Puutiaisaivotulehdus

Wikipedia
Ohjattu sivulta Puutiaisaivokuume
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Levinneisyys Euraasiassa
Levinneisyys Suomessa 2009 (2004)[1][2][3]

Puutiaisaivotulehdus eli Kumlingen tauti, myös TBE (Tick-borne encephalitis), nimenä myös puutiaisaivokuume, on useimmiten puutiaisen, kansanomaisesti punkin, pureman kautta leviävä virusinfektio. Myös pastöroimattoman maidon (erityisesti vuohenmaidon)[4] välityksellä tapahtuneita tartuntoja on kuvattu Baltian maissa. [5]

Tartunta ja oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TBE-tartunnan taudinkuva

Puutiaisaivotulehdus on taudinkuvaltaan kaksivaiheinen. Noin viikon (3–21 vuorokauden) kuumeettoman jakson jälkeen 20─30 prosenttia sairastuneista saa varsinaisen aivokuumeen. Aivokuumejakson aikana potilaalla on kuumetta, päänsärkyä, niskajäykkyyttä, valon arkuutta, pahoinvointia ja mahdollisesti muita neurologisia oireita, kuten tajunnanhäiriöitä, kouristuksia tai halvausoireita. Taudinkuvaltaan puutiaisaivotulehdus on kaksivaiheinen. Virus tarttuu minuuteissa puremasta puutiaisen syljen mukana.[3] Myös nymfit ja larvat, joiden puremaa ei monestikaan havaita, voivat levittää virusta.[5] Siihen sairastuneelle tulee noin viikon kuluttua muun muassa päänsärkyä ja kuumeilua. Oireita ilmenee vain 10─30 prosentilla tartunnan saaneista. Aika puremasta ensimmäisiin oireisiin voi vaihdella 4─28 vrk välillä. Yleensä noin viikon kuluttua puremasta potilaalla on kuumeilua ja epämääräistä pahaa oloa ja sairauden tunnetta. Tämä vaihe kestää yleensä noin 4─7 päivää ja valtaosa infektioista ei etene tätä pitemmälle. [5] Sairaus saattaa myöhemmin edetä aivokuumevaiheeseen, jonka oireita ovat korkea kuume, niskan jäykkyys, päänsärky ja valonarkuus. Taigapunkin levittämän siperialaisen aivotulehduksen (Sib-TBEV) oireet ovat ankarammat, voimakkaammat ja pitkäkestoisemmat kuin tavallisen puutiaisen levittämässä eurooppalaisessa puutiaisaivotulehduksessa (Eur-TBEV). [6] [5]

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puutiaisaivotulehdusta ei voida varsinaisesti hoitaa, mutta siihen on saatavilla estorokote. Rokotusta tarjotaan maksutta vuonna 1999 syntyneille ja tätä vanhemmille Ahvenanmaalla kirjoilla oleville henkilöille. Rokote tulee ottaa jo hyvissä ajoin keväällä. Puutiaisaivotulehdukseen sairastuu Suomessa muutama kymmen henkilöä joka vuosi. Puolet tartunnoista on oireettomia. Oireellisista tartunnoista noin 10 %:lle tulee pitkäaikaisia komplikaatioita [7]. Sairaus johtaa Suomessa kuolemaan vain harvoin. Kuolleisuus Pohjoismaissa on ollut 1–2 prosenttia ja Venäjällä 5–30 prosenttia. Parantuneille jää elinikäinen immuniteetti TBEV-tartunnan jälkeen (vasta-aineita osoitettavissa veressä)[3].

Kesällä 2007 rokote puutiaisaivotulehdusta vastaan oli lopussa Suomessa. Tämän arveltiin johtuneen lisääntyneestä tiedottamisesta ja siitä, että maata kiersi erityinen "punkkibussi", jonka olivat organisoineet yksityiset lääkäriasemat. Monet, jotka eivät kuuluneet riskiryhmiin tai aikoneet oleskella alueilla, joissa punkkeja esiintyi, olivat kuitenkin ottaneet rokotuksen. Epäiltiin myös, että kaikki rokotuksen hankkineet eivät olleet ymmärtäneet, ettei rokotus suojaa yleisemmältä punkkien levittämältä taudilta, borrelioosilta. Puutiasaivotulehdustapauksia on Suomessa vain parikymmentä vuosittain eli vain murto-osa borrelioositapauksien määrästä, joita todetaan vuosittan yli tuhat. [8]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virusta tavataan vain alueilla, joilla esiintyy kohtalaisesti punkkeja. Esiintymisalueilla noin prosentti punkeista on viruksen kantajia.[9] Tällaisia alueita, joissa tautia tavataan, ovat: Itä- ja Keski-Eurooppa, Skandinavia ja Baltia. Suomessa tautia tavataan pääasiassa Turun saaristossa ja Ahvenanmaalla, mutta tartuntoja on todettu myös rannikolla ja Kaakkois-Suomessa.[9] Viime aikoina tautia on havaittu myös yksittäistapauksisa sisämaassa, jossa se on leviämässä.[10] Suomessa punkkeja esiintyy Kemin korkeudelle saakka, mutta ne eivät yleensä kanna tautia. Taudin esiintyvyys on suurin Ahvenanmaalla. Huomattavasti yleisempi puutiaisaivotulehdus on muun muassa Venäjällä, jossa tavataan vaarallisempaa taigapunkin levittämää kantaa. Taigapunkkeja on myös Kokkolan seudulla.[6]

Lapin läänin eteläosassa sijaitseva Simo on maailman pohjoisin pesäke puutiaisaivotulehdukselle. [11] Simon alueella rokotettiin vuonna 2009 700-800 henkeä punkkien kantamaa TBE-virusta vastaan. Simossa puutiaisaivotulehdustta levittävä punkki on eurooppalaista lajia harvinaisempi taigapunkki. [12][13] Perusterve mies kuoli kesällä 2010 puutiaisaivotulehdukseen, kun punkki oli purrut häntä Kokkolan saaristossa. [14]

TBE eläimissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tärkeimpänä levittäjänä toimivat lähinnä pienjyrsijät, joista puutiaiset saavat tartunnan. Arviolta 2 % pienjyrsijöistä kantaa virusta. Virus voi tartuttaa muitakin eläinlajeja puutiaisen tai hyttysen välityksellä. TBE-virusta voi erittyä tartunnansaaneiden mm. vuohen ja lampaan maitoon. Eläimille virus aiheuttaa yleensä vain oireettoman tartunnan. Koirilla on raportoitu mm. keskushermosto-oireita ja kuolemaan johtaneita tartuntoja. Suomessa tautia ei ole koskaan todettu eläimillä. Suomessa tehtyjen tutkimusten mukaan, koirilla ja hevosilla esiintyy arbovirusten vasta-aineita. [4]

Virus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virus on flavivirus; muita samankaltaisia patogeenisiä flaviviruksia ovat mm. keltakuume-, Japanin aivotulehdus-, dengue- ja Länsi-Niilin -virukset[3]. Viruksesta on kolme alatyyppiä:

  • eurooppalainen alatyyppi, Eur-TBEV (TBE-Virus)
    • lievempi tauti?, tyypillisesti kaksivaiheinen, kuolleisuus < 2 %
    • Ixodes ricinus = puutiainen (sheep tick)
  • siperialainen, Sib-TBEV
    • krooninen? (Gritsun et al., J Virol 2003[15]), kuolleisuus 6-8 %
    • Ixodes persulcatus = taigapunkki
  • Kauko-Idän, FE-TBEV
    • vakavampi tauti?, kuolleisuus 20-40 %?
    • Ixodes persulcatus = taigapunkki[3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Borrelioosi eli Lymen tauti, joka on myös punkkien levittämä tauti

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Levinneisyys Suomessa 2009
  2. Levinneisyys Suomessa 2004
  3. a b c d e [1] Puutiaisaivokuumeen epidemiologia -päivitys. Pdf
  4. a b TBE eläimissä
  5. a b c d Miten puutiaisaivotulehdus tarttuu?
  6. a b Puremasta vakava aivokuume
  7. Terveyskirjasto
  8. Turkulainen
  9. a b Reumaliitto
  10. Punkkien levittämä aivokuume yleistyy myös sisämaassa Viitattu 20.4.2011
  11. Useilla puutiaisaivokuumetta (2.7.2009) Viitattu 5.6.2010
  12. Simossa rokotetaan tautia vastaan18.03.2010 Viitattu 5.6.2010
  13. Taigapunkki leviää Suomeen 23.6.2008 Viitattu 5.6.2010
  14. Tappajapunkki saa jalansijaa Pohjanmaalta
  15. Characterization of a Siberian Virus Isolated from a Patient with Progressive Chronic Tick-Borne Encephalitis

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.