Matti Järvinen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee suomalaista talousneuvosta ja keihäänheittäjää. Muita samannimisiä henkilöitä on täsmennyssivulla.
Mitalit
Matti Järvinen 1930-luvun Suomi–Ruotsi-maaottelussa.
Matti Järvinen 1930-luvun Suomi–Ruotsi-maaottelussa.
Maa: Suomen lippu Suomi
Miesten yleisurheilu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Los Angeles 1932 keihäänheitto
EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Torino 1934 keihäänheitto
Kultaa Kultaa Pariisi 1938 keihäänheitto

Matti Henrikki Järvinen (18. helmikuuta 1909 Tampere22. heinäkuuta 1985 Helsinki) oli suomalainen talousneuvos, Otaniemen Urheilusäätiön toiminnanjohtaja ja aikansa parhaita keihäänheittäjiä.

Järvinen voitti 1932 Los Angelesissa olympiakultaa. Myös hopea ja pronssi menivät suomalaisille Matti Sippalalle ja Eino Penttilälle. Kärkikolmikko ei riisunut verryttelyhousujaan heittojen ajaksi. Keihäänheittokilpailun jälkeinen aika Yhdysvalloissa meni kolmikolta rillutellessa yömyöhäänlähde?.

Euroopan mestaruuden Järvinen voitti vuosina 1934 ja 1938. Näistä ensimmäinen tuli maailmanennätystuloksella 76,66 metriä, jolla hän voitti toiseksi sijoittuneen Matti Sippalan 6,69 metrillä. Hän paransi keihäänheiton maailmanennätystä peräti kymmenen kertaa peräkkäin – paras tulos oli 77,23 metriä. Hän ylitti 70 metrin rajan ensimmäisenä suomalaisena keihäänheittäjänä ja toisena koko maailmassa. Suomenmestaruuksia hän voitti kahdeksan – samaan on yltänyt vain Seppo Räty. Suomea hän edusti maaotteluissa 15 kertaa.[1] Berliinin olympialaisissa 1936 Järvinen sijoittui viidenneksi.

Matti Järvisen isä oli legendaarinen Verner "Isä" Järvinen, antiikin tyylin kiekonheiton olympiavoittaja välikisoista 1906. Hänen veljensä Kalle (1903–1941) oli aikanaan Suomen paras kuulantyöntäjä ja Akilles (1905–1943) kymmenottelun maailmanennätysmies ja olympiakisojen 1928 ja 1932 hopeamitalisti.

Seuratasolla Järvinen, joka tunnettiin lempinimellä Maailman Matti, edusti Helsingin Kisa-Veikkoja.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Maailmanennätykset[1]

Tulos Päivämäärä Heittopaikka
71,57 8. elokuuta 1930 Viipuri
71,70 17. elokuuta 1930 Tampere
71,88 31. elokuuta 1930 Vaasa
72,93 14. syyskuuta 1930 Viipuri
74,02 27. kesäkuuta 1932 Turku
74,28 25. toukokuuta 1933 Mikkeli
74,61 7. kesäkuuta 1933 Vaasa
76,10 15. kesäkuuta 1933 Helsinki
76,66 7. syyskuuta 1934 Torino
77,23 18. kesäkuuta 1936 Helsinki

[muokkaa] Lähteet

  1. a b Martiskainen, Seppo et al.: Suomi voittoon – kansa liikkumaan. Suomen yleisurheilun 100 vuotta. Suomen Urheiluliitto, 2006. ISBN 951-98952-2-1.

[muokkaa] Kirjallisuutta

  • Antero Raevuori, Järviset – legendaarinen suomalainen urheilijaperhe, Revontuli, 2009.

[muokkaa] Aiheesta muualla


Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä