Matti Järvinen
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Matti Järvinen 1930-luvun Suomi–Ruotsi-maaottelussa. |
|||
| Maa: |
|||
| Miesten yleisurheilu | |||
| Los Angeles 1932 | keihäänheitto | ||
| EM-kilpailut | |||
| Torino 1934 | keihäänheitto | ||
| Pariisi 1938 | keihäänheitto | ||
Matti Henrikki Järvinen (18. helmikuuta 1909 Tampere – 22. heinäkuuta 1985 Helsinki) oli suomalainen talousneuvos, Otaniemen Urheilusäätiön toiminnanjohtaja ja aikansa parhaita keihäänheittäjiä.
Järvinen voitti 1932 Los Angelesissa olympiakultaa. Myös hopea ja pronssi menivät suomalaisille Matti Sippalalle ja Eino Penttilälle. Kärkikolmikko ei riisunut verryttelyhousujaan heittojen ajaksi. Keihäänheittokilpailun jälkeinen aika Yhdysvalloissa meni kolmikolta rillutellessa yömyöhäänlähde?.
Euroopan mestaruuden Järvinen voitti vuosina 1934 ja 1938. Näistä ensimmäinen tuli maailmanennätystuloksella 76,66 metriä, jolla hän voitti toiseksi sijoittuneen Matti Sippalan 6,69 metrillä. Hän paransi keihäänheiton maailmanennätystä peräti kymmenen kertaa peräkkäin – paras tulos oli 77,23 metriä. Hän ylitti 70 metrin rajan ensimmäisenä suomalaisena keihäänheittäjänä ja toisena koko maailmassa. Suomenmestaruuksia hän voitti kahdeksan – samaan on yltänyt vain Seppo Räty. Suomea hän edusti maaotteluissa 15 kertaa.[1] Berliinin olympialaisissa 1936 Järvinen sijoittui viidenneksi.
Matti Järvisen isä oli legendaarinen Verner "Isä" Järvinen, antiikin tyylin kiekonheiton olympiavoittaja välikisoista 1906. Hänen veljensä Kalle (1903–1941) oli aikanaan Suomen paras kuulantyöntäjä ja Akilles (1905–1943) kymmenottelun maailmanennätysmies ja olympiakisojen 1928 ja 1932 hopeamitalisti.
Seuratasolla Järvinen, joka tunnettiin lempinimellä Maailman Matti, edusti Helsingin Kisa-Veikkoja.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Maailmanennätykset[1]
| Tulos | Päivämäärä | Heittopaikka |
|---|---|---|
| 71,57 | 8. elokuuta 1930 | Viipuri |
| 71,70 | 17. elokuuta 1930 | Tampere |
| 71,88 | 31. elokuuta 1930 | Vaasa |
| 72,93 | 14. syyskuuta 1930 | Viipuri |
| 74,02 | 27. kesäkuuta 1932 | Turku |
| 74,28 | 25. toukokuuta 1933 | Mikkeli |
| 74,61 | 7. kesäkuuta 1933 | Vaasa |
| 76,10 | 15. kesäkuuta 1933 | Helsinki |
| 76,66 | 7. syyskuuta 1934 | Torino |
| 77,23 | 18. kesäkuuta 1936 | Helsinki |
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b Martiskainen, Seppo et al.: Suomi voittoon – kansa liikkumaan. Suomen yleisurheilun 100 vuotta. Suomen Urheiluliitto, 2006. ISBN 951-98952-2-1.
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Antero Raevuori, Järviset – legendaarinen suomalainen urheilijaperhe, Revontuli, 2009.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- YLEn elävä arkisto – Matti Järvinen radiohaastattelussa
- YLEn elävä arkisto – Los Angelesin olympialaisten kärkikolmikko haastattelussa vuonna 1932
- Veli-Matti Autio: Järvinen, Matti (1909 - 1985) (maksullinen artikkeli) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 22.4.1998. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
|
1908: Eric Lemming (tavallinen) - Eric Lemming (vapaa tyyli) | 1912: Eric Lemming (yhden käden) - Julius Saaristo (molemmat kädet) | 1920: Jonni Myyrä | 1924: Jonni Myyrä | 1928: Erik Lundqvist | 1932: Matti Järvinen | 1936: Gerhard Stöck | 1948: Tapio Rautavaara | 1952: Cyrus Young | 1956: Egil Danielsen | 1960: Viktor Tsybulenko | 1964: Pauli Nevala | 1968: Jānis Lūsis | 1972: Klaus Wolfermann | 1976: Miklós Németh | 1980: Dainis Kūla | 1984: Arto Härkönen | 1988: Tapio Korjus | 1992: Jan Železný | 1996: Jan Železný | 2000: Jan Železný | 2004: Andreas Thorkildsen | 2008: Andreas Thorkildsen |
Sivulta puuttuu