Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)/Arkisto 52

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Numeroista

Voiko numeroin kirjoitettuihin lukuihin lisätä taivutuspäätteitä suoraan, jos niistä puhutaan numeroina? Esim.

4 seuraa 3: a ja edeltää 5:tä.

--40bus (keskustelu) 11. joulukuuta 2021 kello 17.29 (EET)

Kyllä, ja niihin pitääkin, jos ne esiintyvät taivutetussa muodossa. Pienet luvut on kuitenkin järkevintä kirjoittaa ihan kirjaimin, eli

Neljä seuraa kolmea ja edeltää viittä.

Kaksoispisteen jälkeen ei tule välilyöntiä, eli 3:a pro 3: a. Sijapäätettä ei kuitenkaan merkitä, jos se käy ilmi seuraavan substantiivin muodosta:

Kirje lähetettiin 500 ihmiselle. [viidellesadalle]

Poikkeuksena partitiivi:

Luen 3 kirjaa ~ 3:a kirjaa. [kolme ~ kolmea].

--Qwerty12302 (kesk | muok) 11. joulukuuta 2021 kello 17.43 (EET)

Ei liity aiheeseen, mutta voiko muunkielisiin sanoihin lisätä suomenkielisiä taivutuspäätteitä, kun niistä puhutaan sanoina? Esim.

Sana kaara on peräisin englanninkielisestä carista.

Vai pitääkö sanoa näin:

Sana kaara on peräisin englanninkielisestä sanasta car.

--40bus (keskustelu) 11. joulukuuta 2021 kello 19.13 (EET)

Periaatteessa kai voisi, mutta aina kannattaa mennä selkeimmän kautta, itse siis kirjoittaisin jälkimmäisellä tavalla. –Qwerty12302 (kesk | muok) 11. joulukuuta 2021 kello 20.01 (EET)

On syytä valita jälkimmäinen, koska edellisestä ei selviä, onko englannin sana car vai cari. -176.93.133.196 11. joulukuuta 2021 kello 21.22 (EET)

Kuten Qwerty12302 ja iipee. Vyörykkä (keskustelu) 11. joulukuuta 2021 kello 21.23 (EET)

Kielitoimiston ohjepankki neuvoo: ”Heittomerkillä voi tarvittaessa osoittaa, mikä on vierasperäisen sanan perusmuoto, jos se on taivutusmuodon perusteella epäselvää.” Esimerkkinä on Häntä kutsuttiin Sir’iksi (engl. Sir) vastaan Häntä kutsuttiin Siriksi (suom. Siri). Vieraskielisten nimien taivuttamisesta samansuuntaisen ohjeen antaa painettu kielenhuolto-opas nimeltään Uusi kieliopas. Periaatteessa siis voi kirjoittaa: ”Sana kaara on peräisin englannin kielen car’ista.” Käyttäisin varmasti heittomerkkiä tällä tavoin, jos lauserakenteen muuttaminen asian selventämiseksi olisi erityisen hankalaa. Ensisijaisesti kumminkin pyrin siihen, että vieraskielistä sanaa ei tarvitse taivuttaa, eikä mieluusti suomenkielistäkään, kun siitä nimenomaan puhutaan sanana. Tällöin erottuu selkeämmin se, että toisinaan puhumme (taivutetuista) sanamuodoista sanamuotoina: ”Ruotsin muotoa henne voi suomessa vastata häntä tai hänet.” ”Suomen muotoa käveli voi englannissa vastata walked tai was walking.” – Jippe (keskustelu) 29. tammikuuta 2022 kello 23.45 (EET)

Loppuvuonna ja loppuvuodesta

Onko näillä sanoilla jokin merkityksellinen ero tai onko jompikumpi oikeampi sanamuoto? --Villapaitapossumi (keskustelu) 14. joulukuuta 2021 kello 17.14 (EET)Villapaitapossumi

Mielestäni molemmat ovat ihan yhtä ”oikein” eikä ainakaan omasta mielestäni mitään merkityseroa ole. Googlen hakutulosten perusteella loppuvuodesta on lähes kolme kertaa yleisempi. --Qwerty12302 (kesk | muok) 14. joulukuuta 2021 kello 20.03 (EET)

Molemmat ovat oikein. Itse olisin sanonut paremmaksi "loppuvuodesta", mutta kun Kotus ja Kielikello tunnustavat myös "loppuvuonna", niin mielipiteeni on vain minun mielipiteeni. --Abc10 (keskustelu) 14. joulukuuta 2021 kello 20.06 (EET)

Mielestäni ilmaisuilla on hiuksenhieno merkitysero. Usein loppuvuonna = jäljellä olevan tai olleen vuoden aikana ja loppuvuodesta = jonakin epämääräisenä ajankohtana vuoden loppupuolella. "Loppuvuonna hän ei enää pystynyt parantamaan ennätystään." "Festivaali järjestetään yleensä loppuvuodesta". Tietenkään kaikki eivät miellä sanoja näin, enkä ainakaan heti löytänyt mielipiteelleni tukea asiantuntijoiden kirjoituksista. -Asiallinen tunnus (keskustelu) 14. joulukuuta 2021 kello 22.34 (EET)

Näin voi ollakin, kun kuuntelee mielessään. --Abc10 (keskustelu) 15. joulukuuta 2021 kello 05.44 (EET)

Minun kielitajuni tukee Asiallisen tunnuksen kantaa. – Jippe (keskustelu) 29. tammikuuta 2022 kello 23.47 (EET)

Vanhan nimenkäyttö artikkelissa

Siirretty sivullea Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)#Vanhan nimenkäyttö artikkelissa. --Urjanhai (keskustelu) 10. tammikuuta 2022 kello 14.17 (EET)

Jakeluista

"linkitetään artikkeliin sen nimellä" https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Rocky_Linux&oldid=20236918
Siirtäisitkö Jakelupaketti-sivun nimelle Jakelu. Nykyisen Jakelu-sivun voinee siirtää täsmennyssivuksi.--Heikkikoskinen (keskustelu) 16. tammikuuta 2022 kello 18.13 (EET)

Jakelu voi tarkoittaa myös aivan muuta asiaa eikä siten ole sen ensisijainen merkitys: ei muuteta. Ipr1 (keskustelu) 16. tammikuuta 2022 kello 18.16 (EET)

Miten niin? Tarkoitan, sinänsä hyvä pointti, mutta ei nyt aivan noinkaan. Distribution on suomeksi jakaminen/levittäminen/jakelu/jne. Englanniksikin se tarkoittaa useita asioita(https://en.wikipedia.org/wiki/Distribution) ja siksi kutsuvat Linux distribution. Eikö suomenkielisessä Wikipediassa voida toimia samoin? Jakelupaketti ei sekään tarkoita vain yhtä asiaa, muutkin ohjelmistot voi jakaa jakelupaketeissa. Tämä on sikäli hankala tilanne, että niin sanottua virallista termiä ei ole, mutta olemme varmaan samaa mieltä, että Linux-jakelupaketti ja Linux-jakelu ovat ainakin oikeimmat? Minusta syytä olisi käyttää noista kahdesta yleisintä eli Linux-jakelua. Se on käytössä oppaissa, mediassa, dokumentaatiossa ja muualla. Osanet argumentoida ja lähteistää, millä tavalla se on teistä puhekieltä?--Heikkikoskinen (keskustelu) 16. tammikuuta 2022 kello 21.00 (EET)

"Distribution" voi tarkoittaa montaa asiaa, "software distribution" tarkoittaa ohjelmiston jakelua, "food distribution" tarkoittaa ruuan jakelua ja niin edelleen. Suora käännös ei toimi ja aiheuttaa sekaannuksia kun on useita ERI merkityksiä: pitää hahmottaa milloin kyse on yleiskäsitteestä ja milloin tietyssä yhteydessä käytetystä erikoistuneesta termistä ja Wikipedian pitää toimia molemmille tapauksille sekä oltava asiaa entuudestaan tuntemattomille selkeä. Eli ei voida vetää oikotietä jos ei ole vakiintunut yleiskäyttöön (puhekieli on usein spesifistä tiettyyn tapaukseen kuten ammattijargoniin). Englanninkieliseen käyttöön vakiintunut ei välttämättä ole vakiintunut suomenkieliseen käyttöön ja niin edelleen. Ipr1 (keskustelu) 16. tammikuuta 2022 kello 21.05 (EET)

Lisäystä edelliseen, onhan noissa kahdessa varsin selvä ero. Jakelupaketti on sanan mukaisesti jaeltava paketti(sisälsi se mitä hyvänsä). Sitä vastoin jakelu on logistiikastakin tuttu termi/käsite, jolla tarkoitetaan jonkin asian jakelemista loppupisteeseen, kuten postia vastaanottajalle. Juuri tätähän Linux-jakelut tekevät, jakelevat ohjelmistoja käyttäjille.--Heikkikoskinen (keskustelu) 16. tammikuuta 2022 kello 21.09 (EET)

Kielenkäyttö on jatkuva riidanaihe: Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto). Ipr1 (keskustelu) 16. tammikuuta 2022 kello 21.25 (EET)

""Distribution" voi tarkoittaa montaa asiaa, "software distribution" tarkoittaa ohjelmiston jakelua, "food distribution" tarkoittaa ruuan jakelua ja niin edelleen." – Aivan ja ohjelmiston jakeluahan Linux-jakelut ovat. Jakelu/ohjelmiston jakelu on yläkäsite tälle, kuten käytännössä kaikissa asioissa on(palvelu, IT-palvelu, Tieto-Evry-palvelu). Linux-jakelu on spesifimpi, se on jakelua, ohjelmiston jakelua ja spesifisti Linuxin jakelua.

"Suora käännös ei toimi ja aiheuttaa sekaannuksia kun on useita ERI merkityksiä" – Näinhän on melkein aina, jakelupakettikin tarkoittaa useampaa asiaa, eikö? Kummassakin termissä on sama, joten nyt pitäisi keskustella etenkin siitä, kumpi kuvaa asiaa paremmin ja on yleisempi/vakiintuneempi. Näistä jakelu on kuvaavampi. Jakelu tarkoittaa, että jotain jaellaan, kuten Linux-jakelut tekevät. Jakelupaketti tarkoittaa jaeltavaa pakettia, teknisesti tai muutenkaan Linux-jakelu ei ole paketti, sillä on eri merkitys.

Koska vaikutat asiasta varmalta, voisitko antaa pari esimerkkiä jakelupaketti termin käytöstä? Millä perustelet sen olevan yleisempi ja enemmän kirjakieltä? Itse olen huomannut, että uutisissa ja asiakirjoissa jakelu esiintyy järjestäin. Ainakin 3-5 kunnon(ei mitään foorumi tms. postauksia) lähdettä. Itse voin omien väitteideni tueksi näin tehdä, odotan samaa sinulta.
--Heikkikoskinen (keskustelu) 16. tammikuuta 2022 kello 22.24 (EET)

"Kielenkäyttö on jatkuva riidanaihe: Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)." – Lopputulema tuolla on ollut? Minusta näistä turha riidellä, asia on (hieman mutkia oikoen) yksinkertainen. Jos asiaan on virallinen termi(Kotus tai harkitusti jokin muu), niin käytetään sitä. Jos ei ole, niin vakiintuneimmin käytössä oleva. Ristiriidassa argumentein ja lähtein, viimeisimpänä oljenkortena enemmistö päättää.--Heikkikoskinen (keskustelu) 16. tammikuuta 2022 kello 22.40 (EET)

onko tässä jonkin syy miksi artikkelia ei voi siirtää nimelle jakelu (ohjelmistotekniikka) ? Olen samaa mieltä, että sanan siirtäminen yleiskielisen termin jakelu päälle joka on tällä hetkellä ohjaussivuna on huono idea, mutta jos kerran meillä on jo linkki Jakelu (logistiikka) niin samalla logiikalla tuokin menisi. Termipankin yleiskielinen määritelmä sanalle muuten on toiminta, jossa tuote luovutetaan tai muuten toimitetaan kulutukseen tai myyntiin ja kielitoimiston sanakirjan mukaan tuotteiden tm. toimittaminen kuluttajille'. Fintossa merkitys on saman tyyppinen, niin sanoisin, että termin perusmerkitys tosiaan on asioiden toimittaminen kohteeseensa. -- Zache (keskustelu) 16. tammikuuta 2022 kello 23.14 (EET)

Tämä on oikea tapa toimia. Iivarius (keskustelu) 16. tammikuuta 2022 kello 23.53 (EET)

Ohjelmiston jakelemisesta voisi toki oman artikkelinsa kirjoittaa, mutta siitä ei tässä ole kyse. Kyse on Linux-jakeluista ja siitä kumpaa termiä niistä tulisi käyttää. Tällä hetkellä niistä käytetään Wikipediassa termiä "jakelupaketti", jota paljon yleisempi ja oikeaoppisempi (mielestäni) on jakelu/Linux-jakelu. Itse käyttäisin termiä Linux-jakelu artikkelien nimissä, kuten Luettelo Linux-jakelupaketeista, ja muissa yhteyksissä, joissa se ei konteksista selviä. Linux-jakeluja käsittelevissä artikkeleissa, kuten vaikkapa Fedora Linux, käyttäisin lyhyesti termiä jakelu.--Heikkikoskinen (keskustelu) 16. tammikuuta 2022 kello 23.59 (EET)

Siis alkuperäinen pyyntösihan oli, että "siirtäisitkö Jakelupaketti-sivun nimelle Jakelu". Sinänsä minulla ei ole hirveän suurta mielipidettä käytetäänkö linux-distribuutioista nimeä jakelu, jakelupaketti, käyttöjärjestelmä vai levityspaketti. Uskoakseni kaikille käyttötavoille löytyisi lähteitä. Vastaus kuitenkin sille, että siirrettäisiinkö sivu nimelle jakelu on minusta se ettei siirretä, koska yleiskielinen sana tarkoittaa muuta. Ratkesiko alkuperäinen kysymys tällä? Jos ratkesi, niin varmaan hirveän paljoa pidempiin nyansseihin tällä erää ei ole tarvetta. Artikkeleiden sisällä voi minusta käyttää noista mitä tahansa sanaa minkä kokee sopivaksi. Zache (keskustelu) 17. tammikuuta 2022 kello 00.18 (EET)

Huomauttaisin myös samalla, että jakelupaketti siinä kontekstissa missä artikkeli nyt niistä kirjoittaa on huomattavasti laajempi käsite kuin linux-jakelut, koska se pitää sisällään mm. bsd:n vastaavat, python pip ja npm -hakemistot, Os X:llä *condat ja laajasti tulkiten myös Googlen playstore ja Applen store:n tapaiset järjestelmät. Jos olet kirjoittamassa artikkelia Linux-jakeluista niin tekisin sille oman artikkelinsa. (vrt. en:Linux distribution) -- Zache (keskustelu) 17. tammikuuta 2022 kello 00.25 (EET)

Olisi pitänyt korjata.. Kyllä, tajusin itsekkin, että tuo olisi ollut typerää. Aluksihan asia lähti, kun joidenkin artikkeleiden tekstistä vaihdoin termin jakelupaketti jakeluun, josta huomautettiin, että linkin kohteen nimen tulee olla yhtenevä. Tähän vastasin, että jos Jakelupaketti-sivu siirrettäisiin nimelle Jakelu, olisi pitänyt sanoa Linux-jakelu. Niin tai näin itse haen takaa, että minusta Linux-jakelu/jakelu(lyhyenpänä muotona) olisi kosolti parempi termi mainituista syistä. Mikä tekee jakelupaketista kirjakielisemmän? Ilmeisesti nyt kuitenkin sallittu käyttää artikkeleiden sisällä?--Heikkikoskinen (keskustelu) 17. tammikuuta 2022 kello 00.53 (EET)

joo, artikkeleiden sisällä voi käyttää muitakin sanoja. Kuten sanoin, niin ei minulla ole mielipidettä siitä mikä sana on paras, koska se on pääasiassa makuasia ja lisäksi tapauskohtaista. Näillä jakeluillahan on aika isoja sisäisiä eroja suhteessa toisiinsa. Esimerkiksi Ubuntu on eri tyyppinen jakelu kuin vaikka Lubuntu joka on variaatio edellämainitusta. Debiania ja miksei Ubuntuakin puolestaan kutsua perustellusti käyttöjärjestelmäksi. Zache (keskustelu) 17. tammikuuta 2022 kello 01.20 (EET)

Hienoa, toimitaan sitten niin. Siitä tosin olen samaa mieltä, että yhteneväisyys ei koskaan pahasta ja mielellään joitakin sivuja nimeäisin uudelleen, ellei jollakin perustellumpaa syytä käyttää jakelupaketti termiä. Yleensä kirjoitettu "Linux-pohjainen käyttöjärjestelmä eli jakelupaketti".--Heikkikoskinen (keskustelu) 17. tammikuuta 2022 kello 11.41 (EET)

Ei lisättävää? Siirrytään käyttämään termiä Linux-jakelu sivujen nimissä? --Heikkikoskinen (keskustelu) 18. tammikuuta 2022 kello 19.33 (EET)

Pistän siirtäen. --Heikkikoskinen (keskustelu) 19. tammikuuta 2022 kello 20.51 (EET)

Hello from overseas

Hello everyone,

My name is Niles, I’m your neighbor from Sweden (Dalarna, originally from Östergötland) and am a member of the Hebrew Wikipedia Community from 2015, where I mostly translate and/or transliterate Scandinavian names and articles into Hebrew as well as doing my RC Patrol's duties.

My friend and I are willing to translate the article about the island of Suursaari to Hebrew. Surely, I can easily translate the article from Swedish (which I do), though we could not missed that the article in Suomi is much longer, and has also been declared as an “Hyvät artikkelit”, which naturally means that it must be a good one.

As I am not a member of your community, nor sadly speaks any Suomi, I am looking for someone (or even someones, the better) who would like to cooperate with us, and help us translate Suursaari into either English or Swedish (or both).

I think it may also open a good relationship and friendship between us, as a Global Languages-Lovers Wikipedian Community (Swedish dream, I know, but I truly believe in it). As one of those who spent a lot of time at the Hebrew version of this page (aka Hebrew Wiki-Project Languages), I know that my best shot is here, among you guys, the people who, like me, love languages.

Thanks, and hope to hear from you soon. You may address me in both English and Swedish, whatever you prefer, I will answer in your chosen language.

Niles. Niles Anderssøn ● (English, talk) ● Anderssøn (keskustelu) 30. tammikuuta 2022 kello 02.10 (EET)

The "Hyvät artikkelit" stamp is very very old and there is much to do to get the article back to it. Hopefully someone helps you. Not me, sorry. --Abc10 (keskustelu) 5. helmikuuta 2022 kello 12.32 (EET)

I was just about to write same. Mainly it seems perhaps more to be the lack of references than the lack of sources but still there is much to do especially with the references and updating the source links. As good sources exist, the article could be developed very well. The only thing that is needed is to visit library and to go trough the article. But just now I am not either able to do that. Every now and then old good articles like this are brought to a new peer review and it could very well be possible with this article too.--Urjanhai (keskustelu) 5. helmikuuta 2022 kello 12.52 (EET)

This website in English may be of some use Baltic Sea Library --Tappinen (keskustelu) 20. helmikuuta 2022 kello 10.07 (EET)

Addition: I made a perr review request but I am not able to do much more to it. --Urjanhai (keskustelu) 5. helmikuuta 2022 kello 13.37 (EET)

Här förstår man kanske även svenska, men inte så väl hebreiska. --Höyhens (keskustelu) 5. helmikuuta 2022 kello 14.36 (EET)

Jo, svenska går lika bra. Efter skolan åtminstone min svenska var bättre än engelska. Och historiska begrepp är ofta lättare och mera exakta att översätta till svenska än engelska från finskt material.--Urjanhai (keskustelu) 5. helmikuuta 2022 kello 17.40 (EET)

Totta turiset. Asia pätee myös nykyisiin käsitteisiin. Sain taannoin käsiini maalaiskuntiin jaetun "Aluevaalit tulee, oletko nukkumassa?" -vihkosen, joka oli tullut postissa. Siinä oli useita kieliä, muiden muassa englantia. Tiesittekö, hyvät naiset ja muusit, että hyvinvointialue on englanniksi "wellbeing services county"? Vaikka englanti ei olekaan äidinkieleni ja niin muodoin kielikorva on hankittu koulunpenkissä, tuo ei kuulosta kovin hyvinvoivalta kieleltä. --Pxos (keskustelu) 5. helmikuuta 2022 kello 18.14 (EET)

Joo kyllä tuo vähän tökkii. Briteissä on näitä alueellisia "wellbeing services", mutta lähinnä niillä kai tarkoitetaan mielenterveyspalveluja. Ilmeisesti tässä käännöksessä on haluttu oikein hammasta purren välttää mielleyhtymää pelkkään sosiaalipuoleen, johon welfare hieman viittaa ("welfare check"), mutta jos ajattelee hieman laajemmin hyvinvointia valtiollisena tavoitteena, niin welfare olisi ollut parempi kuin wellbeing, vrt. "welfare society", hyvinvointiyhteiskunta, tai "welfare state, hyvinvointivaltio. --Ukas (keskustelu) 5. helmikuuta 2022 kello 22.28 (EET)

Vokaalit?!

Suomenkielisessä Wikipediassa on arviolta tuhatkunta kevyen musiikin (lähinnä rockaiheista) artikkelia, joissa laulajan instrumentiksi on ilmoitettu ”vokaalit”! Sitten on vielä viitisenkymmentä artikkelia jossa jonkun tehtävänä ovat ”päävokaalit” ja 33 artikkelia termillä ”taustavokaalit”, kas kun ei takavokaalit. Jäljet johtavat jo lakkautetulle sylttytehtaalle, mutten tässä syyllisiä kaipaa vaan jotain Lahtisen konekivääriä jolla asian voisi hoitaa automatisoidusti. Voisiko ajatella tällaista korjausta botin tehtäväksi, kysyn kun en tiedä niistä mitään? Saattaa tietenkin olla että joissakin bändi- ja albumiartikkeleissa puhutaan myös vokaaleista konsonanttien vastakohtana, mutta tuskin niitä monta osuisi tuohon otokseen. Kotivalo (keskustelu) 5. helmikuuta 2022 kello 11.58 (EET)

Voi ajatella. Osa käyttäjistä on tehnytkin boteille pyyntöjä--MAQuire (keskustelu) 5. helmikuuta 2022 kello 12.03 (EET)

Ja "vokaali" onkin englanniksi tunnetusti "vowel". Muusikoille tarvittaisiin englannin peruskurssi, ettei tulos olisi takahuone-englanti-suomi-sanakirjasta. Boteista: Bottipyyntöni on ollut siellä puolitoista kuukautta kenenkään reagoimatta. Ehkä ei pitäisi tuhlata voimia pyyntöihin sinne eikä paljon muuallekaan.--Abc10 (keskustelu) 5. helmikuuta 2022 kello 12.24 (EET)

Suhtaudun jyrkän myönteisesti tuohon botti-ideaan. Olen itse leikkinyt sitä bottia muuttamalla noita vokaaleja lauluksi aina, kun on moinen silmmin osunut. Mutta eipä ne lopu ihan heti. Toisaalta ihan taidemusiikinkin puolella tulee joskus vastaan sellainen termi kuin vokaalimusiikki. Heti tulee mieleen, että eikö siinä sitten lauleta konsonantteja ollenkaan. Asiantuntijuuteni ei kuitenkaan riitä sille mitään tekemään (eli en tiedä onko se ihan "oikea" termi), joten olen keskittynyt vain tähän populaarimusiikin puoleen. Erityisen yleinen ongelma tämä konsonantittomuus muuten tuntuu olevan metallimusiikkialbumiartikkeleissa (keksinpä kivan yhdyssanahirviön). Makevonlake (keskustelu) 5. helmikuuta 2022 kello 20.07 (EET)

Kielitoimiston sanakirja tuntee sanat vokaalimusiikki ja vokalisti, mutta vokaalien ylläolevaa sivumerkitystä se ei tunne. --Savir (keskustelu) 5. helmikuuta 2022 kello 22.58 (EET)

Silvosen botti otti ja hoisi homman jo muutama päivä sitten, kiitos hälle eli sille myös tällä palstalla. Kotivalo (keskustelu) 23. maaliskuuta 2022 kello 16.21 (EET)

Public domain

Mikäköhän olisi public domainille sopivin suomennos? 'Tekijänoikeudeton' ei oikein käy, sillä public domain ei ole tekijänoikeus liitännäinen asia. Englanniksikin 'copyright' ja 'public domain' (eikä esimerkiksi copyrightless) ovat syystä kaksi eri asiaa. Tämä pitäisi varmaankin ajatella uudelleen.. Sanan etymologia luettavissa Wiktionaryssa: https://en.wiktionary.org/wiki/public_domain --Avoinlähde (keskustelu) 6. maaliskuuta 2022 kello 23.05 (EET)

MOT-sanakirjan yksi ehdotus suomennokseksi on yleisomaisuus. CC0-lausuman suomennoksessa puolestaan käytetään rakennetta "luovuttanut vapaaseen yleiseen käyttöön" rakenteen "dedicated to public domain" suomennoksena. --Jähmefyysikko (keskustelu) 7. maaliskuuta 2022 kello 05.04 (EET)

Tuossa olisikin jo itua, mutta voisi vielä viilata ja saa olla melko kekseliäskin. --Avoinlähde (keskustelu) 7. maaliskuuta 2022 kello 11.31 (EET)

Mitä mieltä, kun julkinen omaisuus (public property), kansallisomaisuus (national property), yksityisomaisuus (private property)? --Avoinlähde (keskustelu) 7. maaliskuuta 2022 kello 11.38 (EET)

Wikisanakirja, etenkin suomenkielinen, on lähteenä surkein mahdollinen. Minä tiedän, olen sitä aikanani muokannut. --Pxos (keskustelu) 7. maaliskuuta 2022 kello 11.45 (EET)

Totta, Nuo olivat kuitenkin lähinnä avuksi termin pohdintaan. --Avoinlähde (keskustelu) 7. maaliskuuta 2022 kello 13.15 (EET)

Särähtää kielikorvaan. (Kuten uusien sanojen pitääkin.) Miten olisi julkisjakelussa? Kyse ei ole omaisuudesta vaan sen vastakohdasta. Sjmantyl (keskustelu) 7. maaliskuuta 2022 kello 14.13 (EET)

Juurikin näin, mielestäni omaisuudesta ei voida puhua. Hmm, ei taida olla ihan oikea. Jakelusta tulee minulle mieleen logistiikka(esim. postinjakelu), jota tässä tuskin haetaan? --Avoinlähde (keskustelu) 7. maaliskuuta 2022 kello 14.35 (EET)

Jokatekijänoikeus? --Pxos (keskustelu) 7. maaliskuuta 2022 kello 14.37 (EET)

Tällä hetkellä Public domain -artikkelissa käytetään termiä 'tekijänoikeudeton', joka on edellä mainituista syistä melko epäkelpo. Tämä menee samaan kastiin. Idea jokamiehenoiekuksiin viittaamisesta on kylläkin hyvä ja yksi vaihtoehto. Hyvää pohdintaa! --Avoinlähde (keskustelu) 7. maaliskuuta 2022 kello 14.47 (EET)

Tuo on kaksipiippunen hörähdys. Päältä katsoen se on puujalkavitsi, mutta syvemmältä siinä on kyseessä se, että samoin kuin Pohjoismaissa vallitseva jokahenkilön metsäänmeno-oikeus on tyypillinen Nordic countries -juttu, niin yhtä lailla angloamerikkalaisesta maailmasta kotoisin oleva "public domain" -termi, joka kaiketi osaltaan pohjautuu peräti "common law" -oikeuteen, ei ole kovin yleismaailmallinen asia ainakaan niin, että sen kääntäminen muille kielille olisi helppoa tai mahdollistakaan. Sen verran, mitä olen jostain jotain lukenut, "public domain" joudutaan aina selittämään suomeksi useilla (eri) sanoilla, mutta ei sille yhtä hyvää suomennosta kuin "hands freelle" (suom. hands free) ole vielä löydetty. --Pxos (keskustelu) 7. maaliskuuta 2022 kello 15.06 (EET)

Termin hands free loistava suomennos on handsfree. Jonkinlaista alkeellista mukautumista suomen kielen muotoon on siis havaittavissa. Public domain on minustakin yleisesti ottaen paras jättää suomentamatta, vaikka itse heitinkin ylempänä tuon sanakirjasta kaivetun "yleisomaisuuden" ilmoille. --Jähmefyysikko (keskustelu) 7. maaliskuuta 2022 kello 15.55 (EET)

Voipi olla, mutta odotellaan, jos jollakin olisi vielä kommentoitavaa aiheesta. Pxos liikenisikö sinulta aikaa linkittää tietoa tuosta kertomastasi? Vaikka ei välttämättä otettaisikaan käyttöön, niin rupesi kiinnostamaan. --Avoinlähde (keskustelu) 7. maaliskuuta 2022 kello 21.25 (EET)

Itse jättäisin myös kääntämättä -- Zache (keskustelu) 7. maaliskuuta 2022 kello 21.35 (EET)

Kotikutoiset eli wikikutoiset käännökset

Pitää kuitenkin nähdä myös näkymätön raja. Vaikka Wikipediassa useinkin keksitään vieraskielisille (tai siis englanninkielisille) termeille ja käsitteille omia suomennoksia, niin pitäisi kuitenkin muistaa, että tietosanakirjan tarkoituksena on kuvata maailmaa, ei kehittää sitä. Jos termille "public domain" ei ole suuren yleisön hyväksymää suomennosta, niin on hieman epäselvää, voiko itse kehitettyä suomennosta ruveta käyttämään Wikipediassa. Tokihan siinä voi käydä niinkin, että hyvä suomennos lähtee leviämään Wikipediasta. Tosin jos etymologinen ketju jostain kumman syystä säilyisi ehjänä, niin tulevaisuuden sanahistorioitsija päätyy sitten potilaaseen nolla eli tänne. Ilahtuuko vai masentuuko hän? Se jääköön näkemättä. --Pxos (keskustelu) 7. maaliskuuta 2022 kello 11.42 (EET)

Totta tuokin ja saattaa olla hyvä jättää suomentamatta, mutta keskustelua ei estäne. Näköjään jonkin verran jo erilaisia suomennoksia on. Se on sitten makukysymys, kuinka paljon noita voi lähteä muuntelemaan. Tuo MOT-sanakirjan 'yleisomaisuus' on jo melko hyvä, mutta ainakin yhdysanan 'omaisuus' osaa vielä viilaisin. Minusta public domain ei ole omaisuuden ja vastaavien pari (katso 4. kommentti). Artikkeleita aiheesta lukiessani sain kuvan, että public domain nähdään tavallaan erillisenä terminä tekijänoikeus- ja omistusoikeusmaailmasta. --Avoinlähde (keskustelu) 7. maaliskuuta 2022 kello 13.34 (EET)

Jos asia alkaa vaikuttaa liian selvältä, niin kannattaa mennä LSD-matkalle tähän saksankieliseen immateriaalioikeuksiakin selventävään piirrokseen. --Pxos (keskustelu) 7. maaliskuuta 2022 kello 14.09 (EET)

Jopas --Avoinlähde (keskustelu) 7. maaliskuuta 2022 kello 14.39 (EET)

Olisi kieltämättä mukavaa seurata virallista ohjeistusta (kielitoimiston tahi muun toimijan). Käytännössä nämä tuppaavat olemaan auttamatta myöhässä tai eivät ota tuulta allensa. *köh* romppu *köh*. On rehellistä todeta että vakiintunutta termiä ei ole. Samalla en näe suurta haittaa esittää vaihtoehtoja. Kielen muuntuessa suosittu versio editoidaan artikkeleihin. Sjmantyl (keskustelu) 9. maaliskuuta 2022 kello 09.46 (EET)

Kirjoitan uudestaan. Ei ole Wikipedian tehtävä keskustelussa valita kekseliästä ja sopivaa suomennosta. Se ei ole Wikipedian tarkoitus. Ei ole siis hyvä, että ennen kuin aurinko on laskenut, muutama uusi ja vanha Wikipedisti on keskenään päättänyt, mikä on paras suomennos. Homma ei toimi näin. --Pxos (keskustelu) 7. maaliskuuta 2022 kello 15.28 (EET)

Avasin keskustelun pääsiasissa kyselläkseni, jos joku jo tuntisi tuolle parempaa suomenkielistä termiä. Tuo pitkälti totta, mutta loppujen lopuksi kaikki julkaisut, oli se sitten kirja, sanomalehti tai Wikipedia, muovaavat kieltä ja kulttuuria. --Avoinlähde (keskustelu) 7. maaliskuuta 2022 kello 21.18 (EET)

Avoin ohjelmisto artikkelin Avoin lähdekoodi nimeksi

Eriäviä mielipiteitä artikkelin Avoin lähdekoodi nimestä ja sen ympäriltä.

Englannin kielen termit open source, open-source software ja open-source development. Suomenkielisessä Wikipediassa nämä kaikki on koottu yhdeksi Avoin lähdekoodi -artikkeliksi ja määritelty, että avoin lähdekoodi tarkoittaa kehitysmallia ja avoimen lähdekoodin ohjelmisto edellä mainitulla mallilla tuotettua ohjelmistoa. Tämä juontaa juurensa aikaan, kun 'open source' tarkoitti käytännössä vain ja ainoastaan ohjelmistoja. Sittemin on tullut mm. open-source hardware, open-source seed, open content, open data, jne. Nykyään termin open-source (avoin lähde) kääntäminen avoimeksi lähdekoodiksi ei toimi. Avoin lähdekoodi on alusta alkaen käännetty väärin, source ei nimittäin tarkoita vain lähdekoodia (source code) vaan lähdettä, lähdemateriaalia. Jonkin asian tekemisessä käytettyä lähdemateriaalia. Ohjelmistoissa tämä tarkoittaa lähdekoodia, laitteistossa suunnitteluasiakirjoja ja dokumentaatiota, kasveissa uuden lajikkeen spesifikaatiota. Eikä tämä pääty tähän. Ohjelmistot koostuvat lähdekoodin lisäksi mm. datasta ja mediasta. Se on siis eri abstraktiokerroksen asia kuin ohjelmisto. Ohjelmisto kattaa lähdekoodin ja datan, mutta lähdekoodi ei kata koko ohjelmistoa. Ojelmisto on ylempänä hierakiassa. Englanniksikin avoin ohjelmisto on 'open-source software' eikä 'open-source-code software', sourcella viitataan kaikkeen lähdeaineistoon ei ainoastaan lähdekoodiin. Siksipä Suomeksikin tulisi kutsua avoimia ohjelmistoja joko avoimiksi ohjelmistoiksi, avoimen lähteen ohjelmistoiksi tai avolähde ohjelmistoiksi. Omaan kielikorvaan ensimmäinen kuulostaa parhaalta, sopii hyvin yhteen termien avoin data, avoin sisältö, jne. kanssa ja on jo käytössäkin. Avoin lähdekoodi (open source code) on ollut ja on edelleen täysin relevantti termi, mutta se viittaa spesifisti lähdekoodiin, ei ohjelmistoon.

Joten katsoisin, että Avoin lähdekoodi -artikkeli tulisi nimetä 'Avoin ohjelmisto', sillä artikkeli kertoo suurimmilta osin yleisluontoisesti avoimista ohjelmistoista eikä spesifisti avoimesta lähdekoodista. Tällä hetkellä artikkeli myöskin niputtaa avoimen ohjelmiston, kehitysmallin, jne. samaan ja artikkelin voisikin pilkkoa artikkeleihin avoin kehistysmalli, avoin ohjelmisto, avoin lähdekoodi, avoin lähde tai ainakin kahteen ensimmäiseen. Tieteen termipankkikin tuntee termit.

Uusi jako ja määrittely, jossa varmasti parannettavaakin:

• Avoin kehittäminen, avoin kehitysmalli (open development, open development model): Kehitysmalli, jolla avoimia ohjelmistoja pääsääntöisesti kehitetään. Se tarkoittaa, että ohjelmistonkehitys tapahtuu avoimesti/julkisesti esimerkiksi GitHubissa sekä vastaanottavaisuutta yhteisön kontribuutioille.
• Avoin ohjelmisto, avoimen lähteen ohjelmisto (open software, open-source software): Ohjelmisto, joka on 'avoin', eli loppukäyttäjälle annetaan kaikki ohjelmiston 'lähdemateriaalit'(mm. lähdekoodi), lisensoituna avoimella lisensillä, jotka tarvitaan ajettavan ohjelmiston tuottamiseen. Siis lähdemateriaalit/lähdekoodi, josta ajettava binaari käännetään ja JavaScriptin kaltaisten tulkattavien kielten tapauksessa obfuskoimattoman lähdekoodin. Kaikkia avoimia ohjelmistoja ei ole kehitetty avoimella kehitysmallilla. Esimerkki: Taho saattaa jakaa ohjelmiston mukana myös sen lähdekoodin/'lähdemateriaalin' ja lisensoidakin sen avoimella lisensillä. Jos he eivät kuitenkaan kehitä ohjelmistoa julkisesti, edellä kerrottuja avoimen kehitysmallin periaatteita noudattaen, ei ohjelmistoa ole avoimesti kehitetty.
  Suljetuissa ohjelmistoissa loppukäyttäjälle annetaan vain ajettava binaari tai JavaScriptin kaltaisten tulkattavien kielten tapauksessa obfuskoitu koodi. Pääsääntöisesti myös binaari obfuskoidaan. Tällaisesta obfuskoitua binaaria/koodia ei ole mahdollista muuttaa takaisin lähdekoodiksi, jota ihminen osaisi tulkita. Lisäksi rajoitteena on suljettu lisenssi, joka kieltää tämän.
  • Avoin lähdekoodi (open source code, open source-code): Lähdekoodi, joka on annettu loppukäyttäjien saataville ja lisensoitu avoimella lisensillä.
• Avoin lähde, jokin on avoimen lähteen, avolähde (open source, open-source): Jonkin asian, kuten ohjelmiston, laitteiston tai muun lähdemateriaali on avoin/julkinen ja lisensoitu avoimella lisensillä. Eli siis asian tuottamiseen tarvitut aineistot, oli se sitten lähdekoodia, suunnitteluasiakirjoja tai muuta.
• Avoin lisenssi (open license, open software license): Lisenssi (käyttölupa), jolla avoimia ohjelmistoja, lähdekoodia, sisältöjä, dataa, tietoa ym. lisensoidaan.

Lisää keskustelua aiheesta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu_k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4st%C3%A4:Avoinl%C3%A4hde#Nime%C3%A4minen

Kommentin sisäiset viitteet

--Avoinlähde (keskustelu) 7. maaliskuuta 2022 kello 21.11 (EET)

Mun mielestä [b]avoin lähdekoodi[/b] on ihan hyvä suomenkielinen vastine termille [b]open source[/b], per finto, tieteen termipankki 1 ja tieteen termipankki 2, tietotekniikan termitalkoot -- Zache (keskustelu) 7. maaliskuuta 2022 kello 21.20 (EET)

Noissa linkkaamissasi lähteissäkin puhutaan selvästi lähdekoodista, ei ohjelmistosta kokonaisuudessaan. Esimerkiksi linkkaamasi Finto ja Tietotekniikan termitalkoot -sanakirjoissa tarjotaan englanninkielen vastineeksi ensisijaisesti 'open source code' eikä 'open source' tai 'open-source software', yläkäsitteeksi on merkattu lähdekoodit. Tämä keskustelu koskee siis ensisijaisesti englanninkielisen Wikipedia-artikkelin Open-source_software suomenkielistä vastinetta. Mikä sinusta olisi paras termin 'open-source software' suomenkielinen vastine? Koska suomenkielisessä Wikipediassa on vain Avoin lähdekoodi, joka kattaa kaiken edes jotenkin lähellä olevan, tulee väistämättä uudelleen järjestelyä. --Avoinlähde (keskustelu) 7. maaliskuuta 2022 kello 21.34 (EET)

Open source software = Avoimen lähdekoodin ohjelmisto. Tässä tulee se, että wikipedia:ei uutta tutkimusta määrittelee Wikipedian sellaiseksi, että se suosii vakiintuneita ja itsensä ulkopuolella tehtyjä määrityksiä. Eli minusta jos vaikka COSS, FLUG, OKFI, Ubuntu Suomi, TSK, Tieteen termipankki jne. yhteisöinä määrittelisi vaikka käännöksen sisällön uudestaan, niin wikipedia varmaan seuraisi tätä, mutta ei niinoäin että se ensimmäisenä muuttamassa vakiintunutta käännöstä. -- Zache (keskustelu) 9. maaliskuuta 2022 kello 10.12 (EET)

Kuten Zache yllä jo sanoi. Avoimella lähdekoodilla viitataan avoimen lähdekoodin liikkeeseen (open source movement), avoimen lähdekoodin kehittäjäyhteisöihin, avoimen lähdekoodin kehitysmalliin, avoimen lähdekoodin lisensseihin ja avoimen lähdekoodin projekteissa toteutettuhin avoimena lähdekoodina julkaistaviin ohjelmistoihin. Kyse on termi, jolla viitataan moneen asiaan ja vaikka se on lähtöisin ohjelmistokehityksestä samaa kehitysperiaatetta sovelletaan myös moneen muuhun asiaan, ei ainoastaan ohjelmistoihin. Ipr1 (keskustelu) 9. maaliskuuta 2022 kello 13.06 (EET)

Avoimen lähdekoodin periaate (yhteisöllinen, hajautettu kehitys, avoin vapaasti saatava tulos) on levinnyt mm. koulutukseen (MIT:n OpenCourseWare), kirjoihin, tieteen tekoon jne. Periaate ja kehitysmalli on kuitenkin edelleen nimeltään avoin lähdekoodi ja sitä sovelletaan monella tavalla ohjelmistojen kehityksen ja julkaisun lisäksi. Ipr1 (keskustelu) 9. maaliskuuta 2022 kello 13.13 (EET)

Open sourcella tarkoitetaan alkujaan avointa lähdekoodia avoimen kehitysmallin mielessä (pragmaattinen ideologisen sijaan, vertaa vapaa ohjelmisto). Kehitysmalli tarkoittaa, että lähdekoodi on nähtävillä ja siihen voi antaa palautetta koko kehityskaaren aikana (vertaa perinteinen suljettu ohjelmistotuotanto). Lähdekoodi voi tarkoittaa muutakin kuin ohjelmiston lähdekoodia: muun muassa mikropiirien verilog-koodia, jonka mukaan piiri valmistetaan. Myös lähdekoodina voi ajatella dokumentin tekstiä, joka mm. TeXillä muutetaan toiseen muotoon (julkaisuun). Termin synty on ohjelmistokehityksessä, mutta se on laajentunut muuhun avoimen sisällön käyttöön myös. Avoimen lähdekoodin ohjelmisto tarkoittaa että lähdekoodi on julkaisun jälkeen saatavilla ja muokattavissa sitä haluaville, mutta sama pätee myös laitteistoon, joiden kuvaus on avoimesti saatavilla: ei ainoastaan ohjelmistoon.

Avoin lähdekoodi on vakiintunut käyttöön myös suomenkielessä. Termillä oikeaoppisesti tarkoitetaan tietynlaista kehitysmallia (ks. pragmaattisuus), mutta sillä voidaan viitata myös muihin asioihin jotka siihen liittyvät kuten avoimen lähdekoodin liikkeeseen (engl. open source movement). Nämä ovat usein myös toisiinsa sidoksissa olevia asioita. Aiheeseen liittyvää materiaalia jota pitäisi lukea ennen aiheesta väittelyä: [1], The Cathedral and the Bazaar Ipr1 (keskustelu) 8. maaliskuuta 2022 kello 02.15 (EET)

Ja koko tämä keskustelu pitäisi olla artikkelin keskustelusivulla Keskustelu:Avoin_lähdekoodi#Nimeäminen eikä täällä. Ipr1 (keskustelu) 8. maaliskuuta 2022 kello 02.16 (EET)

Yhdyn näihin Ipr1:n ja Zachen näkemyksiin. Avoin ohjelmisto ei ole vakiintunut eikä tunnettu termi, joten ei tarvetta muuttaa jo pelkästään sen takia. --4shadoww (keskustelu) 9. maaliskuuta 2022 kello 13.58 (EET)

Presidentinvaali(t) yksikössä vai monikossa?

Kun katsoo luokkaa Luokka:Presidentinvaalit maittain ja sen alaluokkia, käytäntö ei ole yhtenäistä sen suhteen, puhutaanko presidentinvaaleista yksikössä (”presidentinvaali”) vai monikossa (”presidentinvaalit”). Kyseiseen luokkaan suoraan kuuluvista sivuista 13 on nimetty yksikössä ja 8 monikossa. Alaluokkien artikkeleista esimerkiksi Suomen ja Ranskan presidentinvaalit on kaikki nimetty yksikössä, mutta toisaalta Ukrainan ja Saksan presidentinvaalit on nimetty monikossa. Monikkomuoto voi olla perusteltu esimerkiksi Yhdysvaltain presidentinvaaleissa, joissa on tosiasiallisesti kyse 51 erillisestä valitsijamiesvaalista, mutta jos on kyse yhdestä maanlaajuisesta vaalista, tulisi mielestäni käyttää yksikköä. Toisaalta kuitenkin käytännössä käytetään hyvin usein monikkomuotoa, ja yksikkömuotoa näkee käytettävän lähinnä lakitekstissä yms. virallisissa teksteissä – tulisiko tällöin (nähtävästi moninkertaisesti) yleisemmän (Google-haulla "presidentinvaali" 66 900 hakutulosta, "presidentinvaalit" 209 000 hakutulosta) muodon ajaa virallisen yli? Sama kysymys koskenee muitakin vastaavanlaisia vaaleja, kuten Lontoon pormestarinvaali 2021, jonka nimesin taannoin yksikössä. --Qwerty12302 (kesk | muok) 16. maaliskuuta 2022 kello 15.42 (EET)

Pohdinnan pohjaksi voi ottaa Kotuksen ohjeen: Yksikkö vai monikko: vaali vai vaalit? Kotus.fi. --Abc10 (keskustelu) 16. maaliskuuta 2022 kello 16.12 (EET)

Maša Gessen vai Masha Gessen

Meillä on keskustelu sivulla Maša Gessen mitä muotoa tulisi käyttää. Maša-muodon puolesta puhuu lähinnä se että on venäjän kielen translitteroinnin mukainen. Minä taas puolustan muotoa Masha Gessen, sillä kyseessä on nykyään Yhdysvalloissa asuva Yhdysvaltain kansalainen joka julkaisee kirjansa englanniksi juuri nimellä Masha Gessen ja jonka kirjat on myös julkaistu suomeksi Masha Gessen-nimellä. Lisäksi pikahaulla huomaan että Masha-nimeä käyttää myös Suomen media. Eli käytetäänkö tässäkin tapauksessa venäläistä translitterointia??? --Pisces (keskustelu) 19. maaliskuuta 2022 kello 20.24 (EET)

Sanoisin että ei käytetä, koska myös tuo Wikipedian noudattama SFS 4900 -standardi sallii poikkeukset: "Useat julkisuuden henkilöt kirjoittavat tai ovat kirjoittaneet nimensä latinalaisin kir­jai­min aina samalla tavalla joko englannin, ranskan tai saksan ortografian tai oman har­kin­tan­sa mukaan. Osalle nimistä on muodostunut ns. sovinnainen muoto, joka varsinkin etunimien osalta saattaa olla sama kuin ko. nimen muissa kielissä käytössä oleva muoto (esim. Maria)." Tälläisessä tapauksessa suomalaista translitterointia ei siis sovelleta. (lähde: https://jkorpela.fi/iso9.html8#huom). Tältä osin voisi varmaan myös täsmentää Wikipedian translitterointia koskevaa ohjesivua. --Jähmefyysikko (keskustelu) 19. maaliskuuta 2022 kello 21.29 (EET)

Tuo on ymmärtääkseni ollut vastaavissa tapauksissa noudatettu menettely fi-Wikipediassa jo nytkin. Joku aihepiiriä paremmin tunteva voinee tarvittaessa tarkentaa. --Urjanhai (keskustelu) 19. maaliskuuta 2022 kello 21.44 (EET)

Esimerkkiartikkeli, jossa on myös keskusteltu tästä samasta on Igor Stravinsky.--Urjanhai (keskustelu) 19. maaliskuuta 2022 kello 21.53 (EET)

Tuossakin keskustelussa on kyllä eri näkemyksiä, mutta toisaalta se vastannee tuota standardia.--Urjanhai (keskustelu) 19. maaliskuuta 2022 kello 21.56 (EET)

Tosiaan, ohjeessa onkin käsitelty vastaavia tapauksia. Hämmennykseni johtui siitä että sivulta SFS 4900 puuttui tuo maininta rajoituksista (nyt lisätty). Itse artikkelista vielä huomio: Riippumatta siitä mikä artikkelin nimi on, kirjaluettelossa ei voi käyttää nimestä muotoa Maša, koska sillä nimellä kirjoja ei löydy kirjastoista. --Jähmefyysikko (keskustelu) 19. maaliskuuta 2022 kello 23.05 (EET)

Taisin saada kohteliaisuuksia, kun yritin lisätä erään venäläisen kirjailijan luetteloon tekijänimen, jolla kirjat on suomeksi julkaistu. En muista enää, miten asia päättyi, luultavasti huonosti. --Abc10 (keskustelu) 19. maaliskuuta 2022 kello 23.57 (EET)

Saat tinkimättömänä nipottajan maineen. --J. Sketter (keskustelu) 25. maaliskuuta 2022 kello 22.28 (EET)

Minullakin on tuosta joku hyvin hyvin hämärä mielikuva sivullisena, mutten muista tarkemmin. Samassakin kielessä merkintätavat (esim. nimen alkukirjaimet vs. koko nimi vs. vain etunimi tai eri translitteraatiot) voivat ajan myötä vaihdella, niin kuin esim. vaikka sinebrychoff vs. Sinebrjuhov tai vaikka Bogomoloff vs. Filatov tai Uschanov vs. Guzenina. --Urjanhai (keskustelu) 25. maaliskuuta 2022 kello 22.27 (EET)

Ainakin meillä on keskusteltu Aslan Mashadovista, mutta se on taas eri juttu. --Höyhens (keskustelu) 26. maaliskuuta 2022 kello 07.51 (EET)

Mallineessa ohjeineen on kirjoitusvirheitä

Kyse on mallineesta Malline:Allmovie. Sivuston nimi on AllMovie, ei Allmovie. Kyseessä lienee ehkä vain pieni virhe, mutta malline silti pitäisi kirjoittaa Wikipedian tyylioppaan käytäntöjen mukaiseksi. Yritin itse muokata sitä käytäntöjen mukaiseksi, mutta sähläsin jotain artikkelin kanssa, jolloin malline ei toiminut lainkaan. Täten tarvitsisin paremmin tietävän henkilön apua. –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 25. maaliskuuta 2022 kello 21.45 (EET)

Mikäli tarkoitat tätä muokkausta, niin malline olisi pitänyt siirtää linkin mukaiselle nimelle Malline:AllMovie. Mielestäni korjaukselle ei ole tarvetta, sillä tyyliopas koskee vain artikkeleita lukutilassa, ei niiden koodia; vaikka mallineen nimi on virheellinen, lukijoille se näkyy oikein, ja näiden kaikkien korjaaminen olisi ajanhukkaa botillakin. Vyörykkä (keskustelu) 25. maaliskuuta 2022 kello 22.11 (EET)

Tuo ei edes ole mikään kirjoitusvirhe. Allmovie on oikeampi kuin AllMovie. Iso kirjain tuossa keskellä ei ole kunnollista kieltä. --2001:14BB:C9:3744:2DD6:AC12:7E4E:6C14 26. maaliskuuta 2022 kello 16.21 (EET)

Creative Commons

Erotin äsken Creative Commons -järjestöä käsittelevästä artikkelista erilleen artikkelin Creative Commons -lisensseistä, sillä näin merkittävälle aiheelle on oma artikkeli perusteltu. Kuitenkaan nimeämisestä en ole täysin varma. Cretive Commons -lisenssithän koostuvat ehdoista, joita valitsemalla saa mieleisensä. Näistä voidaan siis johtaa monenlaisia lisenssejä, kuten CC Nimeä, CC Nimeä-JaaSamoin, CC Nimeä-JaaSamoin-EiKaupallinen, CC JaaSamoin ja niin edelleen. Pieni asia tai ei, kumpi on parempi "Creative Commons -lisenssit" vai "Creative Commons -lisenssi"? Muiden Wikipedioiden toimintatapaa vilkaisin ja he ovat päätyneet erilaisiin ratkaisuihin, kuten tämä ja tämä. --Avoinlähde (keskustelu) 27. maaliskuuta 2022 kello 21.05 (EEST)

Eikö nämä pitäisi miettiä ennen kuin luo artikkelin?--MAQuire (keskustelu) 27. maaliskuuta 2022 kello 21.14 (EEST)

Aluksi mietin, että ei ole niin viimeisen päälle, mutta mieli muuttui. Olipa nimi kumpi hyvänsä; molemmat ohjaavat samaan artikkeliin, joten sinänsä merkitystä. Vastaisitko itse kysymykseen? --Avoinlähde (keskustelu) 27. maaliskuuta 2022 kello 21.30 (EEST)

Ei kenelläkään mielipidettä? -- Avoinlähde (keskustelu) 5. huhtikuuta 2022 kello 20.48 (EEST)

Ohjeen Artikkelin nimi yksikössä mukaan yksikkömuoto on ensisijainen. Poikkeuksena mainitaan kuitenkin "kattotermit, joilla ei yksinään ole merkityksellistä sisältöä ja joita harvoin käytetään yksikkömuodossa". Onko CC-lisenssit on tuollainen kattotermi? Artikkeli on kirjoitettu näkökulmasta, että se on, joten monikkomuoto vaikuttaa luontevammalta. --Jähmefyysikko (keskustelu) 7. huhtikuuta 2022 kello 08.29 (EEST)

Artikkeli Avoin lisenssi on näköjään yksikössä. Miksei siis tämäkin, kun ei ole selkeästi pelkkä luettelokaan eikä luetteloksi nimetty. --Höyhens (keskustelu) 7. huhtikuuta 2022 kello 12.55 (EEST)

Kyllä se sisältää luettelon, mutta vertaa artikkeliin lisenssi. Yksikköön tuo kuuluu.

En tiedä, miksi Creative Commons -lisenseistä kertovan artikkelin tulisi olla monikossa. Kenties siksi, että olen niin usein kuullut puhuttavan niistä monikossa. Koitinkin etsiä miten muut Wikipedian kieliversiot ovat asian hoitaneet ja lopputulos oli, että osa monikossa toiset yksikössä. Ei apua tästä. Annetaan siis enemmistön päättää. -- Avoinlähde (keskustelu) 7. huhtikuuta 2022 kello 13.15 (EEST)

Wikipedian ulkopuolelta asia ei ole minulle tuttu, mutta sanonpa kuitenkin mielipiteeni, että yksikkö vaikuttaa sopivan tänne paremmin. --Lax (keskustelu) 7. huhtikuuta 2022 kello 13.44 (EEST)

Kiitos mielipideestä, katsotaan josko vielä muutama saataisiin. Edellisistä @Jähmefyysikko, @Höyhens taisivat lähinnä kommentoida.

Mielellään pari artikkelia Googlesta Wikipedian ulkopuolelta lukaisee, niin saa kuvaa aiheesta. -- Avoinlähde (keskustelu) 7. huhtikuuta 2022 kello 14.05 (EEST)

Kynnäs-sanan taivutus

Artikkelissa Kuurinkynnäs taivutetaan kynnään ja kynnäällä, lisäksi artikkelissa Kuurinkynnään kansallispuisto on Kuurinkynnäästä, mutta artikkelissa Veikselinkynnäs taivutetaan kyntään, kyntäällä ja kyntäästä eli miten pitäisi olla? --Kynnäs (keskustelu) 3. huhtikuuta 2022 kello 17.50 (EEST)

Kynnään ei ole ainakaan väärin. (Kielitoimiston sanakirja, alasvetovalikko taivutus) --Jähmefyysikko (keskustelu) 3. huhtikuuta 2022 kello 18.27 (EEST)

Pitäisikö silloin korjata artikkeli Veikselinkynnäs? --Kynnäs (keskustelu) 3. huhtikuuta 2022 kello 19.21 (EEST)

Sen lähteistä löytyy lehtikirjoitus. Siinä esiintyy muoto "kynnäksen". En osaa sanoa, onko se oikein. Parempi lähde olisi jokin isompi sanakirja tai suomenkielinen geologian tai geomorfologian alan lähde.--Urjanhai (keskustelu) 3. huhtikuuta 2022 kello 20.16 (EEST)

Geologian alan tekstit [2][3][4] näyttäisivät käyttävät taivutusmuotoa kynnään. Wikipediassa keskustelua on myös aikaisemmin käyty sivulla Keskustelu:Kuurinkynnään kansallispuisto, jossa on tehty muutos kyntään > kynnään Kielitoimiston sanakirjan perusteella. Näiden perusteella kyllä korjaisin yleisesti kyntään > kynnään. --Jähmefyysikko (keskustelu) 3. huhtikuuta 2022 kello 21.06 (EEST)

Tuo puoltaa noissa julkaisuissa olevan muodon käyttöä. Tosin se ei vielä kerrro voiko muoto Kynnäksen olla oikein vai väärin, mutta sitä on turha pohtia, koska sanakirjan ja alan lähteiden mukainen käyttö on ainakin varmemmin oikein.--Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2022 kello 12.30 (EEST)

Suomen murteiden sanakirjan mukaan sanasta on joskus tavattu myös taivutusmuotoa kynnäksen, ja sukunimeä Kynnäs voi taivuttaa joko Kynnään tai Kynnäksen. Yleisnimestä tulee kuitenkin yleiskielessä käyttää Kielitoimiston sanakirjan mukaista taivutusta. --TommiWalle (keskustelu | muokkaukset) 4. huhtikuuta 2022 kello 15.18 (EEST)

Nykysuomen sanakirjassakin kynnäs-sanan taivutusluokaksi on merkitty 66 eli genetiivi kynnään, kun taas esimerkiksi kinnas on luokkaa 66* (kinnas > kintaan). — SURJECTION ^{/ K / M / L /} 4. huhtikuuta 2022 kello 11.54 (EEST)

Semmoista se on Wikipediassa. Korjasin tuon vuonna 2016 Kielitoimiston sanakirjan mukaiseksi ja selitin asian muokkausyhteenvedossa. No, sitten taas vuonna 2019 joku ip muutti sen takaisin ilman mitään selitystä. Näin se menee. --Jmk (keskustelu) 3. huhtikuuta 2022 kello 21.08 (EEST)

Toinen asia on, että Kotuksen ohjeen mukaan sanat pitäisi kirjoittaa erikseen, esimerkiksi Kuurin kynnäs, ohjeen Eksonyymit:oikeinkirjoitus, kohta 7a mukaisesti. --Jähmefyysikko (keskustelu) 3. huhtikuuta 2022 kello 21.06 (EEST)

Miten tuo nyt voi olla mahdollista kun juuri muutama vuosi sitten Kotus muistaakseni antoi ohjeen, että ei saa enää kirjoittaa Karjalan kannas vaan pitää aiemmasta poiketen ruveta kirjoittamaan Karjalankannas? --Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2022 kello 12.16 (EEST)

Nyt tuossa samassa lähteesssä annetaan ohjeeksi "Kuurin kynnäs" mutta kuitenkin "Karjalankannas ~ Karjalan kannas ~ Kannas". Mikä tuossa nyt on logiikkana? --Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2022 kello 12.21 (EEST)

Ilmoitettu logiikka menee näin: Nimet, joiden alkuosa on adjektiivi tai genetiivialkuinen substantiivi

1. kirjoitetaan yhteen, jos jälkiosa on varsinkin Suomen paikannimistä tuttu termi [lista termeistä: maa, vuori, järvi yms.]
2. kirjoitetaan erikseen, jos jälkiosa on Suomen paikannimissä harvinainen tai tuntematon termi [lista termeistä, kannas ja kynnäs, aavikko, ylänkö yms.]

Tuo luokittelu harvinaisiin ja tuttuihin on ilmeisen subjektiivinen, ja Kielitoimiston linja kannas-sanan luokittelusta näyttäisi muuttuneen. Vuonna 2001 Kielikellossa sanottiin näin: "Nimi Karjalankannas kirjoitetaan yhteen, kuten muutkin tavalliseen, yksiosaiseen maastosanaan päättyvät nimet (Lunkulansaari, Muolaanjärvi)." Nykyisessä luokittelussa kannas on kuitenkin ilmoitettu harvinaiseksi.

Jotain arpomista on tapahtunut myös kynnäs-sanan suhteen, koska Kotuksen julkaisu Pariisista Papukaijannokkaan (2013) suositteli muotoa Kuurinkynnäs, ja 2020 täydennetty ja saman teoksen päivitetty digipainos suosittelee välillistä muotoa. Olisiko myös kynnästä sitten pidetty aiemmin 'tavanomaisena', en tiedä. --Jähmefyysikko (keskustelu) 4. huhtikuuta 2022 kello 13.11 (EEST)

Miten tuohon suhteutetaan "Veikselin kynnäs... on 70 kilometrin pituinen ja leveimmillään 1,8 kilometriä leveä niemimaa, joka erottaa Veikselinhaffin Gdańskinlahdesta..."?

Veikselin haffi, koska haffi on harvinainen, mutta Gdańskinlahti? Artikkelit Kuurinhaffi ja Oderinhaffi on uudelleen nimettävä? --Kynnäs (keskustelu) 4. huhtikuuta 2022 kello 21.06 (EEST)

Kotuksen eksonyymilistassa haffit on kuitenkin kirjoitettu yhteen. Kotus on sanastolähde, joten eipä nimetä vielä.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 4. huhtikuuta 2022 kello 21.23 (EEST)

Kotusta voi lähestyä Kysymyslomakkeen kautta. Ei tarvitse itse päättää. --Abc10 (keskustelu) 4. huhtikuuta 2022 kello 21.28 (EEST)

On tätä asiaa eli lähinnä sääntöä vuosien mittaan funtsittu https://kaino.kotus.fi/eksonyymit/?a=oikeinkirjoitus&s=oikeinkirjoituksen_historiaa --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 4. huhtikuuta 2022 kello 21.40 (EEST)

Facta 2001 -tietosanakirja taivuttaa "Kuurin hiekkakynnään". Veikselistä ei löydy taivutusta, mutta kun nimimuoto "X:n hiekkakynnäs", niin veikkaan että taivutus on sama. Kannattaa aina hyödyntää myös vapaasti käytettävää Kielitoimistonsanakirja.fi-sivustoa, jossa taivutus: kynnään --Abc10 (keskustelu) 3. huhtikuuta 2022 kello 21.10 (EEST)

Katalonialaiset vai katalaanit?

Rupesin tässä pohtimaan että kumpikohan on korrektimpi termi? Kumpaakin näkyy käyttävän esim. suomalainen media, mutta esim. YSO suosittelee termiksi katalaanit. [5] --Pisces (keskustelu) 8. huhtikuuta 2022 kello 20.04 (EEST)

Voihan siinä olla se ero, että Kataloniassa saattaa asua muitakin kuin katalaaneja, jos nimenomaan halutaan tuoda tätä eroa esille jossain yhteydessä.--Urjanhai (keskustelu) 8. huhtikuuta 2022 kello 20.20 (EEST)

Artikkelihan tuntuu käsittelevän juuri etnistä ryhmää... Ainakin tilastojen ja luokitusten perusteella. Mutta ehkä johdantosiossa täytyisi silloin mainita että puhutaan juuri etnisestä ryhmästä, ei kaikista Katalonian asukkaista... --Pisces (keskustelu) 8. huhtikuuta 2022 kello 20.28 (EEST)

Tyhmä kysymys herää onko Suomwnruotsalaiset suomalaisia. Ja samoisin että kyllä. Samoin kuin arabit joilla on Israelin kansalaisuus. Mutta viisaammatkin saavat avata sanaisen arkkunsa. -- Cimon Avaro 8. huhtikuuta 2022 kello 20.59 (EEST)

Kysymyshän on oikeastaan asiayhteydestä, niin kuin katalonialaistenkin kanssa. Siellähän ainakin joku lähde suositteli tuota mainittua muotoa, mutta asiayhteydestä riippuen toinenkin voi käydä. Ja riippuu kielestäkin: ruotsiksi on kehitetty sana sv:finländare ja suomeksi esim. lappilainen.--Urjanhai (keskustelu) 8. huhtikuuta 2022 kello 21.28 (EEST)

Sama ongelma, Britti, Skotti, Walesläinen tai Englantilainen, jopa luokittelujen tasolla. Ottia tuota. -- Cimon Avaro 8. huhtikuuta 2022 kello 22.37 (EEST)

Ensinnäkskin kansalaisuus ja kansallisuus ovat kaksi ihan eri asiaa. Kumman mukaan pitäisi luokitella? Tämä onkin kysymysten äiti, jonka Cimon toi esiin. --Höyhens (keskustelu) 9. huhtikuuta 2022 kello 10.55 (EEST)

Skotlannissa se on aika jyrkkää, todelliset aidot Skotit asuvat Ylämailla, Alamailla asuvat ovat heidän mielestään "Sassenach" eli saxilaisia. -- Cimon Avaro 9. huhtikuuta 2022 kello 17.09 (EEST)

Huono vitsi, mutta historiallinen on että jos jokainen "sassenach" Edinburghissa lähtisi, ja veisi mukanaan yhden juutalaisen, sinne ei jäisi ketään. </ylämaa vitsit> -- Cimon Avaro 9. huhtikuuta 2022 kello 17.52 (EEST)

Voisi tosiaan ajatella, että sanoilla katalaani ja katalonialainen on samanlainen merkitysero kuin somalilla ja somalialaisella. --TommiWalle (keskustelu | muokkaukset) 9. huhtikuuta 2022 kello 21.37 (EEST)

"Lähtökohtaisesti"

Wikipediassa on yli 400 sivulla sana "lähtökohtaisesti". Se aiheuttaa päänsärkyä, koska se ei tunnu tarkoittavan mitään. [sanakirjan] mukaan sille olisi myös vaihtoehtoja: us. paremmin: periaatteessa, yleensä, teoriassa, pohjimmiltaan.Toivo ja Toivo (keskustelu) 10. huhtikuuta 2022 kello 10.56 (EEST)

Kaikenlaiset tyhjät sanat ja lyhenteet, joille ei löydy tekstistä tarvetta, voi poistaa. Yksi sellainen on "mm." (20 181 osumaa, jos nyt osasin etsiä oikein), joka lisätään usein vain korostamaan asian (väitettyä) merkittävyyttä. Kapulakielisyyttä yleensäkin voi muotoilla uudestaan, jotta lukija ymmärtää paremmin mitä tekstissä tahdotaan sanoa. --Abc10 (keskustelu) 10. huhtikuuta 2022 kello 11.01 (EEST)

Kielenhuolto, mm. tarpeettomien sanojen poistaminen tai terävöittäminen, on oikein kannatettavaa ja sitä voi itse kukin harjoittaa. Toki siinä touhussa olisi toivottavaa itse kunkin muistaa primum non nocere eli muutosten tulisi olla parempaan eikä huonompaan päin. Jos kielen huoltaja on huolimaton ja parhaassa tapauksessa ei edes ymmärrä huoltamansa lauseen asiasisältöä, niin siellähän sitten voi "huollossa" mennä monenlaista asiaa rikki, niin kielellisesti, teknisesti kuin asiallisesti. Eli maltti on valttia ja harkintakyky tarpeen. Jos ei ole varma kannattaako muutosta tehdä, sen voi myös jättää tekemättä. --Jmk (keskustelu) 13. huhtikuuta 2022 kello 13.31 (EEST)

Sanakirja.orgissa lähtökohtaisuuden merkitykseksi annetaan "perustaltaan, alusta alkaen". Minusta se tarkoittaa aika harvoin samaa kuin "periaatteessa", "yleensä" tai "teoriassa". --Savir (keskustelu) 13. huhtikuuta 2022 kello 15.17 (EEST)

Kun itse käytän Wikipediaa paljon työssäni, en lähteenä vaan taustavärin saamiseen, niin olen hämmästynyt miten hyvää kieltä artkkelit usein ovat. Syynä voi olla se, että luen kulttuuri- ja tiedeaiheita, joiden kirjoittajat ovat varmaan valistuneempia kuin joidenkin muidenkin artikkelien kirjoittajat. Onhan tämä sentään vapaaehtoisprojekti, johon kuka tahansa voi kirjoittaa. Kiitos Wikipedialle monista antoisista artikkeleista. --Finnåx (keskustelu) 13. huhtikuuta 2022 kello 15.23 (EEST)

Luulen että se on harhaa, tai sitten riippuu tosiaan lajista. Monet harrastavat vieraskielisillä ilmaisuilla koreilemista, kun asian voi ilmaista hyvin suomeksikin. Pitää muistaa, että lukijoiden komentelu muihin artikkeleihin sen selvittämiseksi, mitä jokin termi tarkoittaa, paljastaa usein vain kirjoittajan halun nostaa omaa häntäänsä, niin sanoaksi. Lehdistössä tätä samaa edustavat kriitikot, jotka kirjoittavat kritiikkiä toisilleen kielellä, joka lähinnä karkottaa lukijansa. --Abc10 (keskustelu) 13. huhtikuuta 2022 kello 15.36 (EEST)

Eräitä Googlen palveluita käsittelevien artikkelien nimeäminen

Ylläpitäjien ilmoitustaululla on keskustelua joitakin Googlen palveluja käsittelevien artikkelien nimeämisesti, niitä on kai ainakin tässä: [6]. Jotain keskustelua on myös sivulla Keskustelu:Google (hakukone). Osattaisiinkohan täällä kahvihuoneessa lausua jotain asiasta? --Urjanhai (keskustelu) 11. huhtikuuta 2022 kello 13.50 (EEST)

Mielestäni tällainen keskustelu on turha, koska minä ja @Avoinlähde: kerroimme hyvät perustelut (minä tosin tuolla ylläpitäjien ilmoitustaululla), eikä @Osmo muokkaa: ole antanut mitään hyviä perusteluja. Sanoo vain, että sitä nimitystä käytetään yleiskielessä, mutta ei anna mitään linkkejä tai esimerkkejä toisin kuin minä ja Avoinlähde. Eli minusta tämä on selvä tapaus ja Osmon olisi pitänyt aloittaa keskustelu joko ennen tai jälkeen ensimmäisen sivun siirtonsa. Tämän keskustelun kyllä voisi käydä, jos Osmo aloittaisi sen tai tulisi edes antamaan hyviä perusteluja ilman Argumentum ad nauseamia. Luurankosoturi^{(_…∴_… • ­­­­­­­­-=≡ • ~≈)} 11. huhtikuuta 2022 kello 14.01 (EEST)

Sääntöjen mukaan keskustelu kuuluu aloittaa viimeistään kahden kumoamisen jälkeen. --Urjanhai (keskustelu) 11. huhtikuuta 2022 kello 14.06 (EEST)

Minilammas kehotti Osmo muokkaata lopettamaan sivun siirtämisen Osmo muokkaan keskustelusivulla. Muutenkin Osmon olisi pitänyt aloittaa keskustelu, koska hän oli eri mieltä hyvin perustellusta sivun siirrosta. Luurankosoturi^{(_…∴_… • ­­­­­­­­-=≡ • ~≈)} 11. huhtikuuta 2022 kello 14.11 (EEST)

Tässä kuitenkin vielä minun ja Avoinlähteen perustelut sanasta sanaan kopioituina:

Minun perusteluni molempiin:

Google Kalenteri on oikea muoto kahdestakin syystä:

1. Esimerkiksi Kääntäjä on Google Kääntäjä eikä Google-kääntäjä Kääntäjän sivullakin. Millä logiikalla Kalenteri olisi eri tavalla Google-kalenteri, eikä Google Kalenteri.
2. Google-kalenteri tarkoittaa Google nimistä kalenteria, kun nyt puhutaan Googlen luomasta kalenterista.

Avoinlähteen perustelut:

Perustelut Google Kalenterin nimitykseen:

Erisnimet isolla (ks. https://support.google.com/calendar/answer/2465776, https://calendar.google.com). Toinen tapa voisi olla Google Calendar (https://about.google/products/, https://about.google/brand-resource-center/trademark-list/)

Perustelut Google Kääntäjän nimitykseen:

Erisnimet isolla (ks. https://support.google.com/translate/answer/6350850, https://translate.google.com/). Vaihtoehtoinen nimi artikkelille voisi olla Google Translate (https://about.google/products/, https://about.google/brand-resource-center/trademark-list/)

Luurankosoturi^{(_…∴_… • ­­­­­­­­-=≡ • ~≈)} 11. huhtikuuta 2022 kello 14.09 (EEST)

Tässä vielä perusteluni Googlen hakukoneesta. Se varmastikkin kinkkisin ja mielipiteitä jakavin tapaus.

"Googlen oppaat ja verkkosivustot puhuvat toisinaan Google Hausta erisnimenä (ks. google.com/intl/fi/search/howsearchworks, support.google.com/websearch/answer/2466433), joka poistaa sulkeissa olevan tarkennuksen tarpeen. Vaihtoehtoinen nimi artikkelille voisi olla Google Search, jota yhä useimissa englanninkielisissä yhteyksissä erisnimenä käyttävät (https://about.google/products/). Samaan aikaan tavaramerkkiluette..."

Loppu leikkaantui, mutta siinä kerroin että Googlen tavaramerkkiluettelo ei mainitse nimeä Google Search, vaikka he sitä melko johdonmukaisesti erisnimenä englanninkielisissä oppaissa ja sivuilla käyttävätkin.

Keskustelu hakukoneen artikkelin keskustelusivulta:

• "Olipas outo ja kielenvastainen siirto. Siirtäjä tehnee Google Kuvahaulle oman artikkelinsa. Stryn (keskustelu) 10. huhtikuuta 2022 kello 21.06 (EEST)"
• "Luitko lähteet? Erisnimenä kiellellisesti täysin oikeellinen. Olihan näitä muitakin Google-kalenteri ja -kääntäjä, joita kumpaakaan ei tunnu Googlen omilta verkkosivuilta löytyvän. Kysymys siitä, onko Googlen virallinen nimi Google, Google Haku, Google Verkkohaku vai Google Search? Viimeinen voisi sopia, sillä onhan heillä yleinen käytäntö nimetä asioita tavalla Google [englanninkielinen yleisnimi], kuten Google Books, Google Maps ja niin edelleen. Tämä kuulostaisi omaan korvaan paremmalta, mutta en viitsinyt lähteä kieltä ilman keskustelua muuttamaan. Miten Google Kuvahaku liittyy aiheeseen? --Avoinlähde (keskustelu) 10. huhtikuuta 2022 kello 21.43 (EEST)" -Avoinlähde (keskustelu) 11. huhtikuuta 2022 kello 15.04 (EEST)

Ylläpitäjien ilmoitustaululta vielä:

"Kommentoinpa itsekkin. Tosiaan Google itse käyttää omissa verkkopalveluissa ja ohjeissaan noita eriniminä. Kyllä, se on kieliopillisesti väärin, mutta jonkin palvelun, tuotteen tai vastaavan omistaja nimeää miten haluaa ja tätä erisnimeä Wikipediassa noudatetaan. Aiemmat "Google-kääntäjä" ja "Google-kalenteri" eivät ainakaan tätä noudattaneet, joten muutin ne siksi mitä Google tapasi käyttää. Google tosin itsekkin käyttää useampaa nimitystä, joten asia ei ole täysin selvä ja joku voisi korjata jos paremmin tietää. Yksi tapa voisi myös olla laittaa englanniksi, sillä esimerkiksi Google Books on suomenkielisessä Wikipediassa englanniksi, vaikka Google käyttää siitä myös erinäisiä suomennoksia. Google Mapsia taas taideta koskaan Googlen tai muun toimesta suomentaa. En pistäisi pahakseni, jos tulisi käytäntö nimetä nuo kaikki englanniksi, niin olisivat linjassa.

Googlen hakukone on näistä kinkkisin. "Google (hakukone)" sinänsä oikea, mutta Google itse käyttää myös termejä Google Search, Google Haku ja olisivatko Verkkohaustakin erinimenä puhuneet. Kuitenkaan mitään näistä – edes tuota Google Searchia, joka monissa ja taas monissa Googlen oppaissa ja vastaavissa – ei löytynyt Googlen tavaramerkkiluettelosta, joten virallinen saattaa olla myös Google. Tuntuu hassulta, kun enemmistössä nimistä käyttävät nykyään toistuvaa kaavaa. Muilta osin luettelossa on listattu kattavasti englanninkieliset ja taisi joukossa olla muutama japaninkielinenkin. Siihen voitaisiin periaatteessa alkaa näissä nimeämisissä nojata, niin ei olisi epäselvyyttä. Toisaalta olettaisi, että Googlen oppaissa käytettäisiin oikeita nimiä.

Pyydän, että ennnen kommentoimista luette Googlen verkkosivustoilta näistä, jottei mutulla mennä. Suomenkielisessä Wikipediassa on se paha, että täällä käytetyt termit usein leviävät muualle, joten tarkkuutta ei koskaan voi olla liikaa.

--Avoinlähde (keskustelu) 11. huhtikuuta 2022 kello 14.11 (EEST)" --Avoinlähde (keskustelu) 11. huhtikuuta 2022 kello 15.13 (EEST)

"ja tätä erisnimeä Wikipediassa noudatetaan." Paitsi että Wikipediassa ei noudateta aina näitä erisnimiä. Esimerkiksi hiljattain LähiTapiola-nimisen finanssiryhmän artikkeli siirrettiin nimelle Lähi-Tapiola. Jälkimmäistä muotoa toki käytetään yleisesti asiatekstissä, mutta niin myös ensinmainittua, joka siis on myös yrityksen oikea nimi. Samoin Aktia Pankki siirrettiin nimelle Aktia-pankki, POP Pankki nimelle POP-pankki jne. Sampo Oyj on nimellä Sampo-konserni kun taas OP Ryhmä on nimellä OP (finanssiryhmä). MetroAuto siirrettiin nimelle Metro-Auto. Kyseisen yrityksen oikea nimi on Metroauto, mutta markkinoinnissaan se käyttää tyyliteltyä muotoa MetroAuto. Nyt voidaan miettiä miksi artikkeli ei ole kummallakaan näistä nimistä. Kaikenlaisia kummallisuuksia täältä löytyy. –Makele-90 (keskustelu) 11. huhtikuuta 2022 kello 22.29 (EEST)

Hyvä pointti. LähiTapiolaa kommentoin sen verta, että siinä on mentiin Kotuksen suosituksen mukaan ja Sampo-konsernin saisi siirtää nimelle Sampo Oyj. -- Avoinlähde (keskustelu) 11. huhtikuuta 2022 kello 22.38 (EEST)

Yhtiömuotoa tai muuta vastaavaa loppuosaa (Oy, Oyj, ry) ei lisätä artikkeleiden nimiin, katso Ohje:Artikkelin nimi#Yritys- ja yhteisöartikkelit. -- Htm (keskustelu) 12. huhtikuuta 2022 kello 00.45 (EEST)

Siinä tapauksessa siitä on syytä äänestää. Ilman loppuosaa jos saman nimisiä artikkeleita ei ole, mutta jos samalla nimellä on useita artikkeleita, niin ilman muuta mielummin yhtiöiden tapauksissa yhtiömuoto perään eli mielummin yhtiön_nimi Oyj kuin yhtiön_nimi (yhtiö). --Avoinlähde (keskustelu) 12. huhtikuuta 2022 kello 01.01 (EEST)

Ole hyvä vaan. -- Htm (keskustelu) 12. huhtikuuta 2022 kello 01.49 (EEST)

En pitäisi äänestystä tarkoituksenmukaisena. Perustellumpaa ja hedelmällisempää on mielestäni pyrkiä kokonaishahmotukseen keskustelemalla. Erityisesti tuosta, että ei käytetä yhtiömuotoa arttikkelin nimessä, on ollut aika vakiintunut konsensus. Perusteluja toki saa mielellään esittää. Muissakin nimeämiskysymyksissä perustelut ratkaisevat. --Urjanhai (keskustelu) 12. huhtikuuta 2022 kello 12.14 (EEST)

Ei se olekaan tarkoituksenmukaista. Wikipediassa pyritään yhdenmukaisuuteen ja artikkelista toiseen ulottuviin yhtenäisiin käytäntöihin ja ohjeisiin, jotta liian monen artikkelin kohdalla ei tarvitse erikseen arpoa menettelytapoja ja merkintätapoja ja äänestellä niistä. Se on rasittavaa. -- Htm (keskustelu) 12. huhtikuuta 2022 kello 18.24 (EEST)

Käytäntö nimetä yritysten/yhteisöjen artikkelit noin on oikea eli Yleisradio eikä Yleisradio Oy, mutta minusta voisi äänestää yhdestä poikkeustapauksesta tähän; kun kahdella asialla on sama nimi. Lukemistani keskusteluista suuri osa koski sitä nimetäänkö artikkelit yrityksistä/yhteisöstä yleisesti päättellä vai ilman. Silloin vastaus on tietysti ilman, mutta poikkeustapauksesta pitäisi keskustella. Kumpi on parempi TietoEVRY Oyj vaiko TietoEVRY (yhtiö), kun TietoEVRY ei ole mahdollinen? Itse kallistuisin ensimmäiseen. -- Avoinlähde (keskustelu) 19. huhtikuuta 2022 kello 19.29 (EEST)

Niin tai näin, pitäisi päättää yksi tapa ja muuttaa kaikki artikkelit noudattamaan sitä. @Makele-90:n kuvaama on oikea puute; paljon mielekkäämpää kun Wikipedia on yhtenäinen ja noudattaa käytäntöjä. -- Avoinlähde (keskustelu) 19. huhtikuuta 2022 kello 19.32 (EEST)

Miksi ei TietoEVRY ole mahdollinen? Se on ohjaussivuna. Merkitset sen vain poistoon syyllä Y6 (Tekninen poisto) ja sitten siirrät sen sivun tuolle nimelle. Tai sitten pyydät ylläpitäjien ilmoitustaululla ylläpitäjiä siirtämään sen sivun tuon ohjauksen päälle. Luurankosoturi^{(_…∴_… • ­­­­­­­­-=≡ • ~≈)} 19. huhtikuuta 2022 kello 19.37 (EEST)

Ajattelin, että kuka hyvänsä ymmärtää kyseessä olleen esimerkki. Kuvitellaan, että TietoEVRY nimi olisi varattu vaikkapa tunnetulle CMS-järjestelmälle, jolloin TietoEVRY:ä ei voitaisi käyttää. Tässä tilanteessa vaihtoehdoiksi artikkelin nimen suhteen jäisivät joko TietoEVRY Oyj tai TietoEVRY (yhtiö) tai vastaava. -- Avoinlähde (keskustelu) 19. huhtikuuta 2022 kello 19.51 (EEST)

Aaa ok. Mielestäni jälkimmäinen on parempi. Niinhän yleensäkin tehdään, että jos samanniminen artikkeli on olemassa, niin laitetaan epämerkittävämmän artikkelin perään täsmenne. Luurankosoturi^{(_…∴_… • ­­­­­­­­-=≡ • ~≈)} 19. huhtikuuta 2022 kello 19.58 (EEST)

Mihin muuhun voisi vastaavaa ylipäätään tehdä? Enpä ole kuullut, että Blue Yetille tai muulle tuotteelle olisi Oyj:tä vastaava päätettä. Yritysten ja yhteisöjen kohdalla olenkin useasti. --Avoinlähde (keskustelu) 19. huhtikuuta 2022 kello 20.09 (EEST)

Miksei siihen voisi laittaa perään täsmennettä esim. "(tuote)"? Luurankosoturi^{(_…∴_… • ­­­­­­­­-=≡ • ~≈)} 19. huhtikuuta 2022 kello 20.12 (EEST)

Ja muuten minkä tuollaisen päätteen ajattelit Blue Yetille tai muulle tuotteelle laittaa, jos sellaista päätettä ei ole? Luurankosoturi^{(_…∴_… • ­­­­­­­­-=≡ • ~≈)} 19. huhtikuuta 2022 kello 20.20 (EEST)

Menee jo yli hilseen. Tuossa (mielestäni) aivan selvästi esitän sinulle kysymyksen, että miten tuollaista Oyj:tä vastaavaa päätettä voisi muihin artikkeleihin edes lisätä? Vastaus on ettei voi tai en ainakaan itse yhtäkään tällaista tilanetta keksi. Tällä koitin osoittaa, että tämä pääteasia ei ole kaikilta osin verranollinen näihin käytäntöihin lisätä sulkeissa tarkenne vaikkapa tuotteen nimen perään. Miksi? Koska muilla tämä ei ole mahdollista, kun taas yritysten/yhteisöjen kohdalla on, joten pitää tapauskohtaisesti verrata. Samaan tapaan kuin en voi verrata omenoita ja appelsiineja, vaikka kummatkin ovat hedelmiä.

Pyydettäessä vastaan ja tarkennan edelleen vastauksiani jos jokin jäi epäselväksi, mutta kehotan ensin lukemaan tämän koko keskustelun alusta loppuun. Näin konteksti tulee selväksi ja juuri sehän taitaa sinua sekoittaa. Suosin myös sitä, että Wikipediassa ensisijaisesti miettii, onko jostain asiasta tarpeeksi perillä, jotta hedelmällistä keskustelua syntyisi? Kaikkien aikaa säästyy ja koska aiheeseen jos toiseenkin riittää Wikipediassa tietäviä osaajia; voi olla varma, että konsensuksen turvin päätökset ovat järkeviä. En puoliinkaan keskusteluihin täällä osallistu, kun en koe tarpeeksi tietoa aiheista tarpeeksi tietoa omaavani. -- Avoinlähde (keskustelu) 19. huhtikuuta 2022 kello 21.12 (EEST)

Joo, muihin aiheisiin kuin yhtiöihin ei voi laittaa mitään tuollaista päätettä, mutta siis ehdotit, että joissakin artikkeleissa voisi tehdä poikkeuksen ja laittaa sen Oyj:n tai jonkun muun tuollaisen päätteen perään. Miksei niiden nimiin voi laittaa perään täsmennettä kuten "yhtiö"? Luurankosoturi^{(_…∴_… • ­­­­­­­­-=≡ • ~≈)} 19. huhtikuuta 2022 kello 21.36 (EEST)

Niin ehdotin, että yrityksistä ei käytettäisi suluissa olevan täsmennystä vaan sellaisissa tapauksissa koko nimeä päätteineen. Silloin artikkelin nimi olisi informatiivisempi. --Avoinlähde (keskustelu) 19. huhtikuuta 2022 kello 22.25 (EEST)

Käytäntö ei taida kieltää sitä, että se Oyj tai sellainen pääte olisi mukana artikkelin johdannon lihavoidussa nimessä. Riittäisiköhän, että mainittaisiin siinä? Luurankosoturi^{(_…∴_… • ­­­­­­­­-=≡ • ~≈)} 19. huhtikuuta 2022 kello 22.37 (EEST)

Siinä se on mainittu aina. -- Avoinlähde (keskustelu) 19. huhtikuuta 2022 kello 22.41 (EEST)

Keskustelun ja argumentoinnin tärkeyteen viittaa ehkä sekin että (niin kuin ymmärsin että –Makele-90 osittain viittasi) nykyisessä nimeämisessä voi olla mahdollisesti jotain epäyhtenäisyyttä. --Urjanhai (keskustelu) 12. huhtikuuta 2022 kello 12.22 (EEST)

Osa nimeämisistä kieltämättä on epäloogisia. Osa noudattaa jotain käytäntöä tai logiikkaa, jota ei kannata suinpäin muuttaa, jos ei sitä tunnista, ja osaan on muita perusteluja. Artikkelia Sampo-konsernista ei voi nimetä uudelleen Sammoksi, koska artikkeli käsittelee koko konsernia, ei vain sen emoyhtiötä. OP-artikkeli pitää sisällään useita erilaisia yksiköitä, joilla on useita omistusmuotoja. Siinä on paitsi osakeyhtiöitä, osuuskunta ja vielä osuuspankkejakin. Näistä, jos olen maallikkona ymmärtänyt oikein, ainakaan jäsenpankkeja ei lueta konserniin, mutta valvonnan kannalta ovat osa ryhmää.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 13. huhtikuuta 2022 kello 14.46 (EEST)

Virheellinen(kö?) typografia mallineessa

Käyttäjä:Mlang.Finn ja minä olemme eri mieltä mallineessa Malline:23. toukokuuta esiintyvästä taideteoksen merkintätavasta. Yritän korjata kohtaa muotoon "Tekijä, Teoksen nimi", mutta jostain syystä Mlang.Finn jatkuvasti kumoaa muokkaukseni ja sen sijaan muuttaa kohdan muotoon "Tekijä: Teoksen nimi". Ohjeessa Ohje:Välimerkit ja typografia sanotaan, että teosten kuvaukset pitäisi merkitä muodossa "Tekijä, Teoksen nimi, valmistumisvuosi". Yritin keskustella asiasta hänen kanssaan ymmärtääkseni muun muassa syyn jatkuvalle muokkausteni kyseenalaiselle kumoamiselle, mutten saanut häneltä minkäänlaista vastausta. Mlang.Finn ei mahdollisesti joko ymmärrä tai häntä ei yksinkertaisesti kiinnosta Wikipedian ohjeet tyylikäytäntöjen suhteen. Jos teos merkittäisiin muodossa "Tekijä: Teoksen nimi", minkä ihmeen takia ohjeessa sitten neuvottaisiin eri tavalla? Ongelma saattaa kuulostaa pieneltä, mutta loppujen lopuksi typografia vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka järkeviltä ja asiallisilta esimerkiksi Wikipedian artikkelit vaikuttavat. Kumpi muoto on teidän mielestänne oikein? –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 26. toukokuuta 2022 kello 18.33 (EEST)

Wikipedian ohje on väärä. Sen on sepittänyt joku, joka ei ole ymmärtänyt mitä tekee (tai pyrkii tietensä johtamaan harhaan). Korrektia tietoa kaksoispisteen käyttämisestä löytyy esimerkiksi Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta (painettu tietokirja).

Luulo ei ole tiedon väärti. --Mlang.Finn (keskustelu) 26. toukokuuta 2022 kello 20.45 (EEST)

Etenkin kirjojen ja artikkelien kohdalla tapana kirjoittaa kaksoispiste tekijän ja teosnimen väliin. --Aulis Eskola (keskustelu) 26. toukokuuta 2022 kello 21.17 (EEST)

Asia ei ole aivan niin yksinkertainen kuin luulisi. Kielitoimistolla on usein vaihtelevia ohjeita, oheistajan mukaan, niin tässäkin. "Pilkulla voidaan erottaa lähdeluetteloissa ja viitteissä tekijä ja teos." Eikä se sulje pois kuvatekstiä, vaan antaa esimerkkejä. Kielikello. --Sirahvi (keskustelu) 26. toukokuuta 2022 kello 21.21 (EEST)

Asian vahvistukseksi vielä toinen lähde eli Sari Maamiehen uudistama Itkosen Uusi kieliopas, jossa todetaan ykskantaan, että "pilkulla erotetaan toisistaan lähdeviitteen osat". --Sirahvi (keskustelu) 26. toukokuuta 2022 kello 21.30 (EEST)

Kumpikaan vaihtoehto ei ole selvästi virheellinen. --Aulis Eskola (keskustelu) 26. toukokuuta 2022 kello 21.35 (EEST)

Samassa käsityksessä kuin Aulis, vaikkei sillä mitään väliä ole. --Höyhens (keskustelu) 26. toukokuuta 2022 kello 23.21 (EEST)

Eli Mlang.Finnin toistuva kumoaminen oli siis nollamuokkaus? –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 27. toukokuuta 2022 kello 12.47 (EEST)

Eli Nollamuokkaus, "jossa tehdyillä muutoksilla ei ole vaikutusta sivun asiasisältöön, ulkoasuun tai toiminnallisuuteen. Nollamuokkauksia ei tule tehdä, sillä niistä on haittaa Wikipedian toiminnalle". –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 28. toukokuuta 2022 kello 11.56 (EEST)

Jos ulkoasu on muuttunut (kaksoispiste pilkuksi tai päinvastoin) niin eihän se silloin ole tuon määritelmän mukaan nollamuokkaus. Nollamuokkaus olisi esim. jonkun mallinekutsun wikitekstin näprääminen niin, että lukijalle näkyvä ulkoasu ei ollenkaan muutu. --Jmk (keskustelu) 28. toukokuuta 2022 kello 12.01 (EEST)

Ohje on muodossa "voidaan esittää näin". Alun perin kohta juontuu käyttäjä Kulttuurinavigaattorin ohjeista. Hänellä oli tarkoitus antaa mahdollisimman pelkistetty muoto, joka on myös helppo selittää ("pilkut väliin"). Kaksoispiste on toinen mahdollisuus, sitä käytetään esim. Pinx-taidekirjasarjassa. --Thi (keskustelu) 26. toukokuuta 2022 kello 23.56 (EEST)

Näyttäisi paljon järkevämmältä, jos suomenkielisessä Wikipediassa käytettäisiin pelkästään toista vaihtoehtoa. Olisi hyvä, jos yhteisö pääsisi jonkinlaiseen konsensukseen asiasta; sillä voitaisiin välttää myös tällaisia turhia muokkaussotia. –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 27. toukokuuta 2022 kello 12.47 (EEST)

Huomaan itse kallistuneeni viime aikoina pilkun suuntaan, vaikka joskus käytänkin kaksoispistettä. Tässäkään ei pitäisi jumittua riitaa aiheuttavaan yksityiskohtaan, kuten näytää käyneen, vaan suhtautua joustavasti, kun kumpikaan tapa ei aiheuta ongelmia. Kirjoittakaa mieluummin artikkeleita kuin vahditte toistenne tekemisiä. Uskon että pitkällä aikavälillä siitä on enemmän hyötyä sekä itse Wikipedialle että käyttäjien keskinäiselle hengelle. Hyvä kieli on tietysti plussaa Wikipedialle. --Abc10 (keskustelu) 27. toukokuuta 2022 kello 07.47 (EEST)

Horse and carriage / hearsh / wagon / cart commonsissa

Commonsin suomenkielisessä kahvihuoneessa esitin kysymyksen kuvien luokittelusta commonsin luokkiin c:Category:Horse-drawn wagons in Finland, C:Category:Horse-drawn carts in Finland, c:Category:Horse-drawn carriages in Finland (ja c:Category:Horse-drawn hearses in Finland. joka on selvempi). Eli jos en:cart on kaksipyöräinen hevosvetoinen tavarankuljetusajoneuvo ja en:wagon on nelipyöräinen ja hevosvetoinen tavarankuljetusajoneuvo ja en:carriage on (monikopyöräinen?) hevosvetoinen ihmistenkuljetusajoneuvo, niin joitakin kuvia saattaisi olla siirreltävissä em. luokkien välillä. Lisäksi en:hearse = fi:ruumisauto näkyy olevan tässä myös hevosvetoinen ruumissaton ajoneuvo, jolloin siis luokkaan luokitellaan heviosajoneuvolliset hautajaissaatot.

Esitän tämän myös tässä, koska vielä en ehtinyt tarkistaa isommista englannin sanakirjoista sanojen tarkkojen merkityksiä (kuten esim. pyörien lukumäärä vs. ihmisten vai tavaran kuljetus ratkaisevana määrittelykriteerinä). Eli jos joku osaa kieliä niin hyvin, että katsoo tietävänsä em. sanojen merkityksewt tarkasti, niin saa korjata em. luokitteluja kielitaitoonsa perustuen.--Urjanhai (keskustelu) 18. kesäkuuta 2022 kello 16.47 (EEST)

Ja niin kuin tuolla todettiinkin, niin myös ,luokkien yleinen sisältö vaikuttaa.--Urjanhai (keskustelu) 18. kesäkuuta 2022 kello 17.34 (EEST)

Susiladies

Koripallon naisten maajoukkuetta on alettu kutsua nimellä Susiladies. Mielestäni nimitys ei kelpaa Wikipediaan, koska se on suomen ja englannin sekakieltä eikä taivu suomen nominien taivutussääntöjen mukaan ("pelasi Susiladiesissa"). Sitä käytetään nyt useiden pelaajien artikkelissa. Selkeintä olisi käyttää maajoukkue-sanaa (ei tarvitse erikseen korostaa että on naisten maajoukkue). --Kospo75 (keskustelu) 24. kesäkuuta 2022 kello 09.23 (EEST)

Miten niin ei taivu? Mutta samaa mieltä olen, ”Susiladies” ei sovi Wikipediaan, mutta ei siksi, että se on sekakieltä, vaan siksi, että maajoukkueiden lempinimet (vrt. Huuhkajat, Leijonat ym.) eivät ole yleisestikään tietosanakirjamaista kieltä. --Qwerty12302 (kesk | muok) 24. kesäkuuta 2022 kello 09.32 (EEST)

Miksi loppuosan pitää ladies-muodossa? Joillakin naisjoukkueilla on käytössä parempi leidit-muoto. --Kospo75 (keskustelu) 24. kesäkuuta 2022 kello 11.10 (EEST)

Kyllä se siinä mielessä kelpaa Wikipediaan, että se pitää mainita Suomen naisten koripallomaajoukkueen artikkelissa joukkueen lempinimenä. Pelaaja-artikkeleissa sitä ei tietenkään tarvitse mainita kuten ei Huuhkajia tai Leijoniakaan. --Lax (keskustelu) 24. kesäkuuta 2022 kello 11.00 (EEST)

Missä sitä muuten käytetään vai onko tässä runsaan 1,5 tunnin sisällä ehditty jo tehdä siivousta? Ainoat maininnat, jotka minä löysin, ovat lähteiden otsikoita, eikä Susiladiesiä niistä tietenkään poisteta. --Lax (keskustelu) 24. kesäkuuta 2022 kello 11.04 (EEST)

Se oli kuudessa henkilöartikkelissa, useimmat infoboxissa. Ehkä joku jo korjasi? --Kospo75 (keskustelu) 24. kesäkuuta 2022 kello 11.10 (EEST)

Kello 9:n jälkeen ei tuoreiden muutosten listausten mukaan ole yhteenkään koripalloilija-artikkeliin tehty muokkauksia. Tällä hetkellä löydän Susiladies-maininnan kahdeksasta artikkelista. Elina Aarnisalo -artikkelissa Susiladies on tosiaan mainittu mallineessakin mutta kaikissa muissa ainoa maininta on lähteen nimessä. --Lax (keskustelu) 24. kesäkuuta 2022 kello 11.18 (EEST)

Wikidata-muokkauksia on niin paljon, että sieltä mahdollisia muutoksia ei pysty bongaamaan. Ainoa silmiin sattunut oli tehty juuri tuohon Aarnisalo-artikkeliin eikä sekään koskenut pelaajamallinetta. --Lax (keskustelu) 24. kesäkuuta 2022 kello 11.22 (EEST)

"Kuvitteelliset asevoimien edustajat"

Luokka:Kuvitteelliset asevoimien edustajat kuulostaa epäkieliseltä ja anglistiselta. Onko mitään estettä nimetä sitä uudelleen esimerkiksi luokaksi "Kuvitteelliset sotilaat". Suomessahan sotilas-sanaa voidaan käyttää myös esimerkiksi merivoimissa tai ilmavoimissa palvelevista ihan samalla tavalla kuin maavoimissakin palvelevista. --ilmaisin (k) 6. heinäkuuta 2022 kello 22.15 (EEST)

Kun otetaan huomioon, että Wikipediassa ei ole yläluokkaa Asevoimien edustajat, niin joo, ei oo. --Lax (keskustelu) 6. heinäkuuta 2022 kello 22.43 (EEST)

Tein tämän nyt Iivarius (keskustelu) 28. elokuuta 2022 kello 17.01 (EEST)

Artikkelien ja alaluokkien siirtäminen uuteen luokkaan unohtui. Voin hoitaa loppuun botilla. --Silvonen (keskustelu) 28. elokuuta 2022 kello 19.57 (EEST)

Kiitos <3 . Näiden takia olisi kiva, että asiat hoidettaisiin silloin, kun joku vielä muistaa, mitä pitää tehdä. Iivarius (keskustelu) 28. elokuuta 2022 kello 22.12 (EEST)

Joukkoammuskelu vrt joukkoampuminen

Euroopassakin lisääntyvistä tuliaseella tapahtuvista joukkosurmista käytetään Wikipediassa (ehkä myös lähteenä käytetyissä medioissa joita en jaksa nyt katsastaa) nimitystä joukkoammuskelu, joka on minusta ongelmallinen kahdella tavalla. Sana antaa ymmärtää, että 1) aseenkäyttäjiä olisi useita ja 2) he vain leikkivät (Kielitoimiston sanakirjan ainoa käyttöesimerkki ammuskella-verbille on ”ammuskella huvikseen varpusia”). Todellisuudessa useimmissa tapauksissa on kyse yhdestä tekijästä, joka ei varsinaisesti ole asialla huvikseen vaan suuren aatteen ajamana ja/tai mielenhäiriössä. Parempi sana olisi joukkoampuminen, vai onko vielä parempia? Ampumavälikohtaus? Turun veitsi-iskuista 2017 tai muista teräasetapauksista tuskin käytettäisiin termiä ”puukottelu” tai ”veitseily”! Kotivalo (keskustelu) 7. heinäkuuta 2022 kello 08.54 (EEST)

Melko ongelmallinen sana on myös ammuskelu, jota näemmä suositaan tuoreimmissa tapauksissa: Oslon ammuskelu 2022, Kööpenhaminan ammuskelu 2022. Jopa Breivikin tapauksesta on ohjaussivu Utøyan ammuskelu! Kotivalo (keskustelu) 7. heinäkuuta 2022 kello 09.10 (EEST)

Totta. Nämä eivät ole hupia kuin enintään tekijälle. Kaikki ammuskelut pitäisi otsikoida uudelleen. --Abc10 (keskustelu) 7. heinäkuuta 2022 kello 09.34 (EEST)

Jep, joukkoampuminen käyttöön. Tässä hyvä artikkeli Kielikellosta asiaan liittyen. --PtG (keskustelu) 7. heinäkuuta 2022 kello 09.44 (EEST)

Kiitos linkistä erinomaiseen artikkeliin (erinomaiseen tietenkin siksi, että se on äkkilukemalta täsmälleen samaa mieltä kuin minäkin mutta auktori... autorita... vakuuttavammin!). Kotivalo (keskustelu) 7. heinäkuuta 2022 kello 10.05 (EEST)

Katsoin vielä tuon ehdottamani välikohtauksen Kielitoimiston sanakirjasta, mutta pieleen menisi sekin: ”poikkeava, häiritsevä, huvittava tms. (pikku)tapaus”. Kotivalo (keskustelu) 7. heinäkuuta 2022 kello 10.08 (EEST)