DJ

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ruotsalainen DJ Carl B.

DJ (lyhenne englannin kielen sanoista disc jockey, suomeksi usein tiskijukka tai levyjuontaja) on henkilö, joka soittaa yleisölle musiikkia esimerkiksi äänilevyiltä, tietokoneelta tai muulta äänilähteeltä. DJ voi soittaa niin radiossa, yökerhoissa, kuin erilaisissa juhlissa tai muissa tapahtumissa.

Mitä DJ tekee?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

DJ:n työkaluinaan käyttämät kaksi levysoitinta ja mikseri.
Pioneerin valmistama DVJ1000.

DJ:n tehtävä on huolehtia yleisön viihtymisestä. DJ:n toimenkuva riippuu siitä missä musiikkia soitetaan. Ravintolassa/diskossa pääpaino on koko yleisön viihtyvyydellä, joten musiikkia pitää yleensä soittaa monipuolisesti ja soittaa toivekappaleita. Klubeilla ja tanssitapahtumissa DJ soittaa sellaista musiikkia josta itse pitää. Tämän vuoksi samassa tilassa voi illan aikana musiikkityyli vaihtua useita kertoja tiskijukkien vuorotellessa. Myös niin sanottu ”yleisön lukeminen” on tärkeä DJ:n taito, eli DJ:n täytyy osata lukea ihmisten liikettä ja eläytyä sen mukaisesti. Yleensä tapahtuma sijoittuu iltakahdeksan ja aamuneljän välille ja työajat ovat siten hyvin vaihtelevia. DJ:t hankkivat levynsä itse, mikä on luonnollisesti kallista, sillä DJ joutuu ostamaan levjä jatkuvasti voidakseen seurata musiikin tuoreimpia tyylisuuntia ja uusimpia esiintyjiä.

Levyjä saattaa joutua hankkimaan erikoistilauksina jos tavoitteena on kattava ja laadukas kokoelma joitain rajatumpia tyylisuuntia. Usein DJ:t kilpailevat levyvalikoimalla. Usein levystä ei oteta isoja painoksia, varsinkin jos ne julkaistaan epävirallisesti white labeleina, joten jokainen ei aina saa haluamaansa,

DJ-käytössä perinteinen vinyylilevy on erittäin yleinen. Nykyiset cd-soittimet ovat kuitenkin niin monipuolisia, että usea aikaisemmin pelkästään vinyylilevyjä soittanut DJ on vaihtanut formaattia ja monet soittavatkin nykyisin cd-levyjä tai digitaalista musiikkia tietokoneavusteisesti jonkinlaisen dj-kontrollerin avulla.

DJ:t vaihtavat kappaletta lennossa (engl. beatmatching) siten, että seuravana tuleva kappale säädetään soimaan samalla nopeudella soittimen nopeuden säätöä käyttäen yleisölle kuuluvan kappaleen kanssa. Tämä tehdään siten, että ykkösiskut jolla bassorumpu tavallisimmin on, kuuluvat samanaikaisesti. Seuraavaa kappaletta DJ kuuntelee eli monitoroi kuulokkeillaan, mutta yleisö ei vielä tällöin kuule sitä. Kun kappaleet on saatu samaan tahtiin, voidaan niitä ruveta soittamaan päällekkäin ja lopuksi vanha kappale häivytetään kuuluvilta.

Levyjä voi soittaa myös samaan aikaan, jos ne sisältönsä puolesta soveltuvat tähän käyttöön. Jotkut DJ:t käyttävät useampaa kuin kahta levysoitinta samaan aikaan. Levysoittimen tukena joillakin yksittäisillä DJ:llä on myös rumpukone.

Nykypäivää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Englantilainen DJ Fatboy Slim.

DJ:stä tuli 1990-luvun aikana uusi tähti. Menestyneet nyky-DJ:t saattavat saada yhdestä muutaman tunnin esiintymisestä jopa kymmenien tuhansien eurojen palkkion ja heidän tallenteitaan myydään miljoonia vuosittain. Ammattikunnan edustajista onkin tullut suuriin rock-yhtyeisiin verrattavia esiintyjiä, jotka kiertävät esiintymässä maailmanlaajuisesti. Nykyisiä elektronisen musiikin DJ:tä ovat muun muassa Tiësto, David Guetta, Deadmau5, Skrillex, Hardwell, Flux Pavilion, Avicii ja Martin Garrix mutta näiden lisäksi on vielä monia muita.[1]

Näissä tapauksissa Dj käsite voi olla rajoittunut, sillä tähtiasemaan nousseilla dj:llä voi olla oma, selvästi tunnistettava sointimaailma edustamansa tyylin sisällä minkä lisäksi kappaleet ovat itse tuotettuja sekä luotuja, vaikka ne sisältävät tyylin ominaisia piirteitä. Tätä korostavat vierailevat usein nimekkäät laulusolistit. Toisaalta dj voi toimia myös jonkun artistin tai yhtyeen tuottajana sekä osallistua heidän kappaleittensa luomiseen. Tässä dj voi muistuttaa pop- ja rock- musiikin säveltäjä/tuottaja - ryhmiä.

Tiskijukka-sanan synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin Sanomat kirjoittaa seuraavasti:

»DJ Takun (Pekka Kotilainen) ansioluetteloon on jäänyt yksi iso merkintä. Hän keksi tiskijukka-sanan. "Kun me käytiin maaseutukeikoilla, paikalliset järjestäjät kirjoittivat disc jockeyn miten sattui. Oli pakko keksiä suomenkielinen sana", Kotilainen (60) selittää onomatopoeettista oivallustaan. [2]»

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bill Brewster, Frank Broughton: Last Night A DJ Saved My Life
  • Bill Brewster, Frank Broughton: How To DJ (Properly)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.hpl.hp.com/techreports/2005/HPL-2005-88.pdf
  2. Heikki Hellman: Juhlittiin hiljaisuudessa. Suomi unohti diskon 40-vuotissyntymäpäivän. Helsingin Sanomat 26.11.2006

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta DJ.