kello 15.20 (EEST)

Ongelma ei ratkea sillä, että käyttäjä estetään. Ongelman ydin lienee se, että käytäntöjen vastaisesti toinen käyttäjä poistaa lähteistettyä tietoa, jota taas käyttäjä X (kirjainta ei löydy näppäimistöstä) haluaa lisätä. Estoilla ongelmaa ei ratkaista vaan huomauttamalla myös käyttäjä ML käytäntöjen vastaisesta toiminnasta. Provosointi aiheuttaa ymmärrettävästi provosoitumista. --Ulrika 13. toukokuuta 2011 kello 14.41 (EEST)

Mikä käytäntö muuten kieltää poistamasta lähteistettyä tietoa? --Otrfan 13. toukokuuta 2011 kello 14.45 (EEST)

Vaikkei mikään kieltäisikään, asiasta voisi keskustella. Myönnettäköön myös, että Ulrikan kommentissa provosoinnista on perää sikäli, ettei ML missään kohtaa pahemmin vaivautunut perustelemaan kantaansa. Lambda teki monta keskustelunavausta, vaikkeivät nekään tyylipuhtaita olleet. Eston syyksi merkitty HH oli yhdestä avauksesta.--Bluto 14. toukokuuta 2011 kello 21.24 (EEST)

Ongelma - siis se HH-ongelma, josta esto on annettu - ei ratkea muulla kuin käyttäjän omalla päätöksellä. Esto kuitenkin suojaa toisia käyttäjiä, niitä joihin HH kohdistuu. Provosoivaksi tulkitsisin lähinnä kyseisen käyttäjän käyttämän, muita keskustelijoita usein hanakkaastikin arvioivan keskustelutyylin. terv. --Riisipuuro 14. toukokuuta 2011 kello 00.33 (EEST)--

Kun saadaan rajoitettua hyökkäyksiä, voidaan käsitellä erikseen artikkelisisältöasioita ja muokkaussotaa. --Aulis Eskola 16. toukokuuta 2011 kello 20.15 (EEST)

Siis tämänkö muokkauksen johdosta käyttäjä sai eston? Minä en kyllä tajua koko lausetta muttei siinä taideta kehenkään kohdistaa mitään.? ––Crimson Cherry Blossom™ 16. toukokuuta 2011 kello 22.45 (EEST)

Käyttäjän toiminta aspartaami-artikkelissa on selvää pov-pushausta, omien tulkintojen tekemistä ja merkittyjen lähteiden ohikirjoittamista. Sinänsä tosiakin väitteitä voi käyttää epäneutraalilla tavalla: esimerkiksi kahviartikkeliin voisi laittaa heti alkuun tiedon "kofeiini on hengenvaarallista". Väite on totta, mutta täysin harhaanjohtava puolitotuus, koska siinä ei mainita että sitä vaadittaisiin suunnattomat määrät. Käyttäjä pyrki tämänkaltaisilla puolitotuuksilla mustamaalaamaan aspartaamia. Yritin kyllä kertoa miksi tuollainen ei ole suotavaa [15], mutta keskustelu kyseisen käyttäjän kanssa on täysin mahdotonta. Hänellä on asioista oma lukkoonlyöty näkemys, ja hän tuskin edes lukee muiden kommentteja. --ML 19. toukokuuta 2011 kello 11.09 (EEST)

Totta varmaan, mutta tuo linkittämäni viesti, jonka takia sai eston, ei silti mielestäni ole HH. ––Crimson Cherry Blossom™ 19. toukokuuta 2011 kello 18.41 (EEST)

Niin no, sinulla on ihan yhtä lailla lukkoon lyöty näkemys ilman että sen kummemmin olet asioita tarkistellut. Jos olisit, niin et lykkisi yhteenvetoja tyyliin "historiallinen kohu" on internetissä syntynyt ankka" (vrt. [16]) tai vängättäisi aspartaamin hajoamistuotteista jotka nyt selviäisi ihan menemällä englanninkieliseen Wikipediaan tai käyttäisi sen pari minuuttia Googlessa. Suurimmasta osasta tapauksia ongelmista kuitenkin pääsee ohi ihan sillä, että näkee sen vaivan että tsekkaa mikä pitää paikkansa ja korjaa ongelmallisen kohdan kuntoon (muuten kuin tylysti poistamalla sen). --Zache 20. toukokuuta 2011 kello 10.16 (EEST)

Vastine ML:n kommenttiin: myönnän, toimeni ovat puhdasta pov-pushausta. Pushaan lähinnä Google Scholar palvelun hakutuloksista löytyneiden tiedejulkaisujen 'pov'ia, mm. Nature, Regulatory Toxicology and Pharmacology, Toxicological Sciences, Environmental Health Perspectives, Journal of Neural Transmission:

[17], [18], [19], [20], tyhjentävä kirja aiheesta "Neurochemical+Aspects+of+Excitotoxicity"&source=bl&ots=RFPzVVYmcu&sig=wUbXsAglYV-vWl8Ui39OZcEYD9Y&hl=fi&ei=5F9vTfj2GI7FtAb2ta2EDw&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=1&ved=0CBwQ6, jos aihe vieras, voi aloittaa lukemalla tästä sivun 1 (tai vain leipätekstin kappaleen 2): [21], tai tutkimuksen joka jo 1969 osoitti aspartaamin neurotoksisuuden: [22]. Myönnän myös etten ole tahdikkuuden tai poleemisen tyylin mestari, vaan varmaankin toimeni vaikuttavat välillä jopa hihhulimaisilta.

Olen silti ylpeä siitä että perustelen toimiani merkittävien ja huolella tehtyjen tutkimusten avulla.

Jos aspartaami olisi harmitonta, ei sillä olisi ADI-turvarajaa.

Väitteet harhaanjohtamisesta, mustamaalauspyrkimyksistä tai lukkoonlyödystä näkemyksestä eivät sisällä minkäänlaista totuusarvoa. Aspartaami on erityisen haitallista sikiöiden hermostolle (koetulosten mukaan). Velvollisuutenani vertaisiani kohtaan on tämän tiedon sisällyttäminen Wikipediaan, sillä se koskettaa miltei kaikkia.

Aspartaamilla makeutettujen elintarvikkeiden ystävät (ja artikkelin lähteistämisestä oikeasti kiinnostuneet) voivat myös miettiä tämän lainauksen merkitystä korvienvälille: "hypothalamic lesions can be induced by aspartic acid, one of two of the constituent amino acids in the dipeptide sweetener aspartame (Olney and Ho, 1970). Following ingestion, aspartame is rapidly hydrolyzed to release three biologically active chemicals: aspartic acid, phenylalanine, and methanol, which are absorbed into the portal blood (Burgert et al., 1991; Ranney and Oppermann, 1979)." (ym. doi:10.1093/toxsci/kfj073) --(λ (?) (!)) 20. toukokuuta 2011 kello 13.21 (EEST)

Vastine wikiväkivaltaisille toimille ja aiheettomille syytöksille

Jos kommentoit tätä, ole hyvä ja mainitse kohta jota kommentoit.

Pahoittelen jos jonkun mieli mustui toimistani. En kuitenkaan ole tehnyt mitään käytäntöjen kirjaimen tai hengen vastaista:

1. Lause joka muka väitetyn HH:n sisältää ei kohdistu käyttäjään ML, vaan tiedeyhteisön ymmärrykseen. Lisäksi, kyseessä on kysymys, ei toteamus. Vertaa seuraava kappale jossa sitten taasen puhuttelen käyttäjää. Ts. syytös on "invalidi." 1.1. Muuten kommenttini ovat nähdäkseni sikäli tosia, että ne perustuvat tietoon käyttäjän aikaisemmista toimista.

2. Perusteluna eston pituudelle käytetään aikaisempia estoja. Niistä monet ovat myöskin virheellisiä eli aiheettomia. Esimerkkinä Harriv:n esto (ks. keskustelusivuni). J. Niemenmaan muokkaussotimisesta antama estokin oli varsinainen farssi: sain eston, kun tyhmyyttäni päädyin muusta aiheesta olevan kreationistisen muokkaussodan keskelle, omien muokkausteni kohteena olleen kappaleen sisällöstä (nykyisen evoluutioteorian tieteellisistä taustoista) ei ollut mitään kiistaa. (kappale [23]). Myös Jisiksen 2. huhtikuuta antama esto on aiheeton (https://secure.wikimedia.org/wikipedia/fi/wiki/Keskustelu_k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4st%C3%A4:%CE%9B#Esto_4), tosin jos olisin omannut laajemman kuvan tilanteesta, tuskin olisin palauttanut arvioituja käytäntöjen vastaisia muokkauksia.

3. Väitetty muokkaussotiminen liittyen tähän tapaukseen on invalidi väite – muokkaussodassa osapuolien argumenteissa pitäisi olla edes jotakin substanssia. Nyt vain toisella osapuolella on perusteita muokkauksilleen (tai muita perusteita kuin oma mielipide). Ts. syytös muokkaussotimisesta on jossain määrin "invalidi."

4. Mielestäni fiksuja kommentteja esittävät Zache ja Ulrika.

4.1. Bluto - jos on pistänyt vihaksi jokin kommenttini, miksi se olisi hyvä perustelu antaa aiheeton esto? Ja miksi ihmeessä et ole aloittanut keskustelua kanssani. Nyt syytöksesi ovat lähinnä mustamaalauksensävyistä, ja väärässä paikassa, ja et perustele niitä, eli argumenttisi on "invalidi." Samaten, "älä palvo sääntöjä" on hyvinkin paikallaan kun sääntöjen kirjainta toistuvasti käytetään aiheettomien estojen antamiseen.

4.2. Jniemenmaa tuntuu pitävät jatkuvaa ja aiheetonta Wikiväkivaltaa tarpeellisena. Huomauttaisin että tämä ei ole mikään sotatanner. Kannattaisi keskustella, niin ei synny väärinymmärryksiä kuten tässä.

Loput mietteistäni löytyvät pitkälti J'accuse-artikkelin lopussa olevista Aiheesta muualla -linkeistä. En kaipaa lisää keskustelua aiheesta, mutta katsoin aiheelliseksi huomauttaa tämän keskustelun epätodet. Eli aiheettomat syytökset (jotka muuten ovat HH). Kiitos ajastanne, ja näkemiin. --(λ (?) (!)) 16. toukokuuta 2011 kello 08.03 (EEST)

Estosi oli oikeutettu. Nostin esille kommenttiesi alentavan sävyn, eikä minun tarvitse sitä sen kummemmin perustella. Jokainen sen näkee keskusteluista, joihin olemme osallistuneet yhdessä. Tässä keskusteltiin sinun estosi syistä ja asia kannatti mainita.--Bluto 16. toukokuuta 2011 kello 08.13 (EEST)

Kohta 1: Jos haluat kommentoida ja pohtia tiedeyhteisön ymmärryksen tasosta, puhu silloin tiedeyhteisön käsityksistä. Ehkä ilmaisussasi on ollut kielellinen lipsahdus yleisen hyökkäävyyden lisäksi: sellaiset lipsahdukset voi muuttaa omasta tekstistään heti huomattuaan (vanhan tekstin yliviivaus ja korjaus perään). --Aulis Eskola 16. toukokuuta 2011 kello 20.15 (EEST)

Kiitos kommentista. Mitä tulee tuohon lauseeseen: Se viittaa selkeästi nimenomaan tieteen ymmärrykseen. Se on passiivissa. Se on kysymys. Se on selkeää suomenkieltä. Asiayhteydestäkin selviää: ensin puhutaan laajemmin tieteen ymmärryksestä, ja tiedon ja uskon suhteesta, jota siis aasinsiltana käyttäen sitten puhuttelemaan käyttäjää ja hänen muokkaustensa väitteitä. [24]--(λ (?) (!)) 17. toukokuuta 2011 kello 22.20 (EEST)

Selkeää tjoo...?! Ehkä koko sopan alkulähde voi olla huonossa ja sekavassa kielessäsi - tai lipsahduksessasi ilmauksessa, koska lauseesi ei ollut edes kieliopillisesti ehjä. Huomasitko edes, että passiivista ei voi puhua, koska sinulta puuttui verbi kokonaan! Pyri kirjoittamaan etenkin kriittisissä kohdissa selkeällä kielellä ja kokonaisilla lauseilla. --Aulis Eskola 18. toukokuuta 2011 kello 12.18 (EEST)

Eivätkö voida, arvata ja tulla ole mielestäsi verbejä? Kieli ei ole sekavaa, eikä siinä ole kieliopillisia virheitä. Argumenttisi on puhtaasti virheellinen, Aulis Eskola.

Yritätkö kenties viestiä, että jos kieli on jonkun mielestä "huonoa", siitä tulee antaa kolmen päivän esto Fi.Wikipediassa? --(λ (?) (!)) 18. toukokuuta 2011 kello 12.27 (EEST)

Viesti taisi pikemminkin olla se, että jos kieli on huonoa sen saattaa joku helposti ymmärtää väärin. Jafeluv 18. toukokuuta 2011 kello 12.28 (EEST)

Ja Jafeluv argumentoit siis että väitetysti HH kommenttini on väärinymmärretty? --(λ (?) (!)) 18. toukokuuta 2011 kello 12.38 (EEST)

En sanonut mitään sellaista. Jafeluv 18. toukokuuta 2011 kello 12.39 (EEST)

Viesti oli se, että sekavaa kieltä ymmärretään helposti toisin kuin kirjoittaja on ajatellut. Viesti siis ymmärretään väärin siinä mielessä, että asia ei ainakaan siirry kirjoittajan päästä läheskään tarkoitetussa muodossa lukijan päähän. Tällaisen tilanteen havaittuaan kannattaa täsmentää sanomaansa.

Voida, arvata ja tulla ovat kyllä verbejä, mutta et ollut onnistunut sijoittamaan sanoja peräkkäin kieliopillisesti ehjästi. Lisäksi lauseesi perässä on kysymysmerkki, vaikka lauseesi ei ole muodoltaan kysymys. Oliko tarkoitus esittää jokin kysymys vai ei? Oliko ydinviestinä tarkoitus sanoa kenties yleisesti, että "ymmärrys oli", vai mitä yritit sanoa? Pyritkö kaikenkaikkiaan sanomaan ehkä, että "Voidaaan arvailla syytä, miksi aiheeseen liittyvässä tieteessä ymmärrys vielä 90-luvulla oli hyvin heikkoa."?

Kun kielelliseen ongelmaan lisätään vielä asenteen ongelmaa, kommunikaatio ei juurikaan voi muuta kuin epäonnistua... :( --Aulis Eskola 18. toukokuuta 2011 kello 20.11 (EEST)

Aulis Eskola - kannattaisi pitäytyä totuusarvoissa. Argumenttini ovat loogisesti pitäviä. Omasi ovat pitämättömiä ja vihjailevia. Ne lopulta perustuvat vain ja ainoastaan argumentille monitulkintaisuudesta. Eli argumenttisi perustuvat ideaan siitä että jos käytäntöjen vastaisesti unohdetaan WP:TAHTO, voidaan jokin lause tulkita henkilöhyökkäykseksi.

Kenen asenneongelmasta puhutte? Taitaa olla ihan projektiota tai arvailua kuvitella että tiedätte asenteistani jotakin. Säännöt ovat selkeät. Miksi puolustelette käytäntöjen vastaista toimintaa? Eston voisi samoin perustein antaa monista kommenteistasi, varsinkin niistä jotka eivät perustu totuusarvoihin. --(λ (?) (!)) 19. toukokuuta 2011 kello 12.21 (EEST)

Sitä puolusteluasi minäkin ihmettelen, kun et halua oikoa sekaviksi jääneitä kirjoituksia, vaan hyökätä hyökkäämisen perään. --Aulis Eskola 19. toukokuuta 2011 kello 12.40 (EEST)

Onkohan tämä nyt jo neljäs epätosi väitteesi joka kohdistuu muokkauksiini. En ole edelleenkään hyökännyt yhtään minnekään. Olen esittänyt tyhjentävästi perusteltuja tosia argumenttejä vastineina muiden (pitkälti epätosiin) väitteisiin. --(λ (?) (!)) 19. toukokuuta 2011 kello 15.32 (EEST)

Onpas veikeä tulkinta tuo kohta 1. Useimmille lienee selvää että tässä kommentissa arvioidaan ensin ML:n muokkaukset epäasiallisiksi lähteistettyjen väitteiden poisteluksi, ja sen jälkeen arvellaan syyksi sitä että hänen ymmärryksensä aiheeseen liittyvästä tieteestä on vielä 90-luvun tasolla (mikä oli HH josta esto tuli). Sen jälkeen viitataan tiedeyhteisöön, eli tutkimuksen määrään yleensä, ja lopuksi heitetään monitulkintainen kysymys/piikki, mutta näillä ei ole eston kanssa mitään tekemistä. Eli ei tuossa HH:ssa sinänsä mitään epäselvää ole.

Tuo yllä oleva heitto Jniemenmaa tuntuu pitävän jatkuvaa ja aiheetonta Wikiväkivaltaa tarpeellisena on kyllä aikamoinen. Ihmettelen mitä tuo arvailu Jniemenmaan arvostuksista ajaa takaa. Käyttäjän leimaaminen epämääräisillä vihjauksilla ei välttämättä ole HH, mutta törkeää ja tökeröä käytöstä se on aina. Terv. --Riisipuuro 18. toukokuuta 2011 kello 13.54 (EEST)--

Rikkinäisessä lauseessa ei sanota suoraan, että _hänen_ ymmärryksensä, mutta melkoista tuon sokelluksen selittäminen edellä on.

Jos Jniemenmaa-väitteille ei löydy mitään erityisiä perusteita, edeltäviä hyökkäyksiä on syytä varmaan siivoilla... --Aulis Eskola 18. toukokuuta 2011 kello 20.17 (EEST)

Hirmuinen selittely ja kaukaa haetut argumentit kieliopista vain alleviivaavat totuusarvoja:

1. Lauseessa ei ole havaittavaa henkilöhyökkäystä missään kohtaa, ihan sama miten päin sen kääntää.

2. Annettu esto on aiheeton, eli siis mielivaltaa.

Näistä totuusarvoista seuraa suoraan: tällaisten toimien puolustaminen on tarpeettoman wikiväkivallan puolustamista.

Tällainen totuusarvoihin perustumaton wikikulttuuri on mätää. --(λ (?) (!)) 19. toukokuuta 2011 kello 12.21 (EEST)

Hyökkäykset ovat siinä vieressä, jos tosiaan olet niin sokea tekstillesi. --Aulis Eskola 19. toukokuuta 2011 kello 12.40 (EEST)

Taisit myös itse tuossa tehdä hieman asiattomia kommentteja henkilöni sokeudesta. Et myöskään kykene osoittamaan väitettä henkilöhyökkäyksestä todeksi, eli väite on edelleen looginen epätosi.

Tällaista sitten on tämä Fi.Wikipedian kulttuuri: muutamiin käyttäjiin kohdistuvaa vainoa, vakiokäyttäjiksi tms havaitut voivat huoletta henkilöhyökätä, totuusarvoilla ei ole väliä, käytäntöjä tulkitaan vain itselle sopivalla tavalla.

I rest my case. Loppu. --(λ (?) (!)) 19. toukokuuta 2011 kello 12.58 (EEST)

Yllä ovat useat henkilöt osoittaneet edellä kirjoittamasi vääräksi. Siis ainoa henkilö, jonka kommenteissa on validiteettiongelmaa olet sinä. --MiPe ^(wikinät) 19. toukokuuta 2011 kello 13.08 (EEST)

Yllä useat ovat kertoneet mielipiteensä. Kukaan ei ole onnistunut osoittamaan HHtä. Kaikella kunnioituksella MiPe, syyllistyt tuossa samankaltaiseen argumenttivirheeseen kuin muut, ja totuusarvot uupuvat. Vaikka keskiajalla uskottiin maapallon olevan litteä, se tuskin litteäksi mielipiteenosoituksilla muuttuu. --(λ (?) (!)) 19. toukokuuta 2011 kello 13.24 (EEST)

Lauseessa arvellaan syytä johonkin, ja se jokin ei voi olla muu kuin edellisen lauseen kuvaama ML:n toiminta. Näin ainakin perinteisellä vasemmalta-oikealle -lukumenetelmällä. Kuten jo mainittu, kysymyksessä on HH.

Mielikuvasi totuusarvoista ovat vahvat mutta nähdäkseni varsin kaukana realiteeteista. Sinulla on mahdollisuus tehdä saamastasi estosta kommenttipyyntö, sillähän luulisi asiaan saatavan selvyys. Terv. --Riisipuuro 19. toukokuuta 2011 kello 13.30 (EEST)--

Kieltämättä jäi kappalejako tekemättä yleistä mietintöä sisältävää ennen. HHksi tulkitseminen edellyttää kuitenkin negatiivistä ennakkoasennetta ja venyvää mielkuvitusta, koska lauseessa ei henkilöhyökkäystä ole. --(λ (?) (!)) 19. toukokuuta 2011 kello 15.32 (EEST)

Niin, kaikkea asiaan kuuluvaa ei tosiaan tarvitse sulloa yhteen ja samaan lauseeseen, sillä aivan tavanomaiseen koulussa opetettavaan lukutekniikkaan kuuluu lauseiden asiayhteyden ymmärtäminen. HH:n lisääminen edellyttää negatiivista ennakkoasennetta, ei sen lukeminen. Ai mutta, se kappalejakohan siinä olisi pitänyt olla. Kas kun et aikaisemmin huomannut ja korjannut, kun sentään useamman kerran tuota kommenttia muokkasit. Tässä keskustelussakin korjaamisen mahdollisuuksia oli lukuisia. Mutta sattuuhan sitä, hyvä kun nyt hoksasit. Muuttaahan se tekstin merkitystä - sanoma on kyllä entistäkin epäselvempi. Terv. --Riisipuuro 19. toukokuuta 2011 kello 18.35 (EEST)--

Taisin tulla lähteneeksi mokoman pyörittelyn herättämänä kirjoittamaan vähän liikaa. Joidenkin kirjoittajan sokeutta viestien hataruudelle on joskus melko mahdotonta saada huomaamaan. Ehkä tämä riitti nyt tästä ainakin tällä kertaa, lykkyä tykö keskusteluyrityksiin... --Aulis Eskola 19. toukokuuta 2011 kello 12.56 (EEST)