Siis miten liputtaa? Tarkoitatko 10-15-metriä pitkässä lipputangossa? Ainakin on sellaisia kuin liputuspäivät. Vai lippu kädessä liehuen? Joillakin liehuu lippu rakennuksen seinään asennettuna (vrt. amerikkalaisten tapa). --Hartz (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 16.51 (EET)[vastaa]
Minulle on sanottu, että Suomen lippua ei saa säilyttää "miten vaan". Muistaakseni pitäisi olla hienosti viikattuna tms. En tiedä onko tästä mitään virallista ohjetta tai sääntöä. Ehkä oli vain liioittelua. --Hartz (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 17.13 (EET)[vastaa]
Samainen yllä mainittu 8. pykälä sisältää lauseen "Joka julkisesti turmelee Suomen lipun tai käyttää sitä epäkunnioittavasti taikka luvattomasti ottaa paikaltaan yleisesti nähtäville asetetun Suomen lipun, on tuomittava Suomen lipun häpäisemisestä sakkoon." Lisäksi rikos on myös se, jos "Suomen lippuna pitää kaupan sellaista lippua, joka väreiltään tai mittasuhteiltaan selvästi poikkeaa tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesta lipusta --." Eli ainakin luvaton hallussapito on laitonta (mikä taitaa olla sanomattakin selvää) ja vääränlaisen lipun myyminen on myös laitonta. --101090ABC (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 17.40 (EET)[vastaa]
Suomen lippua koskeva laki sen häpäisystä pätee muuten myös vaikka pieniin kaupoissa myytäviin lippuihin. Tampereella oli jokunen vuosi sitten jollakin kyypparilla tapana pystyttää pieni 10-senttinen Suomenlippu koiranpaskojen viereen, ja kun siitä oli lehdessä juttua, poliisi sanoi sen olevan Suomen lipun epäkunnioittavaa käytöstä. Myös Suomen lipun pukeminen päälle ja sen kanssa poseeraaminen on kielletty; Anne-Mari Berg sai siitä joskus huomautusta.
Suomen lipun kanssa poseeraaminen on kielletty? Siis jos jonain liputuspäivänä menen seisomaan Suomen lippua liputtavan lipputangon eteen ja pyydän kaveria ottamaan kuvan minusta ja lipusta, syyllistyn rikokseen? JIP (keskustelu) 17. marraskuuta 2014 kello 09.33 (EET)[vastaa]
Tiedän Suomen valtiolipun ja Suomen lipun eron, mutta omat esimerkkini koskivat nimenomaan Suomen lippua, ja ajattelin tuoda ne esiin. Vaikka tuskin valtiolippuakaan saa pystyttää koiranpaskoihin. --Caerylues (keskustelu) 18. marraskuuta 2014 kello 19.20 (EET)[vastaa]
Mites tämä siis koskee Suomen tavallista lippua? Saako sitä liputtaa vapaasti, kunhan kohtelee sitä kunnioittavasti? Asia pisti merkille, koska olen kuvissa huomannut, että Yhdysvalloissa on suorastaan moraalinen velvollisuus lipuuttaa Yhdysvaltojen lippua joka ikisessä yksityisessä talossa tai taloyhtiössä ympäri vuoden, mutta täällä Suomessa liputetaan niin harvoin, että olen usein nähnyt Suomen lipun tangossa ja joutunut miettimään "mikäs ihmeen liputuspäivä tänään on?" JIP (keskustelu) 19. marraskuuta 2014 kello 22.30 (EET)[vastaa]
Tavallinen Suomen lippu=kansallislippu. Kansalaiset voivat liputtaa kansallislipulla aina, kun tuntevat siihen tarvetta. Erityisen suotavaa on juhlistaa perheluhlia tms. tapahtumia liputuksella. Liputusajat eli kellonajat tulee tietysti ottaa huomioon eli liputus alkaa ja päättyy astuksessa säädettynä aikana. Ulkomailla on eri käytäntöjä, esimerkiksi kun liputin syntymäpäivänäni, Saksassa pitkään asunut vanha kamuni ihmetteli sitä kovasti, koska Saksassa ei liputeta perhejuhlissa. Ettei olisi veboten. -Htm (keskustelu) 19. marraskuuta 2014 kello 22.46 (EET)[vastaa]
Moi! Voiko jostain asetuksista laittaa, että Hesarin sivuilla uutisartikkeleiden yhteydessä olevat videot eivät automaattisesti ala latautua? Mulla ei ole tunnuksia hesarin sivuille vaan luen niitä ilmaiseksi. Kun on prepaid-netti ja pitää maksaa kaikesta videostreamistä eivätkä ne videot aina ole edes kovin mielenkiintoisia verrattuna teksti-artikkeleihin. --188.67.208.15818. marraskuuta 2014 kello 22.35 (EET)[vastaa]
Sama pätee muihinkin sivustoihin, joissa on videoita ruutu.fi-palvelusta. Ne alkavat soimaan automaattisesti, ja äänenvoimakkuuskin on niissä aina täysillä. Se on sitten kiva, kun avaa monta välilehteä, ja jokaisesta alkaa kuulua ääntä... --Stryn (keskustelu) 19. marraskuuta 2014 kello 11.02 (EET)[vastaa]
Puuttuu oikea suodatin. Videoruudun oik. yläreunassa on painike "estä", jolla saa päälle suodattimen joka estää videon latautumisen. Ruutuun tulee sen jälkeen teksti: "Virhe ladattaessa mainoksia. Virhe voi johtua mainonnan esto-ohjelmasta tai mahdollisesta häiriöstä tietoliikenteessä." --Eb2t (keskustelu) 19. marraskuuta 2014 kello 11.19 (EET)[vastaa]
Kyselin jo keskustelusivulla Keskustelu:Kauppakeskus, mutta ei tullut vastauksia. Onko liikekeskus eri asia kuin kauppakeskus? Kauppakeskuksesta kai se pienempi versio on ostoskeskus ("ostari")? Vai onko pienempi versio tämä liikekeskus? Onko liikekeskus minkä kokoinen? Ajattelin, että RoadHouse 5000 neliömetrin pinta-alalla ei vältsisti ois kauppakeskus, vaan sitä ehkä kuvaisi paremmin tuo liikekeskus.... --Hartz (keskustelu) 19. marraskuuta 2014 kello 16.53 (EET)[vastaa]
Artikkelissa "Borelioosi" sanotaan, että borrelioosi on sama kuin Lymen tauti. Eikö kuitenkin Lymen tauti ole aivokuume, jota vastaan on rokote? Borrelioosiin ei ole rokotetta. Kerttuli Karonen
Tiedän, että harrasteilmailussa käytetään vesitasolentokeneita, mutta onko kyseiselle konetyypille tänä päivänä mitään hyötykäyttöä eli käyttääkö niitä enää minkään maan armeija tai lennetäänkö niillä kaupallista liikennettä siviilipuolella?--LCHawk (keskustelu) 19. marraskuuta 2014 kello 18.16 (EET)[vastaa]
Wiki ilmoittaa Venäjän ja Puolan maarajan pituudeksi yli 400 kilometriä? Ainoa ko. maaraja on Kaliningradin raja. Tuon mitta on noin 230 kilometriä - missähän on toinen mokoma?
Markku Palmu –Kommentin jätti 88.115.123.252 (keskustelu)
Luku on näköjään Wikipediassakin aikoinaan ollut 209 km, mutta 28.11.2009 muuttunut yli 400 kilometriksi ilman minkäänlaista selitystä. Ties mitä kaikkea muuta siinä on samalla muutettu ja lieneekö noita kukaan yksitellen lähteestä tarkastanut sen jälkeen. Huomasin siellä joskus sattumalta muutamia virheitä ja lisäsin varoituksen että luvuissa on virheitä, mutta varoitus on näköjään siivottu pois. --Jmk (keskustelu) 22. marraskuuta 2014 kello 03.11 (EET)[vastaa]
Onkohan muuten maakohtaiset summat otettu lähteestä vai laskettu Wikipediassa käsityönä? Puolalle oli ilmoitettu 605+615+456+91+432+420+428=3047 km (Venäjä lihavoitu), nyt kun Venäjä korjattiin 432→210 pitäisi kai summankin muuttua vastaavasti (2825 km). Toisaalta Puolan muutkin maarajat poikkeavat sekä siitä lähteestä, joka artikkelissa on ilmoitettu (https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/fields/2096.html 375+699+447+100+209+517+498=2845) että Strynin yllä käyttämästä lähteestä (418+796+467+104+210+541+535=3071), jotka myös poikkeavat toisistaan. Lieneekö Wikipedia muuttunut, lähde muuttunut, molemmat muuttuneet vai onko alun perinkään ollut tuosta lähteestä. --Jmk (keskustelu) 22. marraskuuta 2014 kello 03.35 (EET)[vastaa]
Tämä saattaa olla tyhmä kysymys mutta onko ihminen ainoa nisäkäs joka saunoo eli oleilee kuumassa höyryn ja lämmön täyttämässä paikassa? Vai onko joillakin apinalajeilla jokin hikimajan tapainen paikka, jossa ne oleilevat lämmöstä nauttien? Entä lasketaanko se, että oleilee auringon lämmittämällä kalliolla, josta nousee kuumaa höyryä?--62.72.229.1222. marraskuuta 2014 kello 18.46 (EET)[vastaa]
Jos käytetään koko-, puoli- ja neljäsosanuotteja, niin kokonuottia vastaava tahti voidaan kai toteuttaa kuudella tavalla:
Jos käytössä ovat vielä lisäksi kahdeksas- ja kuudestoistaosanuotit, niin kuinka monta erilaista tahtia saadaan aikaiseksi ja voiko määrän laskea jostain kaavasta? Ongelma on sama kuin jos kokonaisluku 16 pitäisi muodostaa summana luvuista 16, 8, 4, 2 ja 1, esim. 1 + 2 + 4 + 8 + 1 = 16 (lukujen järjestyksellä on väliä).--Jarmo Turunen (keskustelu) 20. marraskuuta 2014 kello 11.19 (EET)[vastaa]
Matematiikasta en ymmärrä, enkä tiedä mihin pyrit, mutta musiikillisesti noita permutaatioita voisi tulla vielä ziljoona lisää jos olettamaasi 4/4-tahtiin otetaan työkaluiksi myös 1/32-, 1/64- jne. nuotit, pisteelliset nuotit, trioli, kvintoli, sekstoli, septoli ja mitä näitä oli. –Kotivalo (keskustelu) 20. marraskuuta 2014 kello 11.45 (EET)[vastaa]
Onpas kiero kombinatoriikan tehtävä. Mistä näitä oikein tulee? Kieroa on ainakin se, että jos käytetään puolinuotti, ei voi olettaa sen alkavan esim. tahdin jonkun neljäsosan kohdalta, vaan sen voi liu'uttaa mihin tahansa kohtaan (1/16:n välein): sen molemmin puolin jäävät osat saadaan kyllä aina jotenkin täytettyä.
Äkkiseltään ei tule mieleen kuin erilaisia rekursiokaavoja. Tässä yksi. Tutkitaan ensin tapausta jossa on vain 1/1, 1/2, 1/4 ja 1/8 nuotit. Toisin sanoen luvut 8,4,2,1 ja niistä pitää rakentaa luku 8. Merkataan D(n) = monellako tavalla luku n voidaan rakentaa näistä. Selvästi D(n)=0 jos n<0. Sovitaan, että D(0)=1 koska nollan pituinen aikaväli saadaan aikaan tyhjänä summana (ei yhtään nuottia).
Kun rakennetaan lukua n>0, niin valitaan ensin ensimmäinen nuotti: 8,4,2 tai 1. Tällöin jäljelle jää vielä n-8, n-4, n-2 tai n-1 aikayksikköä, jotka puolestaan voi rakentaa D(n-8), D(n-4), D(n-2) ja D(n-1) tavalla. Siis D(n) = D(n-8) + D(n-4) + D(n-2) + D(n-1).
Nyt on helppo lähteä laskemaan D(n):ää arvoille n=1,2,3,...,8, saadaan luvut 1,2,3,6,10,18,31,56. Toisin sanoen koko tahti saadaan D(8)=56 tavalla, kun saa jakaa enintään 1/8-nuoteiksi.
Jos sallitaan myös 1/16-nuotit, tulee samanlainen rekursiokaava jossa on lisäksi termi D(n-16), ja josta lasketaan D(16)=5272.
Jos merkataan C(k) = monellako tavalla kokonuotti voidaan esittää (1/2^j)-nuoteilla, missä 0<=j<=k, niin kysytty luku on siis C(4), ja helposti nähdään että C(0)=1 (kokonuotti), C(1)=2 (kokonuotti tai kaksi puolinuottia), C(2)=6 kuten kysyjä luetteli, C(3)=56 ja C(4)=5272 kuten yllä laskettiin. Nyt voidaan tietysti katsoa OEIS-tietokannasta löytyykö lukujonoa, joka alkaa 1,2,6,56,5272. No löytyyhän sieltä. --Jmk (keskustelu) 20. marraskuuta 2014 kello 17.25 (EET)[vastaa]
Kiitos vastauksista! Vastaavanlaiseen tehtävään liittyen vaikuttaa siltä, että mikäli kaikki pienemmät luvut sallitaan, niin luku n voidaan esittää 2^(n-1) tavalla, esim.
Se on luonnollista, koska jos tahti on jaettu n:ään osaan, jakokohtia on n-1. Näistä jakokohdista otetaan käyttöön mielivaltainen osajoukko (myös tyhjä joukko sallitaan, silloin ei ole yhtään jakokohtaa eli tahti esitetään kokonuottina). Ja (n-1)-alkioisessa joukossa on 2^(n-1) osajoukkoa. --Jmk (keskustelu) 28. marraskuuta 2014 kello 08.38 (EET)[vastaa]
Tilipäivä on 2. tammikuuta. Lasketaanko palkka tämän vai ensi vuoden tulorajaan, sillä työnantajahan on joutunut laittamaan palkan maksuun jo joulukuussa? Verottajan sivut puhuvat maksupäivästä[3], mutta tarkoitetaanko maksupäivällä päivää, jolloin rahat lähtevät työnantajalta vai päivää, jolloin työntekijä saa rahat? --Otrfan (keskustelu) 23. marraskuuta 2014 kello 12.47 (EET)[vastaa]
Mikä on "maksun" tai "maksupäivän" määritelmä? Viivekorko ja viivästyskorko lasketaan eräpäivää seuraavasta päivästä alkaen maksupäivään saakka. Verottaja, pankki tai yritys laskee viivekorkoa/viivästyskorkoa kyllä velkaa olevan puolesta, joten ei se voi tietää "milloin on pantu maksuun", mutta näkee milloin raha on sille saapunut (milloin rahat näkyvät tilillä). Ainakin eri pankista kuin maksunsaajalla maksuun panemisesta rahan näkymiseen saajan tilillä kesti nelisen päivää (korotonta maksuaikaa). En tiedä onko tilanne vielä sama. --Hartz (keskustelu) 23. marraskuuta 2014 kello 13.00 (EET)[vastaa]
Itse asiassa tuossa yllä olevassa on yleinen väärinkäsitys. Verottaja, pankki tai yritys näkee kehittyneiden tsydeemien ansiosta maksupäivän ja se on "se päivä, jona maksu on tapahtunut" (verkkopankissa on painettu "hyväksy maksu"). Viivekorkoa ja viivästyskorkoa lähdetään laskemaan eräpäivää seuraavasta päivästä alkaen maksupäivään saakka. Käytännössä ainakaan yritykset eivät veloita viivästyskorkoa 1-4 vrk:n myöhästymisestä, sillä sen katsotaan menevän "pankeista johtuvan viiveen sisään / raha ei kuitenkaan olisi vielä ollut perillä", joten ne 1-4 vrk on käytännössä korotonta maksuaikaa "tavan mukaan", jos maksaa samasta pankista kuin maksunsaajalla on tili (saman pankin sisällä maksu välittyy nopeammin kuin pankkien välillä). Tuotahan voi testata vaikka puhelinlaskun kanssa. Ainakin pari vuotta sitten oli näin; muuttuiko sitten SEPAn myötä? --Hartz (keskustelu) 23. marraskuuta 2014 kello 14.06 (EET)[vastaa]
Oikeastihan verottaja laskee tulot sen mukaan mitä työnantaja ilmoittaa maksetuksi vuoden 2014 aikana. (eli käytännössä palkanlaskija/kirjanpitäjä ilmoittaa) Käytännössä noita ilmoituksia ei paljon jälkikäteen muutella. Tosiasiassa se kuka nuo ilmoitukset ikinä tekeekään voi tuossa tapauksessa ilmottaa ko palkan perustellusti ihan kummalle vuodelle vaan. (työnantaja kun ei varmasti tee palkkailmoituksia sen mukaan missä pankissa palkansaajalla on tili. Sen sijaan palkanmaksupäivä (eli koska raha lähtee työnantajan tililtä) voi vaihdella sen mukaan missä palkansaajalla on tili) Summa summarum: eli ei kannata ihan kauheasti yllättyä, jos tuo palkkailmoitus ei toteudu sun visiosi mukaisesti. Gopase+f (keskustelu) 23. marraskuuta 2014 kello 14.34 (EET)[vastaa]
No voi sun harmi... -Mitä tulee alkuperäiseen kysymykseen, niin pääsääntöisesti palkanlaskijat ovat ammattitaitoista väkeä, jotka tietävät pykälät ja miten mennään ja heiltäkin voi olettaa hyvää tahtoa. Uskoisin, että myös kysyvä saa vastauksen, vaikka palkanmaksupäivää ei voikaan useimmiten muuttaa palkaansaajan toiveiden mukaisesti. --Htm (keskustelu) 25. marraskuuta 2014 kello 05.58 (EET)[vastaa]
Mistä johtuu, että kun Suomessa käy etnisissä ravintoloissa, niin kiinalaisissa ravintoloissa on aina kiinalaista henkilökuntaa, turkkilaisissa ravintoloissa on aina turkkilaista henkilökuntaa, intialaisissa ravintoloissa on aina intialaista henkilökuntaa, italialaisissa ravintoloissa on aina italialaista henkilökuntaa, mutta meksikolaisissa ravintoloissa ei ole koskaan meksikolaista henkilökuntaa? JIP (keskustelu) 23. marraskuuta 2014 kello 22.05 (EET)[vastaa]
Pitäjäkartta 1:20000 näyttää kuntarajoja tarkemmin, mutta pitäjänkarttaa ei (ainakaan tuossa palvelussa) ole koko Laatokalle.. Linkin osoittamassa kohdassa näkyy, miten Kurkijoen ja Lumivaaran välinen raja (vrt. tilastokartta) kiertää Rähmänsaaren pohjoiskärjen ja jatkuu siitä itään pari kilometriä, kunnes kohtaa pohjois-eteläsuuntaisen kuntarajan. Mutta onko sen itäpuolella kolmas kunta vai kunnatonta aavaa? Rajaa pohjoiseen seuraamalla ohitetaan Kilpisaaret (Lumivaara) itäpuolelta, sitten kunnanraja kääntyy takaisin mantereelle Timonsaaren (Lumivaara) ja Sorolansaaren (Jaakkima) välistä. Mutta miten pitkälle Jaakkima jatkuu Laatokalle, jää epäselväksi. Ulkorajaa ei näy. --Jmk (keskustelu) 25. marraskuuta 2014 kello 02.48 (EET)[vastaa]
Lisätään vielä, että nykyään Suomen koko alue kuuluu kuntiin, ei vain sisävedet vaan myös aluemeri. Rajat jatkettiin aluevesirajalle saakka yllämainitulla vuoden 1996 lailla. --Jmk (keskustelu) 25. marraskuuta 2014 kello 11.29 (EET)[vastaa]
Yllä olevien kommenttien perusteella vaikuttaisi siltä, että jos asiaa tutkisi kirjallisuudesta niin vastaus hyvinkin voisi löytyä, koska esim. noita 1996 asti voimassa olleita säädöksiä ovat varmaan edeltäneet aiemmat säädökset, ja jos näitä menisi taaksepäin niihin aikoihin, kun Laatokasta osa vielä kuului Suomeen, niin luultavasti siellä olisi otettu jotain kantaa asiaan Laatokankin osalta. Eli voisi kuvitella, että kun Laatokkaa vielä kuului Suomeen, niin olisi ehkä saatettu mainita, päteekö sama Laatokalle, mikä pätee merialueille vaiko ei. Tämä olisi itse asiassa ihan kiinnostava tieto.--Urjanhai (keskustelu) 25. marraskuuta 2014 kello 12.09 (EET)[vastaa]
Varmaan mihin tahansa kysymykseen voidaan todeta, että jos asiaa tutkisi kirjallisuudesta niin vastaus voisi löytyä, tai jos ei löydy vaikka kolutaan kaikki kirjallisuus niin sitten kävisi ilmi että vastausta ei kirjallisuudesta löydy. --Jmk (keskustelu) 26. marraskuuta 2014 kello 09.59 (EET)[vastaa]
Varasin juuri lentomatkan Helsingistä Kööpenhaminaan, ja sieltä edelleen Nizzaan, 23.12. kello 07:55 aamulla. Kone siis todellakin lähtee jo ennen kahdeksaa aamulla. Asun Helsingin Jätkäsaaressa. Milloin minun viimeistään pitäisi lähteä sinne lentoasemalle? Varausvahvistuksessa lukee että lähtöselvityksessä olisi oltava viimeistään kaksi tuntia ennen koneen lähtöä, mutta olen ennenkin päässyt koneeseen vaikka olen tullut lentoasemalle alle tunnin ennen koneen lähtöä, noin 40-50 minuuttia on riittänyt. Minun pitänee kai tilata taksi? Jos uskoo varausvahvistusta, taksin pitää olla paikalla noin 04:00 - 04:30 aikoihin. Pitääkö minun tilata taksi jo edellisenä päivänä? JIP (keskustelu) 26. marraskuuta 2014 kello 22.15 (EET)[vastaa]
Kunhan on lentoaseman lähtöportilla riittävän ajoissa, jotta pääsee lentokoneen kyytiin ennen kuin se lähtee nousukiitoon. Lähtöportille päästäkseen täytyy olla klaarattuna lähtöselvitys (check-in), matkatavaroiden luovutus ruumaan ja turvatarkastus. Jos olet tehnyt lähtöselvityksen jo netissä tai teet sen lentoaseman aulassa automaatilla, ja sinulla on vain reppu selässä eikä muita matkatavaroita (ei mitään ruumaan luovutettavaa), niin pääset nopeastikin läpi muodollisuuksista, kunhan turvatarkastuksessa ei ole ruuhkaa. Nettiajan reppureissaajalle turvatarkastus on se pullonkaula ja siinä voi kestää kauankin. Helsinki-Vantaan lentoasema on aika pieni, eikä siellä on tyypillisesti ruuhkia, ja lennon lähtöaika on niin aamuinen, että etköhän sinä pääse lentoasemalle asti ja nopeastikin odottelemaan lähtöportille milloin koneeseen nousu (boarding) alkaisi. --Hartz (keskustelu) 26. marraskuuta 2014 kello 22.38 (EET)[vastaa]
Voiko Ylen tai Eduskunnan suorana lähettämästä videosta kuunnella vain ääntä niin, ettei video lataudu? Video tuhlaa turhaa dataa, josta maksan internetin käytössä. --87.93.68.10827. marraskuuta 2014 kello 18.23 (EET)[vastaa]
Ei tietääkseni. Sinulla on kolme vaihtoehtoa: 1) tyytyä radioon, se kun on suosimassasi audiomuodossa, 2) ehdottaa YLElle, että haluaisit tiedostoille vaihtoehtoiset audiolatauslinkit (voit vaatia, sillä YLEhän pyörii verorahoilla "verorahoille vastinetta"), 3) virittää itse jonkin palvelimen, joka lataa YLE Areenasta videotiedostoja ja muuntaa ne sinulle audiotiedostoiksi. --Hartz (keskustelu) 27. marraskuuta 2014 kello 19.33 (EET)[vastaa]
Kiinteitä kuukausimaksuja varten pitää yleensä maksaa kallis aloitusmaksu tai sitoutua pariksi vuodeksi eikä se minun netinkäytölläni tulisi välttämättä edes halvemmaksi (menee joku 10-15 euroa kuussa prepaidina). Opiskelijan budjetti ei kaikkeen veny. Ja tää prepaid on kuitenkin tarpeeksi nopea esim. Areenan HD-videoon, jos sellaista tahtoo joskus katsella. Olisi vain kiva ainoastaan kuunnella eduskunnan kyselytunteja tms, kun ei niissä ole erikoisemmin katsottavaa. --188.67.43.21329. marraskuuta 2014 kello 18.29 (EET)[vastaa]
Tämä on ärsyttävä juttu. Usein olen pitänyt sadetta kahvilan/pubin tms. räystään alla ja yrittänyt saada wlan-yhteyttä ikään kuin seinän läpi (wlan-verkko ulottuu esim. 100 metrin säteelle). Tätähän ne yrittää estää, ettei joku käytä verkkoa kuin lokki. Yleensä kyllä kahviloitten ja pubien yläkerroissa asuu ihmisiä, että ei niillekään haluta antaa ilmaista nettiyhteyttä. ;) --Hartz (keskustelu) 28. marraskuuta 2014 kello 22.12 (EET)[vastaa]
Onko teoksen nimeämisellä sen alun mukaan jotain termiä? Esimerkiksi Gilgameš-eepokseen viitattiin aikanaan sen alkulauseen "Ken kaiken näki" mukaan ja monia lauluja nimitetään ensimmäisen riimin mukaan, kuten Toivioretkellä – Maa on niin kaunis. --87.95.148.19318. lokakuuta 2014 kello 17.16 (EEST)[vastaa]
Englanniksi aloitussanat ovat incipit, ja en-wikissä (en:Incipit) on juttua niiden käyttämisestä teoksen nimenä. Sitä, että nimetään alkusanojen mukaan, saatetaan nimittää incipit naming, naming by/for incipit tms. Esimerkiksi näin (löydös netistä): "Accordingly, following the common incipit naming system of ancient times, the name of the book of Exodus in Hebrew is “These are the Names”." Suomenkielistä vastinetta ei ole näkynyt. --Jmk (keskustelu) 19. marraskuuta 2014 kello 15.51 (EET)[vastaa]
Tiedän, että tämä kysymys on vaikea. Kun itse vieroksun vallankumouksia, mutta lähden niihin aiheesta, koska kapitalismi on kumottava. Mitä on tarjotaan tilalle? Ensimmäiselle järkivastaajalle papukaijamerkki. Sosialismi ilman selitystä ei kelpaa vastaukseksi, koska yleensä kaikki "vallankumoukset syövät lapsensa". --Höyhens (keskustelu) 7. marraskuuta 2014 kello 23.32 (EET)[vastaa]
Tehdään aluksia rajaus keskustelun avauksen perusteella: rajataan ulkopuolelle vallanjako ja -käyttö yhteiskunnassa ja keskitytään omistus- ja ansaintajärjestelmiin (aloittaja mainitsee kapitalismin). Alla lista siitä mitä on kokeiltu ja ehdotettu kokeiltavaksi:
Vapaa kapitalismi. vapaa omistusoikeus, täysi elinkeinovapaus, ei tulonjakoa. korporaatiot ja ammattikunnat sallittuja.
Rajoitettu kapitalismi. osittain rajoitettu omistusoikeus, osa elinkeinoista rajoitettuja, jonkunlainen tulonjako. korporaatiot ja ammattikunnat rajoitetusti sallittuja.
Suuromistajien järjestelmä. voimakkaasti rajoitettu omistusoikeus, voimakkaasti rajoitettu elinkeinonvapaus, jonkunlainen tulonjako, korporaatiot ja ammattikunnat voimakkaasti rajoitettuja.
Pienomistajien järjestelmä. voimakkaasti rajoitettu omistusoikeus, voimakkaasti rajoitettu elinkeinonvapaus, jonkunlainen tulonjako, korporaatiot ja ammattikunnat voimakkaasti rajoitettuja.
Valtiojohtoinen omistus. ei omistusoikeutta, ei elinkeinonvapautta, täysi tulonjako, korporaatiot ja ammattikunnat kiellettyjä.
Valkkaa siitä sopiva ja toteuta vallankumous. Jäikö joku puuttumaan? Tässä siis tosiaan ainoastaan käsitelty taloudellisia seikkoja, ja niihin liittyvät vallankäyttö ja vallanjako sekä talouden ulkopuoliset oikeudet ja velvollisuudet jätetty ulkopuolelle. Gopase+f (keskustelu) 8. marraskuuta 2014 kello 15.27 (EET)[vastaa]
Kiitos mielenkiinnosta. En osaa sanoa suoralta kädeltä tähän numeroa. Mutta yhdistelmänä: kasino- ja spekulatiivisen talouden kielto, suurpääoman yhteisomistus, kapitalismin peruslait säilyvät pk-sektorilla, osittain rajoitettu elinkeinovapaus, täysi ammatillinen järjestäytymisoikeus. tulonjaon tasaus sikäli kuin tarpeen, ultravoimakas verotuksen progressio siten että kukaan ei voi yksin omistaa suurteollisuutta, järjestelmä yleismaailmallinen. Tämäntapaista ehdottelivat itäsaksalaiset tutkijat 1970-luvulla (mutta poliitikot eivät toteuttaneet), kirja suomennettu, nimet ei nyt mielessä. --Höyhens (keskustelu) 9. marraskuuta 2014 kello 21.09 (EET)[vastaa]
Mitä tuossa järjestelmässä tapahtuisi: 1) pk-sektorin pääomittaminen päätyisi loppujen lopuksi valtion tehtäväksi (myös henkinen pääomittaminen). Selitys: miksi kukaan sijoittaisi toimintaan omia varojaan, jos mahdollinen tuotto päätyisi kuitenkin valtiolle. => pk-sekori kuihtuisi merkitykseltään vähäiseksi 2) ammattikuntien toimintaa/lakko-oikeutta rajoitettaisiin, koska tärkeimmät ammattiryhmät painostaisivat itselleen etuja lakoilla (vrt. Le Chapelier -laki 1791). Näillä muutoksilla päädyttäisiin nelosen ja vitosen välimaastoon. Tod näk lähemmäs vitosta, koska valtio kait takaisi tuossa omassa mallissasi kaikille toimeentulon/työpaikan. (Tuossa mallissa kaikki kehitys ja tutkimus olisi valtiovetoista. Tiedä sitten olisiko tehotonta.) Gopase+f (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 00.47 (EET)[vastaa]
Gopase+f:n vastaus on mielenkiintoinen. Höyhensin kapitalismin vastustus ja sosialismin kannatus on myös mielenkiintoinen. Kapitalismi on järjestelmä, jossa yksittäiset henkilöt ottavat vastuuta tuotantovälineiden hoitamisesta, sillä heillä on omistamisen kautta intressi pitää tuotantovälineet kunnossa. Voitto antaa yksittäisille henkilöille motiivin pitää tuotantovälineet pyörimässä eli tuottamassa jotakin (mitä tahansa sinänsä). Yksittäiset henkilöt ohjaavat syntyvät voitot tehokkaimmin kohteisiin, joissa ne voivat tuottaa lisää voittoja. Kapitalismi on "ylijäämien tuottamisen ja ohjaamisen järjestelmä", joka toimii. Lisäksi kapitalismi antaa runsaasti vapautta yksittäisen henkilön valintoihin ja itsensä toteuttamiseen. Kapitalismissa esiintyy kilpailua, joka johtaa uusien tuotteiden kehittämiseen, laadukkaampiin tuotteisiin, parempiin tapoihin toimia, kustannustehokkuuteen, laajaan saatavuuteen ym. Sosialismi on päinvastainen järjestelmä, sillä siinä omistus, voitot, kilpailu ym. eivät toimi, sillä yksittäisillä ihmisillä ei ole motiiveja. Sosialismi kaataa talouden sitten valtion syliin ja valtio pakottaa yksittäiset ihmiset tuottamaan jotakin huonolaatuista ja tehottomalla tavalla pakkotyönä "yhteisen edun nimissä". Ihmisistä suuri osa ei kuitenkaan löydä tuota yhteistä etua ja alkaa lusmuilla, jolloin tuotanto alkaa laskea ja valtio ottaa käyttöön kovemmat otteet, kuten rangaistukset lusmuilijoille, jotta tuotanto pysyy halutulla tasolla. Sosialismissa olisi vain yksi hammastahnamerkki, eikä hammastahnaa riittäisi kaikille "Helsingin jakelupisteessä numero 53". Kapitalismi hoitaa tulonjaon markkinoilla, ihmisten saadessa tehdystä työstä markkinahintaisen korvauksen (esim. hammaslääkäri paikkaa metsurin hampaan ja metsuri kaataa hammaslääkärin pihalta puita). Kapitalismissa ihmiset tuottavat hyödykkeitä toisille ihmisille kysynnän mukaan ja kapitalistinen yhteiskunta voi olla hyvin ihmisläheinen ja naapurin tarpeisiin vastaava. Kapitalismin kanssa käsi kädessä kulkee markkinatalous ja vapaus sekä palkkiot. Sosialismin kanssa kulkee käsi kädessä suunnitelmatalous ja käskytys sekä rangaistukset. Käytännössä vain kaksi vaihtoehtoa -- kummasta sitten pitääkään enemmän. Sosialismi onnistuu ihan ok kaivoksissa, maataloudessa ja perusteollisuudessa, mutta kapitalismi on ylivoimainen arvokkaammilla talouden aloilla, kuten valmistavassa teollisuudessa (esim. kehittyneet autot), koska kilpailu johtaa parhaiden ratkaisujen yleistymiseen ja tuotekehitykseen... ja palveluissa, sillä ihmiset tarjoavat palveluita muille omasta tahdostaan. Palvelun tarjoaminen voi tarkoittaa esimerkiksi vähittäiskauppaa tai hotellia, mutta ehkä hammaslääkärin ja metsurin tarjoamat palvelut ymmärretään helpommin. --Hartz (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 01.37 (EET)[vastaa]
Ei ole luonnonlaki, että vastuu yhteisestä jää vain mielenkiintoon nappulanhankinnasta, vaikka nykytaloustiede näin opettaakin. Tästä on vanhoista yhteiskunnista tutkittua tietoa. Pk:n merkitys voi pysyä todellisena, jos annetaan mahdollisuus suunnitella ja toteuttaa yrityksen ja erehdyksen kautta yhteistä hyvää. Nykyään reunaehtona vielä ympäristön sietokyky (so. ympäristön on siedettävä ihmistä ja sen toimintaa). Automaatiolla on mahdollisuus tehdä ikävimmät, raskaimmat ja vaarallisimmat työt pitkälti tarpeettomiksi. Mutta kysymys tärkeimpien ammattiryhmien avainasemasta on todellinen huolenaihe. Vuosi 1791 oli jo täyttä kapitalismia. Demokratiaa on syvennettävä tietoisuutta lisäämällä, ei kavennettava vallankumoushömpällä ja iskulauseilla. Mutta tässä mennäänkin sittenkin kysymykseen vallasta. Jos taas tärkeimpinä tehtävinä pidetään valtionjohtoa tai puoluekoneiston hallussapitoa, sen on hävittävä. Esimerkiksi muuan partakalle piti valtion kuoleutumista välttämättömänä ehtona kapitalismin hävittämiseksi. Ns. realisosialismissa ei minkäänlaista valtion kuoleutumista ollut näkyvissä, sen sijaan saatiin nationalistinen sotakoneisto, joka kehittymättömässä maassa (Venäjä) vaati käytännössä kaiken huomion ja kaikki resurssit, koska kapitalismissa pitäytyneet ulkomaat (siis niiden valtiollis-rahoituksellis-teollinen johto) uhkasivat väliintulolla voittojen turvaamiseksi ja menetysten takaisinvaltaamiseksi ja Saksa sattui kerkiämään ensin. Teesi: Stalinismi tai vastaava tapahtuu vallankumouksen jälkeen luonnonlain omaisesti ja väistämättä, ellei sitä torjuta, ja sen voi torjua vain tietoisuudella. --Höyhens (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 21.37 (EET)[vastaa]
Useissa yhteiskunnissa kyllä lainsäädännön keinoin rajoitetaan esim. monopoleja, kartelleja ja epäterveitä talouden ilmiöitä, kuten saalistushinnoittelua. Kasinotalous on nousuhuumaa ja se on paljolti ihmisten korvien välissä. Kapitalismi voi olla ihan terve asia, jos on monopolit, kartellit ja epäterveet talouden ilmiöt laitettu kuriin. Ja ihmiset eivät osallistu mihinkään kasinotalouteen. Suuryritysten yhdistymiset/isot yritysostot menevät kilpailuviranomaiselle hyväksyttäviksi ja kilpailuviranomainen voi sanoa ei. Sosialististen maiden ns. track record ympäristöasioiden hoitamisessa ei ole järin hyvä (Neuvostoliiton ympäristöongelmat), mutta kyllä varmaan Neuvostoliitossa oltaisiin voitu paremminkin hoitaa ympäristöasioita. Yleensä kapitalistisissa yhteiskunnissa kehittyy ympäristöä säästävää teknologiaa, kuten vähemmän polttoainetta kuluttavia autoja ym. Kapitalistisessa yhteiskunnassa pyritään tuottamaan asioita tehokkaasti, kun taas sosialistisessa yhteiskunnassa tuotanto on tehotonta. Tehottomuus on hukkaamista, mikä on huono asia. Stalinismi ei tapahdu, koska ihmiset haluavat omistaa asioita ja kun on tiukat olot, niin ihmiset yrittävät ensin varmistaa ruoan yms. riittävyyden itselleen ja perheelleen. Eli toisin sanoen ihmiset alkavat poikkeusoloissa hamstrata, jotta selviävät itse mullistuksesta. Tuo "itsekkyys" istuu kapitalismiin ja kapitalismia voi ajatella järjestelmäksi, joka valjastaa ihmisen luontaisen itsekkyyden voimavaraksi. Ihmiset voivat kapitalismissa vaihtaa esim. omistamiaan omenoita banaaneihin jollakin vaihtosuhteella. Esim. jos minulla olisi kymmenen omenaa, mutta nolla banaania, haluaisin ehkä vaihtaa kanssasi osan omenoista banaaneihin, jotta minulla olisi niitäkin eikä vain omenoita. --Hartz (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 21.51 (EET)[vastaa]
Kapitalismi on jo kauan siirtynyt banaaninvaihtotaloudesta aivan eri sfääreihin eikä niitä ole missään vakavaa pyrkimystä rajoittaa edes luonnon kestokyvyn nimessä. Spekulatiivinen talous ja lyhytnäköinen voitontavoittelu ovat kapitalismisssa välttämättömyys, samoin voiton suhdeluvun kasvattaminen työtätekevien oloja huonontamalla. Nykyään suurin osa rahavirroista kulkee muualla kuin reaalitalouden piirissä. Tarkoitin Neuvostoliiton (ja Kiinankin) ympäristötuhoilla sitä, etä siellä ei demokratiaa ole syvennetty siten kuin olisi välttämättä pitänyt edellyttää, päinvastoin, ja jo alusta asti voi pitää selvänä, että ns. reaalisosialismi on ollutkin eräs kapitalismin raaka muoto.
Mutta itse asiassa oli tarkoitus puhua vallankumouksellisista. Miksi nykyajan värivallankumoukset ja arabikeväät päättyvät lähes poikeuksetta katastrofeihin? Vanha epäsuosittu valta näyttää olevan sentään suhteellisen helppo kaataa, mutta jatko näyttää puuttuvan. --Höyhens (keskustelu) 12. marraskuuta 2014 kello 05.52 (EET)[vastaa]
Haastava kysymys, joten aloitan historiasta. Kapitalismi kehittyi alun perin Välimeren ympäristössä 1400-luvulta alkaen. Kapitalismin leviämiseen sieltä muualle vaikutti sen peruspiirrettä: dynaamisuus ja jatkuvan kasvun tarve. Dynaamisuuteensa takia kapitalismi sopeutui nopeasti uusiin oloihin ja syrjäytti Euroopassa feodalistisen yhteiskunnanja lopulta kaikki muut taloudelliset järjestelmät. Kiina oli viimeinen merkittävä alue, jonka talous oli riippumaton muusta maailmasta aina 1800-luvulle asti. Kiinan avautumisen jälkeen siitä tuli myös osa kapitalistista järjestelmää. 1900-luvun sosialistiset kokeilut (Neuvostoliitto, Kiina) olivat vain heikkoja yrityksiä päästä irti kapitalismista. Kumpikaan ei sulkeutuneisuudestaan huolimatta koskaan pystynyt olemaan maailmantalous (=taloudellisesti täysin muista riippumaton alue).
Jatkuvan kasvun tarve on samalla myös kapitalisen järjestelmän suurin heikkous. Ilman kasvua järjestelmä romahtaa. kasvun rajoja ei kuitenkaan ole vielä näkyvissä. Kasvu näkyy nykypäivänä esimerkiksi kiistelyssä arktisten alueiden luonnonvarojen hyödyntämisestä. Kapitalismi ei pysy paikoillaan ja jopa sen dynaamisuus kääntyy heikkoudeksi, koska status quo ei ole dynaamista.
Sitten itse vallankumoukseen. Ei sitä tule. Kapitalistinen järjestelmä on jo niin vahva, että muutos voi tapahtua vain koko järjestelmän romahtaessa. Eli käytännössä kun globaalin talouden kasvun rajat on saavutettu, eikä kapitalismi voi enää laajeta minnekään. Mitä silloin tapahtuu, on täysin arvailujen varassa. Maapallo ehkä siirtyy jälleen kylä- jat/tai kaupunkiyksikköihin ja, jos murrosvaihe on tarpeeksi pitkä, ehkä kapitalismi unohtuu ja tilalle tulee jotain muuta - ja toivottavasti parempaa.
Paitsi tietenkin jos ihmiskunta keksii sitä ennen keinon päästä asuttamaan muita planeettoja... Silloin kasvulle ei ole enää mitään rajoja.
I. Nyt kun Elisabet II alkaa olla jo vanha kuin mikä ja luultavasti vaihtaa hiippakuntaa melko pian (tai sitten ei, äitinsäkin eli 101-vuotiaaksi) tulin miettineeksi mikä mahtanee olla prinssi Charlesin tuleva hallitsijanimi? Veteleekö hän ihan suoraviivaisesti Yrjö VII:nä isoisänsä perinnettä noudattaen vaiko kenties Kaarle III:na (jolla hallitsijanimellä ei ole ollut kuningasta yli 300 vuoteen, mutta eipä ollut toisaalta Elisabet-nimistä kuningatartakaan)?
II. Miten tuo Japanin keisareiden nimeäminen oikein tapahtuu? Joskus kuulin että siihen liittyisi jotenkin se minä vuonna hallitsija astuu valtaan, mutta muistikuvani asiasta ovat epäselvät. --80.223.182.21928. marraskuuta 2014 kello 14.05 (EET)[vastaa]
Kohtaan I: Walesin prinssin toimisto Clarence House on ilmoittanut v. 2005, että hallitsijanimestä päätetään ja ilmoitetaan sitten kun se on ajankohtaista. Ilmoitus lienee tulkittavissa niin, että hallitsijanimi ilmoitetaan vasta sitten kun Charlesista on tullut hallitsija, ei ennen, kts. lehtiartikkelia. Edes siinä kuningashuoneessa ei tiedetä, missä järjestyksessä he kuolevat. --Htm (keskustelu) 29. marraskuuta 2014 kello 05.00 (EET)[vastaa]
Kyllä, kruununperimysjärjestystä mennään tarpeen tullen alas yksi kerrallaan. Listalla on yli tuhat nimeä, joten monarkkikandidaatit eivät heti lopu. Jos nyt sattuisi onnettomuus, jossa Elisabet, Charles ja William kaikki kuolisivat, seuraavana vuorossa olisi prinssi George, ikää vuosi ja neljä kuukautta. Ennen muinoin oli niin, että jos monarkki nousi valtaan alaikäisenä, valta oli holhoojahallituksella, joka luovutti vallan monarkille tämän tullessa täysi-ikäiseksi (esim. Kristiinan isä Kustaa II Aadolf kuoli, kun kuningatar oli viisivuotias, mutta Oxenstierna piti langoista kiinni vielä pitkään). Olisiko Britanniassa tai nykyajan Ruotsissa alaikäisellä hallitsijalla virallista holhoojaa, joka hoitaisi tehtävää, vai tulisiko prinssi Georgesta täysivaltainen kuningas? – Kuohatti2. joulukuuta 2014 kello 22.24 (EET)[vastaa]
Kiitos vastauksestasi. Jos tiedät aiheesta enemmän, osaisit kenties myös vastata kysymykseeni kruunuperimysartikkelin keskustelusivulla. Onko niin, että vain katoliset eivät saa periä? Miten on ortodoksien laita, koska artikkelin mukaan Simeon Sakskoburggotski ei saa periä katolisuutensa vuoksi (on artikkelinsa mukaan kreikkalais-katolinen eli ortodoksi), mutta että listalla olisi kuitenkin Romanian, Venäjän ja Jugoslavian syrjäytettyjen kuningashuoneiden jäseniä – jotka lienevät myös ortodokseja. – Kuohatti3. joulukuuta 2014 kello 11.59 (EET)[vastaa]
IMHO, Prinssi Charles tekisi kunigashuoneelle hyvää jos ilmoittaisi hyvissä ajoin, olen jo vanha mies, kruunu menköön suoraan eteenpäin. Tämä ei ole kannanotto koko kunigashuoneen järkevyydestä. Kuinkas kauan Elisabet II:n pitää muuten vielä hallita että tulee olleeksi pisimpään "hallinnut" kruunupää. (itään todellista valtaahan hänellä ei enää ole. Jotain taisi olla kun kunigattareksi nousi.) --EsaL-74 (keskustelu) 13. joulukuuta 2014 kello 15.09 (EET)[vastaa]
Kun Japanin keisari kuolee, hovi (vai hallitusko nykyään?) antaa nimen uuden keisarin aikakaudelle ja kuollutta keisaria aletaan kutsua hänen aikakautensa nimellä. Nyt eletään Heisei-kautta, ja Akihito siis nimetään uudelleen Heiseiksi hänen kuoltuaan. En muista lukeneeni, että aikakauden nimeäminen liittyisi vuosilukuun; nykyisen aikakauden nimellä (’rauha kaikkialla’) haettiin varmaankin eroa sotaisaan Shōwa-kauteen. Ennen Meiji-kautta aikakausia nimettiin vaihtelevammin. --Silvonen (keskustelu) 29. marraskuuta 2014 kello 09.13 (EET)[vastaa]
Jukka Virtanen on tarkka riimeistään, se ei suinkaan ole paljan jaloin vaan paljain navoin, joka rimmaa tarkalleen sanan tavoin kanssa. Kalle ilmentänee tyypillistä suomalaista tuon ajan pikkupoikaa. Joku swahilintaitoinen voi vastata tuohon banaanilaulukysymykseen. –Kotivalo (keskustelu) 2. joulukuuta 2014 kello 21.41 (EET)[vastaa]
Voi hitto, olen käytännössä koko ikäni kuullut sen väärin. Onko olemassa jotain suomalaista vastinetta kissthisguy.com-sivustolle, jonne voisin tuon lähettää? JIP (keskustelu) 2. joulukuuta 2014 kello 21.44 (EET)[vastaa]
Aiemmin sanottiin "pohjien otto". Kun on joku juhlava juhla, sen jälkeen voi olla "jatkot" eli toinen juhla; "etkot" on sama mtta ennen varsinaista juhlatapahtumaa. Varsinkin tytöt meikkaavat yhdessä, laittavat hiuksia ja ottavat lasilisen kuohuviiniä. --Tappinen (keskustelu) 4. joulukuuta 2014 kello 23.03 (EET)[vastaa]
Muistan nuoruudessani pelanneeni sellaista peliä (90-luvulla), jossa erikoisjoukkojen sotilas, jolla oli sininen kypärä ja sininen asu tuhosi liekinheittimellä, ohjuksilla ja pommeilla vihreitä alieneita. Aina tuhottuaan alienin hän sai kolikon, jolla pystyi ostamaan lisää ammuksia tai kaasua liekinheittimeen automaateista. Miehellä oli kolme elämää alussa. Miehen tehtävänä oli muistaakseni kerätä diskettejä ja pelastaa naishenkilöitä aina tietyn määrän verran kentässä, jonka jälkeen hän pääsi seuraavalle tasolle kentän lopussa. Itse olen pelannut vain pelin demoversiota, joka päättyi kohtaan, jossa päähenkilö tuhosi ison robotin, minkä jälkeen näytettiin räjähdys kerrostalon seinässä ja ruutuun ilmestyi teksti, jossa luki englannin kielellä auta minua tuhoamaan nämä olennot... ja näytettiin kuvia tulevista vastustajista. Muistaako kukaan minkä niminen peli oli kyseessä?--Kruununoksa (keskustelu) 11. joulukuuta 2014 kello 20.42 (EET)[vastaa]
Hei. Olin kävelemässä kun katuvalot olivat jo sammuneet ja yllättäen kadulta kääntyi auto minua kohti vilkuttamatta. Luulin sen siis ajavan suoraan. Se ehti väistää minut (kadulla ei ole kävelykaistaa), mutta säikähdin, kun auto ajoi varsin lujaa (siksi en osannut aavistaa, että se kääntyy). Minulla ei ole ajokorttia, joten en tiedä itse autojen liikennesääntöjä. Pitäisikö auton näyttää suuntavilkkua kääntyessään myös pimeällä kadulla, kun kello on jo niin paljon, ettei yleensä ihmiset kulje ulkona? --188.67.209.711. joulukuuta 2014 kello 23.14 (EET)[vastaa]
Käsittääkseni vilkkua pitäisi näyttää aina, riippumatta siitä näkyykö ketään lähistöllä. Olen kuitenkin itse huomannut, että monilla ihmisillä on tapana "säästellä" vilkkujaan. --Stryn (keskustelu) 11. joulukuuta 2014 kello 23.16 (EET)[vastaa]
Ehkä auton suuntavilkut tai toinen niistä oli rikki? Vika voi olla lampussa (polttimossa) tai sähköjohdoissa. Tietysti voi olla, että kuski ei jaksanut vilkuttaa. Varmaan tilanne oli sellainen, että "ketään ei vaikuttanut olevan missään". En minäkään omalla tiellä vilkuttele, kun missään ei ole ketään muita. Joskus kyllä vilkuttaminen vain unohtuu, mikä on ihan inhimillistä. --Hartz (keskustelu) 11. joulukuuta 2014 kello 23.38 (EET)[vastaa]
Mistäköhän johtuu, että toisinaan tekstiä kirjoittaessani (niin täällä Wikipedissa kuin tekstinkäsittelyohjelmassakin) hypätessäni hiirellä tiettyyn tekstinkohtaan siihen kohtaan ilmestyy sininen laatikko, ja kirjoittaessani laatikon jälkeinen teksti alkaa korvautua kirjoittamallani tekstillä. Onnistuin joskus vahingossa tekemään saman tekstinkäsittelyohjelmassakin, mutta en kirveelläkään keksinyt, mistä tuollaiseen tilaan pääsin. Käyttöjärjestelmänä Windows 7. 80.220.251.13013. joulukuuta 2014 kello 20.29 (EET)[vastaa]
Olet luultavasti siirtynyt vahingossa päällekirjoitustilaan joko painamalla Insert-näppäintä tai jollain muulla tavalla. Takaisin lisäystilaan pääset painamalla näppäintä uudestaan. Mozilla Firefox- ja Google Chrome -selaimissa tuon näppäimen painaminen ei tosin nähtävästi tee mitään, Operassa sen sijaan kyllä. –Kooma (keskustelu) 13. joulukuuta 2014 kello 21.19 (EET)[vastaa]
Kas, Insert-nappulaa painamalla sain tuon pois! Saan tuon tilan ilmeisesti jotenkin hiirellä päälle, sillä en aiemmin painanut Insert-nappulaa. Tuo meni vähäksi aikaa pois päältä, mutta tuli äsken takaisin päälle. Onneksi ratkaisu sentään löytyi, selaimena oli tosiaan Opera. --80.220.251.13013. joulukuuta 2014 kello 21.43 (EET)[vastaa]
Ei mitään. 'Kova' on epätäsmällinen mutu-termi, jota käytetään kun halutaan erottaa päihteistä joukko, joka on muita päihteitä esimerkiksi vaarallisempi terveyden kannalta, aiheuttaa syvemmän riippuvuuden, tai on helpompi annostaa vaarallisesti yli. Oma mielikuvani 'kovista' on se, että harva on aloittanut niiden käyttöä ilman aiempaa kokemusta muilla päihteillä. Toinen skeemani on se, että päihteidenkäyttäjien omassa keskuudessa tiettyihin aineisiin sekaantumista pidetään jotenkin omana luokkanaan joka eroaa muista, tai jollain aineella on käyttäjien keskuudessa paha maine esimerkiksi pään lopullisena sekoittajana, rikoksiin tai itsetuhoon ajavana, yliannostuskuolemien aiheuttajana, erityisen hankalana lopetettavana. --Pitke (keskustelu) 17. joulukuuta 2014 kello 18.04 (EET)[vastaa]
Alankomaiden Opiumwet-lainsäädännön ("Opium Act") Schedule I -kategoriaa, johon kuuluvat esimerkiksi heroiini, kokaiini, amfetamiini, ekstaasi and GHB. Alankomaiden päihdepolitiikassa ajatus mietojen huumeiden hankkimisesta muualta kuin kovien huumeiden diilereiltä, on keskeinen kovien huumeiden käyttöä vähentävä ajatus. Alankomaissa kovat huumeet nähdään erityisen ongelmallisina (terveydelle) ja mietojen huumeiden ei haluta olevan osa tuota kovien huumeiden ongelmaa. Kova huume on siis erityisen haitallinen huume. Miedot huumeet ovat vähemmän haitallisia kuin kovat huumeet. Keskeistä kai se, että Alankomaissa kannabista hankitaan kahviloista eikä kovien huumeiden diilereiltä. Tällöin koviin huumeisiin päädytään harvemmin, sillä ihmiset eivät törmää niitä myyviin diilereihin sattumalta. --Hartz (keskustelu) 19. joulukuuta 2014 kello 21.23 (EET)[vastaa]
Missä vaiheessa tuo Rupla joudutaan devalvoimaan eli julistamaan täysin arvottomaksi jos arvo laskee koko ajan? Entä onko mahdollista että julkaistaan uusi rupla, jossa 1 uusi rupla vastaisi 100 vanhaa?--85.134.25.11315. joulukuuta 2014 kello 14.27 (EET)[vastaa]
Eikä nollien poistaminen seteleistä ole kumpaakaan. Se on muu toimenpide, joka vain pyrkii selkeyttämään rahoja kuitenkaan vaikuttamatta arvoon suhteessa muihin valuuttoihin. (Tai siis se suhde muuttuu saman kuin setelistä niitä nollia poistetaan) —Aku50616. joulukuuta 2014 kello 18.24 (EET)[vastaa]
Onhan tuolla Venäjällä jo aika kova hätä kun ohjauskorko on 17%, öljyn hinta laskee ja markkinat etsivät päivästä toiseen ruplan arvolle uutta oikeaa tasoa. Vastauksena alkuperäiseen kysymykseen: devalvointi on vähän eri asia, mutta Venäjän keskuspankki lopetti tukiostot marraskuun alussa ja nyt haetaan sitten kelluvalle ruplalle uutta tasoa. Nyt vapaata kellumista yritetään suitsia korkopolitiikalla. Jos mietitään tulevaisuuden tapahtumia: Pörssi on lähtenyt jo syöksyyn. Seuraavaksi lakkaa lainanottaminen (asunto- ja kulutusluotot), sitten muutkin investoinnit. Valtio leikkaa ensi vuoden budjettia. Saattaapi olla että tuo 17 % korko ei estä pankkipaniikkia ja sitten laitetaan pankit ja automaatit kiinni. Ihmiset/yritykset toteavat ruplan arvottomaksi ja alkavat tukeutua uudestaan dollariin. Yritykset kokoavat jo dollareita. (Uusi valuutta on aina mahdollinen tuossa tilanteessa, mutta ei vielä ihan lähitulevaisuudessa. Ensin katotaan mihin rupla päätyy vapaasti) Gopase+f (keskustelu) 16. joulukuuta 2014 kello 18.48 (EET)[vastaa]
Venäjälle tärkeiden maakaasun ja esim. nikkelin hinta eivät ole pudonneet. Venäjälle öljy ei ole ns. kaikki kaikessa, vaan Venäjällä on muutakin arvokasta kuin öljy. Öljyn hinta ei varmaan laske alle 50usd/bl tai alle 40usd/bl. Valuutta voi heikentyä käytännössä loputtomiin. Keskeistä ei kuitenkaan ole muutos, vaan muutosnopeus eli muutos aikayksikössä. Nyt muutosnopeus on suuri, mutta se voi tästä alkaa hidastua, jolloin päivä alkaa paistaa. Viimeksi öljy oli näin matalalla tasolla vuonna 2009, mutta ei tämä taso tai tätä matalampi taso ole ennenkuulumaton tai sellainen etteikö sillä selvittäisi. Öljyntuotanto on Venäjällä kannattavaa eli voitollista matalillakin öljyn hinnoilla monessa paikkaa. Yleensä taloudessa kaikki on aaltoliikettä eli ylös ja alas... se mikä menee ylös, tulee alas ja toisinpäin. Öljyn pidemmän aikavälin hintahaarukka on jotain 100-150usd/bl, sillä öljy alkaa ehtyä maapallolta ja kiinalaisilla ja intialaisilla on pienet polttomoottoriautot. Eli hetki matalammalla ja raketin lailla ylöspäin. Öljystä on hetken kuluttua pulaa ja hinta korkeammalla. --Hartz (keskustelu) 16. joulukuuta 2014 kello 19.04 (EET)[vastaa]
Onko olemassa taloudellisesti kannattavaa korkeakulttuuria?[muokkaa wikitekstiä]
Onko missään päin maailmaa korkeakulttuuria, joka kannattaa taloudellisesti? Siis sellaista, joka tulee toimeen omillaan, ilman julkisen sektorin tukia? Tarkoitan esim. sinfoniaorkestereita, oopperoita, baletteja jne.--LCHawk (keskustelu) 17. joulukuuta 2014 kello 00.35 (EET)[vastaa]
Äkkiä googlaten esimerkiksi Bangkokin sinfoniaorkesteri tulee toimeen ilman julkista tukea, mutta saa sitä siis yksityisiltä tukijoilta. Yhdysvalloissa tämä taitaa olla pikemminkin sääntö kuin poikkeus, tai ainakin julkinen tuki on siellä huomattavan pientä ja ehkä satunnaistakin kulttuurilaitosten kokonaisbudjettiin verrattuna. –Kotivalo (keskustelu) 17. joulukuuta 2014 kello 09.52 (EET)[vastaa]
Tuskin ne bisneksiä ovat missään, paitsi ehkä satunnaisen menestystuotannon osalta. Ei taida jenkeissäkään mikään olla täysin vastaanottamatta edes satunnaista julkista tukea. Toisen pikagooglauksen annoin kertoa itselleni, että jenkkiläiset sinfoniaorkesterit, ooppera- ja balettiyhtiöt (tuo lienee ainakin tässä asiayhteydessä hyvä käännös ballet companylle) ovat valtaosin lipputulojen ja rikkaan kansanosan lahjoitusten varassa, ja sekös on viime vuosina ollut nihkeää. Muun muassa New York Ballet Company on mennyt konkurssiin, ja mikäs bändi se olikaan jonka suomalaiskapu otti ja lähti rahavaikeuksien takia mutta taisi palata takaisin. Ai niin, Osmo Vänskä ja Minnesotan orkesteri. Euroopassa taas kaikki tällaiset ovat pääosin julkisen tuen varassa. Aasiassa ja Etelä-Amerikassa ollaan varmaan lähempänä USA:n mallia. –Kotivalo (keskustelu) 17. joulukuuta 2014 kello 20.26 (EET)[vastaa]
Tässä kannattaa erottaa toisistaan julkinen rahoitus ("poliittinen", "verovaroista annettava") ja yksityinen rahoitus ("lahjoitukset", "omaan haluun perustuva"). Yhdysvalloissa moni toiminta pyörii yksityisten lahjoitusten varassa. Eli jos Hartz antaa balettipoppoolle 10 miljoonan euron lahjoituksen, niin toiminta on tuettua, kyllä, ei laisinkaan itsestään kannattavaa. Yhdysvalloissa lähestulkoon kaikki yliopistot, ainakin merkittävät, toimivat myös lahjoitusten varassa. Että ei yliopistotkaan ole täysin kannattavia (lakkautetaanko silti?). Suomessa on tapana keskittyä julkiseen rahoitukseen, sillä kansa on niin köyhää ja vahvasti verotettua, että mitään yksityisiä lahjoituksia ei ole saatavilla. Perinteisesti korkeakulttuuri on ollut varakkaiden ihmisten tukemaa, siihen on oma sanansakin -- mesenaatti. --Hartz (keskustelu) 19. joulukuuta 2014 kello 20.48 (EET)[vastaa]
Ensin pitäisi määritellä mikä on korkeakulttuuria. Broadwayn ja Lontoon musikaaliteatterit varmasti toimivat kaupalliselta pohjalta. Joka alalla supertähdet menestyvät myös kaupallisesti jos haluavat. Jari Tervolle ja Tuomas Kyrölle kirjojen kirjoittaminen on ihan kannattavaa puuhaa. Oopperataloissa kulut ovat kuitenkin niin suuret (mm. erilaisia ammattilaisia tarvitaan valtavasti), että yksikään oopperatalo ei tulisi toimeen ilman tukea, vaikka katsomot olisivat jatkuvasti loppuunmyytyjä. -93.106.21.19119. joulukuuta 2014 kello 20.13 (EET)[vastaa]
Eikö tämä tarkoita sitä, että lippujen hinnat ovat liian alhaalla? Tai sitä että sitten pitäisi keksiä muita tulomuotoja, kuten sponsorointia, tv-oikeuksien myyntiä tai oheistuotemyyntiä? Näillähän moni muukin ala porskuttaa.--LCHawk (keskustelu) 19. joulukuuta 2014 kello 20.42 (EET)[vastaa]
Korkeakulttuurin kanssa kaupallisuus sopii huonosti yhteen. Yleensä korkeakulttuurilla tarkoitetaan juuri suhteettoman kalliita ja antiikkisia asioita, joille ei ole todellista tilausta nykymaailmassa. Esimerkkeinä ooppera ja klassinen musiikki. Korkeakulttuurin viehätys on nimenomaan sen luonteessa -- samalla tavoin kuin kolopallossa. Eihän pienen pallon saattamisessa kaukaiseen reikäänkään ole oikein mitään "järkeä", saati niissä miljoonia maksaneissa puitteissa, mutta se onkin jutun juju. --Hartz (keskustelu) 19. joulukuuta 2014 kello 20.58 (EET)[vastaa]
Kopioin levyjäni MP3-muotoon ja kaipaisin jotain ohjelmaa jolla voisi nopeasti tarkistaa kappaleista ovatko ne mono vai stereo eli käytännössä ovatko vasen ja oikea kanava identtisiä. Tietäisikö joku ohjelmaa MacBookille, jolla voisi tarkistaa .aiff tai .wav tiedostoista ovatko kanavat identtiset? Nyt tarkistan äänenkäsittelyohjelmalla ja se on varsin hidasta, kun tiedostoja on paljon. --87.95.225.13317. joulukuuta 2014 kello 19.40 (EET)[vastaa]
Casino Helsinki lahjoittaa näemmä 100% tuotoistaan hyväntekeväisyyteen. Eikös jo Suomen lakikin määrää että Suomessa Raha-automaattiyhdistyksellä on monopoli julkisesti tapahtuvaan uhkapeliin, ja siitä ei saa tuottaa voittoa? Mutta kysymykseni kuuluu, miten tuo käytännössä tapahtuu? Casinon täytyy aina varautua siihen, että joku pelaaja voittaa tuhansia tai kymmeniä tuhansia euroja. Jostain tuonkin rahan on tultava. Casino Helsinki käsittääkseni saa omat kulunsa (työntekijöiden palkat ym.) lähinnä verovaroista? Mutta mistä nuo pelaajien voitot maksetaan? Ottaako casino velkaa verovaroista vai onko heillä joku "käteiskassa", joka säännöllisin väliajoin tilitetään hyväntekeväisyyteen? JIP (keskustelu) 19. joulukuuta 2014 kello 20.40 (EET)[vastaa]
Niin siis Casino Helsinkihän on osa RAY:tä [8]. Ei kai se Casino erikseen mitään lahjoita, sain sen käsityksen että tuotot menevät RAY:n kautta sinne hyväntekeväisyyteen. Tietenkään jokaista kassaan tullutta euron latia ei sillä sekunnilla lahjoiteta hyväntekeväisyyteen (ja levitellä sitten käsiä tyhjän kassan kanssa kun pelaaja voittaa), vaan tuottoja katsotaan pidemmällä aikavälillä, luultavasti vuositasolla. Oletettavasti RAY:n vuosikertomuksesta voisi löytyä tarkempia tietoja. --Jmk (keskustelu) 19. joulukuuta 2014 kello 20.46 (EET)[vastaa]
Ja tässä näkyy miten pelitoiminnan tuotot käytetään. Osa menee tietenkin erilaisiin kuluihin kuten palkkoihin, tila- ja laitekuluihin. "100%" tarkoittaa että se mitä kulujen jälkeen jää, menee hyväntekeväisyyteen. --Jmk (keskustelu) 19. joulukuuta 2014 kello 20.50 (EET)[vastaa]
Totta kai ymmärsin että Casino Helsinki on osa RAY:tä ja tätä toimintaa hallinnoi RAY, ei casino itse. Lyhyemmän kirjoituksen vuoksi vain kirjoitin suoraan casino. Mutta tämä käytännössä vastasi kysymykseeni. Eli siis RAY ei lahjoita jokaista saamaansa voittoa saman tien hyväntekeväisyyteen, vaan ainoastaan säännöllisin väliajoin (luultavasti vuosittain). Tulevatko RAY:n omat kulut siis lähinnä verovaroista? JIP (keskustelu) 19. joulukuuta 2014 kello 20.52 (EET)[vastaa]
Vastaus itselleni muokkauskonfliktin jälkeen. Eipä RAY näytä saavan paljonkaan tukea verovaroista, vaan lähinnä tuotot tulevat pelaamisesta. Sen sijaan RAY näyttää itse maksavan veroa valtiolle. Onko tämä oikein? JIP (keskustelu) 19. joulukuuta 2014 kello 20.55 (EET)[vastaa]
Juuri niin, ei valtio tue RAY:tä rahallisesti, vaan päinvastoin nyhtää siltä rahaa (arpajaisvero). Välillisesti valtio tietysti tukee RAY:tä siten, että on säätänyt sille lailla monopoliaseman; tämähän ne suuret tuotot juuri mahdollistaa. --Jmk (keskustelu) 19. joulukuuta 2014 kello 20.58 (EET)[vastaa]
Monopoli Suomen alueella fyysisesti, lukuun ottamatta Ahvenanmaata jossa on Paf. Suomalaiset voivat kuitenkin matkustaa fyysisesti pelailemaan Suomen ulkopuolelle. Ja internet on pullollaan pelejä, joista osa suomenkielisiäkin, joihin RAY:llä ei ole nokan koputtamista. Eli internetissä tuo monopoli on epäfyysisesti murrettu jo. --Hartz (keskustelu) 19. joulukuuta 2014 kello 21.10 (EET)[vastaa]
Verkossa pelaaminen on täysin laillista, ja ETA-alueelle rekisteröidystä nettikasinosta mahdollisesti tulevat voitot ovat pelaajalle verottomia. (Eli kasinoyhtiö maksaa verot kotimaassaan.) Muilta kuin ETA-alueen nettikasinoista saatavat voitot sen sijaan pitäisi imoittaa verottajalle. Sen sijaan pelien markkinointi Suomessa on laitonta. (pl. rajoitetusti 3 monopoliyhtiötämme). Tätä säännöstä toki rikotaan surutta eikä kellään oikeastaan ole halua puuttua moiseen. Enimmäkseen markkinoinnin hoitavat affiliate-kumppanuusroskapostittajat, jotka sitten saavat komission uudesta asiakkaasta tai pelaajan hassaamista rahoista. --EsaL-74 (keskustelu) 20. joulukuuta 2014 kello 00.32 (EET)[vastaa]
Onko jollakin fakta tietooo, että missä Suomen kunnassa on eniten rantaviivaa. Itse olen sitä mieltä että Inarin kunnassa, mutta joku väittää että Paraisilla kuntaliitosten myötä olisi enemmän. –Kommentin jätti 110.77.249.67 (keskustelu)
Eipä tota faktatietoo ihan äkkiä näytä valmiina löytyvän. Maanmittauslaitoksen vapaasti saatavasta aineistosta kuitenkin löytyy kuntarajat ja rantaviivat digitaalisina, joten niistä voisi jonkun verran vaivaa nähden rantaviivoja mittailla. Tässä on joku tehnyt hiukan läheltä liippaavaa käsittelyä noille datoille. – Sitten kannattaa toki muistaa että rantaviivan pituus on vähän huonosti määritelty suure, mutta jos ollaan tyytyväisiä määritelmään "rantaviiva siten kuin maanmittauslaitos on sen piirtänyt", niin noista datoista se irtoaisi. --Jmk (keskustelu) 20. joulukuuta 2014 kello 14.32 (EET)[vastaa]
Minkä tahansa äänen tai musiikin saa talteen kun äänittää sen, itse käytän total recorder ohjelmaa, nauhoitus käyntiin ja musiikki soimaan, lopussa pysäytys ja talletus mp3 muotoon--Musamies (keskustelu) 20. joulukuuta 2014 kello 20.49 (EET)[vastaa]
Näistä ei ole vielä mikään toiminut. DownloadHelper luo vain tyhjiä tiedostoja eikä lataa mitään, nettisivujen latausohjelmat eivät löydä videota tai eivät osaa ladata sitä. Nauhoittaminen toimisi, mutta luulen, että silloin äänenlaatu kärsii. --87.95.81.16220. joulukuuta 2014 kello 23.51 (EET)[vastaa]
Luin artikkelin, jossa kerrotaan Elton Johnin menneen naimisiin miehensä kanssa Britannian laillistettua homojen avioliiton. Artikkelissa kerrotaan, että hän ilmoitti Twitterissä allekirjoittaneensa jotain papereita ja virallisen osan olevan näin ohi. He olivat aiemmin rekisteröidyssä parisuhteessa. Kuinka avioliittolaki toimii Britanniassa? Olen ymmärtänyt, että (ainakin Suomessa) rekisteröity parisuhde muuttuisi automaattisesti avioliitoksi, jos laki tulee voimaan. Pysyykö rekisteröity parisuhde voimassa Britanniassa myös avioliiton ollessa sallittu, vai mitätöityykö se? Tässä on artikkeli, johon viittasin: http://yle.fi/uutiset/sir_elton_john_meni_avioon/7702259. --87.95.209.2421. joulukuuta 2014 kello 16.58 (EET)[vastaa]
En-wikin perusteellisesta ja lähteistetystä artikkelista ymmärsin, että rekisteröidyt parisuhteet on Englannissa (kuningaskunnan eri osissa on jossain määrin eri säännökset) mahdollista muuttaa avioliitoiksi 10. joulukuuta 2014 lähtien eri hakemuksesta, eli ne eivät häviä mihinkään eivätkä muutu automaattisesti. -Ochs (keskustelu) 22. joulukuuta 2014 kello 22.49 (EET)[vastaa]
Missä Veikkauksen raha-arvat valmistetaan ja miten arpoihin tehdään raaputuspinta? Entä mikä estää työntekijöitä nappaamasta juuri päävoittoarpaa taskuunsa jos hän näkee siitä vilauksen valmistusvaiheessa ja muistaa sarjanumeron?--62.72.228.25124. joulukuuta 2014 kello 10.58 (EET)[vastaa]
Veikkaus ilmoittaa nettisivuillaan [9], että raaputusarvat tehdään Kanadassa ja Englannissa. Joten voittoarvan tietojen mieleenpainaminen Kanadassa ja sen saman arvan ostaminen jostain päin Suomea on aika haastavaa noin maantieteellisesti. --Htm (keskustelu) 24. joulukuuta 2014 kello 11.46 (EET)[vastaa]
Lisäksi painokoneen ja raaputusmassaa syöttävän päällystyskoneen paperirata kulkee niin nopeasti, ettei numeroita ehtisi seurata kuin suurnopeuskameralla. Jos tietyn arvan onnistuisikin nappaamaan radasta, paperirata ja koko tuotanto katkeaisi ja syyllinen melko varmasti löytyisi. En suosittele hakeutumaan töihin ko. painoon ainakaan tämän takia. –Kotivalo (keskustelu) 26. joulukuuta 2014 kello 18.31 (EET)[vastaa]
Edellinen tarkoittaaa nenän muuovausta, jälkimmäinen tarkoittaa vain väliseinän korjausta. Nenän väliseinän vinoutta kutsutaan nenän väliseinän vinoudeksi, mutta lääk. lat. se on deviatio septi nasi (jos nyt meni taivutus oikein). --Höyhens (keskustelu) 30. joulukuuta 2014 kello 02.00 (EET) Miksi muuten kysyt? :p --Höyhens (keskustelu) 30. joulukuuta 2014 kello 02.03 (EET)[vastaa]
Nopealla haulla löysin sellaiset kuin Matti Järvinen (6) ja Mikko Mäkelä (7). Grep-työkalulla tämä onnistuu siten, että syöttää työkaluun jonkun suositun nimen ja kaarisulkeen (esim. syöttämällä ^Juhani .*\) työkalu hakee ne artikkelit, jotka alkavat kirjaimin "Juhani" ja sisältävät )-merkin tai syöttämällä Korhonen .*\) työkalu hakee ne, jotka sisältävät merkkijonon " Korhonen" ja sisältävät )-merkin). Esimerkkihaku, jossa on kymmenen suosituinta miehen ja naisen etunimeä, ja toinen esimerkkihaku, jossa kymmenen suosituinta sukunimeä. Hakuja voi joku jaksava halutessaan laajentaa. Tämä hakutapa toimii tietysti sitä huonommin, mitä enemmän täsmennyssivu sisältää punalinkkejä. 84.249.84.1129. joulukuuta 2014 kello 22.31 (EET)[vastaa]
Olin joulun seutuun Budapestissa ja siellä oli pari ulkona olevaa luistelukenttää, joissa kyllä luisteltiin normaaleilla luistimilla, mutta se alusta ei ollut jäätä, vaan jotain muovimaista ainetta. Osaako joku kertoa, mitä tuollainen aine on ja kuinka yleisesti siitä tehdään luistelukenttiä?--LCHawk (keskustelu) 30. joulukuuta 2014 kello 09.30 (EET)[vastaa]
Moi. Mulla on ongelma iTunesin kanssa kun soitan mp4-tiedostoja soittolistassa. Jos painan pausea esimerkiksi toisen tiedoston aikana ja aloitan soittolistan alusta, niin siirtyessään ensimmäisestä tiedostosta toiseen, soitto ei ala tiedoston alusta vaan suoraan kohdasta, jossa olen laittanut pauselle. Osaisiko joku neuvoa kuinka saan säädettyä asetuksista niin, että soitto alkaa tiedoston alusta? --77.95.242.323. tammikuuta 2015 kello 12.09 (EET)[vastaa]
Kävin Lontoon National Galleryssa ja siellä oli joitain taideteoksia, jotka oli alkujaan maalattu puulle tai freskoksi, mutta siirretty kankaalle. Kuinka teos siirretään materiaalilta toiselle? --188.67.185.1604. joulukuuta 2014 kello 23.38 (EET)[vastaa]
Tuossa siis maalauksen puupohja hiotaan pois takapuolelta ohuinta pintakerrosta lukuunottamatta. Mutta miten se toimii seinämaalausten kanssa? Esimerkiksi Francisco de Goyan "Mustat maalaukset" (en:Black Paintings) siirrettiin hänen talonsa seiniltä kankaalle 1800-luvun lopulla. Tehtiinkö tämä siten, että talon seinät purettiin ulkoapäin kunnes niistä jäi joku millin ohut kerros kiinni maalipohjaan? Jotenkin tuntuisi siltä, että kiviseinään tehdyn freskon siirtäminen on oltava paljon monimutkaisempaa kuin puupaneeliin maalatun. Vaikka enhän minä tästä aiheesta mitään tiedä. --Risukarhi (keskustelu) 15. joulukuuta 2014 kello 18.57 (EET)[vastaa]
Sikäli kun tuota ymmärsin, niin rappauksen pintakerros (ja sen mukana seinämaalaus) on mahdollista irrottaa seinästä naputtelemalla niitä etupuolelta kumivasaralla, jolloin seinää ei tarvitse purkaa takaa. Ja ilmeisesti tämä pystytään tekemään siten, että maalaus irtoaa seinästä ja tarttuu etupuolelle asetettuun liimapintaan yhtenä kappaleena eikä lukemattomina sirusina. Kaipa tuo sitten on uskottava. --Risukarhi (keskustelu) 9. tammikuuta 2015 kello 15.08 (EET)[vastaa]
Sain työpaikalta palkkioksi hyvästä työstä yhdessä projektissa 50 € lahjakortin vapaavalintaiseen ravintolaan Suomessa. En viitsi tämän vuoksi vaivautua Helsinkiä, tai tarpeen vaatiessa muuta pääkaupunkiseutua, pidemmälle. Olisiko kellään suositella jotain hyvää ravintolaa? Ei haittaa jos menee muutaman euron tuon 50 € yli. Kaksi vuotta sitten sain kokonaisen 100 € lahjakortin ja sen vuoksi etsin itselleni naisseuralaisen, jonka kanssa kävin kahdestaan syömässä ravintola Haraldissa Helsingin keskustassa, ja ihan hyvä kokemus oli. Mutta nyt tällä kertaa kun lahjakortin arvo on vain 50 €, niin en aio etsiä naisseuralaista vaan käyttää koko summan itse. Yksi vaihtoehto olisi mennä Haraldiin uudestaan, mutta mieluummin haluaisin kokeilla jotain toista ravintolaa. JIP (keskustelu) 19. joulukuuta 2014 kello 20.34 (EET)[vastaa]
Tuo Farang-ehdotus kuulostaa houkuttelevalta, mutta maistelumenun suositusviinit maksavat halvimmillaan 42 €, mikä tekisi koko hinnaksi 104 €. Työpaikan lahjakortti kattaa siitä vain 50 €, mikä tekisi minun maksettavakseni 54 €, mikä on minulle liikaa. Onko sieltä mahdollista saada suositusviinien sijaan vain yksi tai pari lasillista jotain tavallista viiniä? JIP (keskustelu) 21. joulukuuta 2014 kello 22.11 (EET)[vastaa]
Toinen vaihtoehto ilmestyi tänään. Minut on kutsuttu mukaan syömään Cantina Westiin helmikuussa. Oman laskuni maksan itse. Suosituslistalta löytyi Cajun-ruutipihvi hinnaltaan noin 30 €. Jos laitan siihen päälle vielä jälkiruoan ja pari olutta, siitä saattaa hyvinkin tulla tuo 50 € täyteen. JIP (keskustelu) 22. tammikuuta 2015 kello 21.18 (EET)[vastaa]
Ystäväni asuu maassa, jonka kansalaiset eivät tarvitse viisumia matkatakseen Venäjälle. Tarvitseeko hän sinne päästääkseen joitain muita dokumentteja? Eräällä sivustolla sanottiin, että esim. Ukrainalaiset tarvitsevat jonkinlaisen kutsun paikalliselta, mutta eivät varsinaista viisumia. En löytänyt asiasta tietoa Venäjän virallisilta internetsivuilta. 84.251.114.881. tammikuuta 2015 kello 13.03 (EET)[vastaa]
Moi. Muistelisin, että lain mukaan ikkunasta saa katsoa asuntoon sisälle paljain silmin, mutta kiikareilla tms. apuvälineillä katsominen on kielletty kuten myös kuvaaminen (kotirauhan häirintä tms.). Osaisiko joku kertoa tarkemmin, kuinka asia on laissa määritelty? 188.67.192.115
Asunnossa olevan ihmisen kuvaaminen ikkunan takaa on salakatselua (joka on luvatusta rangaistuksesta päätellen pahempi rikos kuin kotirauhan rikkominen): Rikoslaki, 24 luku, §6, Salakatselu täällä. --Htm (keskustelu) 9. tammikuuta 2015 kello 01.53 (EET)[vastaa]
Tuommoinen on ehkä rajatapaus, kun ihminen melkein työntää yläkroppansa ja kissansa kotirauhan piiristä julkiseen katutilaan, eikä kuvassa näy mitään henkilöä halventavaa. Jos se oli diplomaatti ja kissansa katsomassa Ranskan lähetystön ikkunasta ulos, tapaus on mielenkiintoinen: sovelletaanko Suomen salakatselupykälää, jos salakatseltava on Ranskan maaperällä? –Kotivalo (keskustelu) 9. tammikuuta 2015 kello 14.35 (EET)[vastaa]
Mikä tämä European Exchange Rate Mechanism eli ERM on ja mitä se tarkoittaa vapaasti suomennettuna? Entä millä perusteella joku euroopan maa joka ei vielä kuulu euroon voi liittyä ERM:ään ennen euroon siirtymistä?--62.72.228.25111. tammikuuta 2015 kello 06.45 (EET)[vastaa]
Minulle on saapunut tullattava postipaketti. Aikaa maksaa verot ja saada se hyppysiini on 24.01.2015 asti.
Miten ihmeessä tämä oikein muka tehdään? Saamassani ilmoituksessa ei lukenut missä lähetys on tai missä sen voi käydä tullaamassa. Tullin nettisivuilla sanottiin käytännössä että ainoa paikka koko pääkaupunkiseudulla jossa postipaketteja voi tullata on Vuosaaren satama. Se on aika hemmetin kaukana sekä kodistani että työpaikastani.
Voinko jotenkin maksaa verot netissä ja saada paketin lähipostiini? Ilmoituksessa sanottiin että tarvitaan kauppalasku/tilausvahvistus/maksukuitti, henkilötunnus ja selvitys lähetyksen sisällöstä. Kyseesä on eBaysta ostettu tavara. Minulla on eBayn ja PayPalin tilausvahvistukset ja henkilöllisyystodistus. Mutta miten voin näyttää ne tullille jos en pääse paikalle sinne Vuosaareen ja maksan verot netissä? JIP (keskustelu) 12. tammikuuta 2015 kello 22.41 (EET)[vastaa]
Ainoa toinen tullipostin paketinhakupaikka koko pk-seudulla näkyy olevan Vantaan Hakkila, kaukana sekin. Surkeaa palvelua, jos ei edes kerrota mitä tulee tehdä. Itse asui vuosia sitten Helsingissä, ja tullipostipaketin haku oli niin helppoa että olen unohtanut missä se tapahtui, pääpostissa varmaan. Soita tullineuvontaan 0295 5201. –Kotivalo (keskustelu) 12. tammikuuta 2015 kello 22.52 (EET)[vastaa]
Osoittautui, että tulliveron voi maksaa netissä, sen kuin ilmoittaa laskun loppusumman. Itse laskua ei tarvitse koskaan näyttää tullille. Tulli lähettää sitten paketin lähimpään postiin. Paketti on nyt hyppysissäni. JIP (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 22.05 (EET)[vastaa]
Tuo on leffoista tai kirjoista tuttu sanonta taksinkuljettajalle. Olen kuullut, että tuota käytetään nykyäänkin. Mikähän on sanonnan etymologia, onko se suomalainen keksintö? Onko Suomessa ikinä maksettu vallesmannille sakkoja käteisellä heti tien varressa, jolloin tuossa olisi edes jotain järkeä. Olisi hauska nähdä se taksinkuljettaja, joka saatuaan oikeudessa sakkoja ja ajokieltoa törkeästä liikenteen vaarantamisesta lähettää laskun useita kuukausia sitten kyydissä olleelle asiakkaalle, jolla oli kiire lentokentälle. Sanonta antaa ennemminkin viitteitä siihen suuntaan, että kyydissä on niin korkea herra, että poliisi päästää matkan jatkumaan ja vie kättä lippaan. --Pxos (keskustelu) 15. tammikuuta 2015 kello 22.54 (EET)[vastaa]
Tämä on mielenkiintoinen ja kannattaisi lisätä Wikisanakirjaan muiden iloksi. Kai tuolla on konkreettinen merkitys, eikä se olisi vain vitsi? Ylinopeussakkoja varmaan tarkoitetaan? Minkälaista oli ennen ylinopeuden valvonta? Poliisit varmaan eivät mitanneet nopeutta millään laitteella, vaan luottivat silmiinsä nähdessään ohitse pyyhältäviä ajoneuvoja? Varmaan poliisit sitten saivat kiinni ja sakot maksettiin poliisisedän kouraan? No epäilen kyllä, tokkopa ihmisillä oli yleisesti isompia seteleitä mukana, mutta shekkivihko ehkä saattoi ollakin. Oliko sitten kyse siitä, että vain varakkailla oli autot aikoinaan, mutta toisaalta tässähän oltiin liikkeessä taksilla eikä suinkaan omalla tai kaverin autolla? --Hartz (keskustelu) 15. tammikuuta 2015 kello 23.12 (EET)[vastaa]
Pystyikö poliisi ennen sakottamaan tuosta vain? Eli sanoiko poliisi "50 markkaa maksettava nyt" ja sitten kaivettiin kuvetta? Jotenkin tuntuu epäuskottavalta, sillä tuossa voisi mennä virantoimitukseen liittyvät ja omat rahat sekaisin. Ja nehän menisivät sekaisin? --Hartz (keskustelu) 15. tammikuuta 2015 kello 23.19 (EET)[vastaa]
Esimerkiksi Saksanmaalla sakko maksetaan saman tien tänä päivänäkin, kortti tai käteinen. Jos ei maksua, matka pysähtyy. Muilla kuin paikallisilla "hyvällä" tuurilla paikallisen peltipoliisinkin ottama kuva tulee maksuun rajalla. Ja jos ei ehdin niin lappu tulee kotiin asti. --EsaL-74 (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 00.54 (EET)[vastaa]
Suomessa tuskin ennen Väestörekisterikeskuksen tietoja olikaan vaan oli vain kirkonkirjat, eikä ollut ihmisillä puhelimia tai ainakin maaseudulla lankapuhelimet yleistyivät myöhään. Maailma oli kovin erilainen. Nykyään poliisi ja oikeuslaitos löytävät jokaisen suomalaisen oikean osoitteen hetkessä ja lähettävät haastemiehen oikealle ovelle koputtelemaan (tai itse asiassa haastemies soittaa matkapuhelimeen, että odottaa parkkipaikalla, että tuleppas tänne noutamaan lappuset). --Hartz (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 01.02 (EET)[vastaa]
Yksi asia voisi olla, että tämä olisi vielä vanhempaa perua, ajalta jolloin taksia vetivät hevoset. No hevosilla kai harvemmin ylinopeutta pääsikään, mutta olisiko hevoskärryjä voinut ajaa varomattomasti tai liikennettä vaarantaen? Tai ehkä kyse on ollut alun perin varakkaan henkilön henkilökohtaisesta autonkuljettajasta, joka oli palkkasuhteessa tämän kiireessä olevan kanssa? Siis sellaisesta chaufföristä, joka odotti nahkaiset ajohansikkaat käsissään herraa kyytiin. --Hartz (keskustelu) 15. tammikuuta 2015 kello 23.25 (EET)[vastaa]
.svg)
