Solomon Burke

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Solomon Burke
Solomon Burke.jpg
Syntynyt 21. maaliskuuta 1940
Kuollut 10. lokakuuta 2010 (70 vuotta)
Kotipaikka Philadelphia, Pennsylvania, Yhdysvallat
Aktiivisena 1955-2010
Tyylilajit Blues, Gospel, R&B, Soul, Rock and roll
Laulukieli englanti
Ammatit Laulaja, saarnaaja
Soittimet Laulu
Levy-yhtiöt Apollo Records
Triumph Records
Singular Records
Atlantic Records
Bell Records
MGM Records
ABC Dunhill Records
Chess Records
Amherst Records
Infinity Records
Savoy Records
Rounder Records
Black Top Records
Point Blank Records
GTR Records
Fat Possum Records
ANTI-
Shout! Factory
E1 Music

Solomon Burke (21. maaliskuuta 1940 Philadelphia, Pennsylvania10. lokakuuta 2010 Haarlemmermeer, Alankomaat[1]) oli yhdysvaltalainen laulaja.

Solomon Burke toimi lapsesta asti saarnaajana perheensä kirkossa Philadelphiassa. Aikuisena hän ryhtyi radion gospel-ohjelman juontajaksi. 1960-luvulla Burke solmi levytyssopimuksen Atlantic Recordsin kanssa ja siirtyi maallisen musiikin pariin. Hänen ensimmäinen menestyslaulunsa oli versio country-laulusta ”Just Out of Reach of My Open Arms”.

Solomon Burken muita tunnettuja kappaleita 1960-luvulta ovat ”Cry to Me” ja ”Everybody Needs Somebody to Love”. Nimellä Rocking Robin esiintynyt radio-DJ nimesi hänet 1960-luvun menestysvuosina ”Rock & soulin kuninkaaksi” ja tämä arvonimi on säilynyt hänellä näihin päiviin saakka. Burke oli myös country-musiikin edelläkävijöitä.

Solomon Burke otettiin Rock and Roll Hall of Fameen vuonna 2001. Hän teki paluun parrasvaloihin Grammy-palkitulla albumillaan Don't Give Up On Me (2002), jolle lauluja ovat tehneet monet huippumuusikot, kuten Bob Dylan, Dan Penn, Brian Wilson, Van Morrison, Elvis Costello ja Tom Waits. Vuonna 2006 Burke palasi country-juurilleen albumillaan Nashville, jolla vierailijoina ja lauluntekijöinä toimivat muiden muassa Emmylou Harris ja Dolly Parton.

Solomon Burke menehtyi äkillisesti Schipholin lentokentällä Amsterdamissa. Häneltä jäi 21 lasta ja 88 lapsenlasta. Ennen kuolemaansa hän toimi oman kirkkokuntansa, The House of God for All People, piispana Los Angelesissa ja esiintyvänä laulajana konsertoiden ympäri maailmaa.

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Solomon Burke (1962, Kenwood)
  • Rock 'n' Soul (1962, Atlantic)
  • The Rest of Solomon Burke (1965, Atlantic)
  • I Wish I Knew (1968, Atlantic)
  • King Solomon (1968, Sequel)
  • Proud Mary (1969)
  • King Heavy (1972)
  • Electronic Magnetism (1972)
  • I Have a Dream (1974)
  • Music to Make Love By (1975)
  • Back to My Roots (1976)
  • Sidewalks, Fences & Walls (1979)
  • Lord We Need a Miracle (1979)
  • Get up and Do Something (1979)
  • King of Rock 'n' Soul (1981)
  • Take Me, Shake Me [live] (1983)
  • Soul Alive! (1984)
  • A Change Is Gonna Come (1986)
  • Love Trap (1987)
  • Into My Life You Came (1990)
  • This Is His (1990)
  • Homeland (1990)
  • Soul of the Blues (1993)
  • Live at House of Blues (1994)
  • Definition of Soul (1997)
  • We Need a Miracle' (1998)
  • Not by Water But Fire This Time (1999)
  • Soulman (2002)
  • Don't Give Up On Me (2002)
  • The Incredible Solomon Burke at His Best (2002)
  • The Apollo Album (2003)
  • Make Do With What You Got (2005)
  • Nashville (2006)
  • Like a fire (2008)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Guralnik, Peter: Sweet soul music. Etelän soulin nousu ja tuho. Johnny Kniga, 2006. ISBN 951-0-31616-4.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. AP: Grammy-voittaja kuoli lentokentälle kesken keikkamatkan Ilta-Sanomat. 10.10.2010. Sanoma News. Viitattu 10.10.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä muusikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.