Pariisi–Tours

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pariisi–Tours
Tiedot
Ajankohta lokakuu
Alue Ranskan lippu Ranska
Paikalliset nimet Paris-Tours (ranskaksi)
Laji maantie
Tyyppi yksipäiväinen
Historia
Ensimmäinen 1896
Kilpailuja yht. 107 (2013)
Ensimmäinen voittaja Ranskan lippu Eugène Prévost
Eniten voittoja 3 voittoa:
Belgian lippu Gustave Danneels
Ranskan lippu Paul Maye
Belgian lippu Guido Reybroeck
Saksan lippu Erik Zabel
Viimeisin voittaja Saksan lippu John Degenkolb

Pariisi–Tours on yhden päivän mittainen pyöräilykilpailu, joka järjestetään lokakuussa. Varsin tasainen reitti kulkee Pariisin laitamilta Tours'iin seuraillen Chevreusen ja Loire'n laaksoja. Reitin korkein kohta on 200 m:n korkeudessa Gault-du-Perchessä. Kilpailu on tullut tunnetuksi kiriajajien suosikkina, koska kilpailu yleensä päättyy joukkokiriin 3 km:n mittaisella Avenue du Grammontilla. Kilpailu kuului vuosina 2005–2007 UCI ProTour -sarjaan.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran amatöörikilpailuna vuonna 1896 ja se on yksi vanhimmista pyöräilykilpailuista. Kilpailun järjestäjänä toimi Paris-Velo-lehti. Seuraavan kerran kilpailun järjesti aikakauslehti l'Auto vuonna 1906 ja siitä lähtien se on järjestetty vuosittain. l'Auto muutti kilpailun ammattilaisille tarkoitetuksi. Nykyään kilpailun järjestäjänä toimii Amaury Sport Organisation, joka vastaa myös Ranskan ympäriajon järjestämisestä.

Reitti ja olosuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilpailun reitti on muuttunut useasti vuosien saatossa kilpailun kokonaismatkan kuitenkin säilyessä noin 250 km. Varsin aikaisessa vaiheessa kilpailun lähtö siirrettiin pois Pariisista, ensin Versailles'hin ja myöhemmin nykyisen paikkaansa Saint Arnould en Yvelinesiin. Vuosina 19191926 kilpailun reitissä tapahtui suuria muutoksia, joiden tavoitteena oli tehdä kilpailun lopusta vaativampi. Reittiin lisättiin mutka Chinon kaupunkiin, minkä myötä Toursia lähestyttiin mäkisempää maastoa pitkin ja samalla kilpailun kokonaismitta kasvoi 342 kilometriin. Tästä huolimatta kiriajajat jatkoivat kilpailun dominointia ja vuonna 1959 järjestäjät päättivät lisätä loppuun kolme kierrosta, joiden aikana noustiin Aloutte-mäen päälle. Tämäkään ei kuitenkaan auttanut ja vuonna 1965 muutosta yritettiin jälleen. Tällä kertaa kiellettiin ulkopuolisten vaihtajien käyttö ja ajajat pakotettiin käyttämään vain kahta eri vaihdetta. Kilpailun voitti alankomaalainen, ensimmäistä vuottaan kilpaillut Gerben Karstens, joka oli valinnut käyttöönsä välitykset 53×16 ja 53×15. Karstensin keskinopeus 246 km reitillä oli 45,029 km/h, mikä tuohon aikaan oli kilpailun ennätys. Vaihteiden käytön rajoittaminen huomattiin kuitenkin varsin pian toimimattomaksi ratkaisuksi sillä vuoden 1966 kilpailu päättyi lähes vastaavanlaiseen massakiriin kuin vuonna 1964, joten vaihteiden rajoituksista luovuttiin, eikä niitä ole käytetty vuoden 1966 jälkeen.

Vuosina 19741987 reittiin tehtiin jälleen merkittäviä muutoksia, kun kilpailu ajettiin jopa päinvastaiseen suuntaan eli Toursista Pariisiin ja reittiä muutettiin muutenkin vuosittain. Tuohon aikaan kilpailu tunnettiin välillä nimellä Grand Prix d'Automne ja välillä se oli nimetty lähtö- ja maalipaikkoina toimineiden kaupunkien mukaan. Monien mielestä kilpailu menetti luonnettaan näiden vuosien aikana, jolloin kilpailu ajettiin välillä Toursista Versailles'hin (19741975), Bloista Chaville'en (19761977 ja 19791984) Bloista Autodrome de Montiéryyn (1978) ja Créteil'stä Chavilleen (19851987). Vuonna 1988 kilpailu ajettiin alkuperäistä reittiä päinvastaiseen suuntaan. Tuulella on merkittävä vaikutus kilpailussa ja erityisesti lounaanpuoleinen tuuli tekee kilpailusta raskaan. Vuonna 1988 Peter Pieters voitti vastatuuleen ajetun kilpailun vain 34 km/h keskinopeudella, joka oli hitain kilpailun historiassa 57 vuoteen. Toisaalta vuonna 2003 Erik Zabel voitti myötätuuleen ajetun kilpailun 47,550 km/h keskinopeudella, mistä hän sai Ruban Jaune eli "Keltaisen nauhan", joka annetaan korkeimmasta keskinopeudesta pyöräilyn klassikkokilpailussa.

Voittajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2013 Saksan lippu John Degenkolb
2012 Italian lippu Marco Marcato
2011 Belgian lippu Greg Van Avermaet
2010 Espanjan lippu Óscar Freire
2009 Belgian lippu Philippe Gilbert
2008 Belgian lippu Philippe Gilbert
2007 Italian lippu Alessandro Petacchi
2006 Ranskan lippu Frédéric Guesdon
2005 Saksan lippu Erik Zabel
2004 Alankomaiden lippu Erik Dekker
2003 Saksan lippu Erik Zabel
2002 Tanskan lippu Jakob Piil
2001 Ranskan lippu Richard Virenque
2000 Italian lippu Andrea Tafi
1999 Belgian lippu Marc Wauters
1998 Ranskan lippu Jacky Durand
1997 Ukrainan lippu Andrei Tchmil
1996 Italian lippu Nicola Minali
1995 Italian lippu Nicola Minali
1994 Saksan lippu Erik Zabel
1993 Belgian lippu Johan Museeuw
1992 Belgian lippu Hendrik Redant
1991 Belgian lippu Johan Capiot
1990 Tanskan lippu Rolf Sørensen
1989 Alankomaiden lippu Jelle Nijdam
1988 Alankomaiden lippu Peter Pieters
1987 Alankomaiden lippu Adri van der Poel
1986 Australian lippu Phil Anderson
1985 Belgian lippu Ludo Peeters
1984 Irlannin lippu Sean Kelly
1983 Belgian lippu Ludo Peeters
1982 Belgian lippu Jean-Luc Vandenbroucke
1981 Alankomaiden lippu Jan Raas
1980 Belgian lippu Daniel Willems
1979 Alankomaiden lippu Joop Zoetemelk
1978 Alankomaiden lippu Jan Raas
1977 Alankomaiden lippu Joop Zoetemelk

1976 Belgian lippu Ronald Dewitte
1975 Belgian lippu Freddy Maertens
1974 Italian lippu Francesco Moser
1973 Belgian lippu Rik Van Linden
1972 Belgian lippu Noël Van Tyghem
1971 Belgian lippu Rik Van Linden
1970 Saksan lippu Jürgen Tschan
1969 Belgian lippu Herman Van Springel
1968 Belgian lippu Guido Reybroeck
1967 Belgian lippu Rik Van Looy
1966 Belgian lippu Guido Reybroeck
1965 Alankomaiden lippu Gerben Karstens
1964 Belgian lippu Guido Reybroeck
1963 Alankomaiden lippu Jo de Roo
1962 Alankomaiden lippu Jo de Roo
1961 Belgian lippu Jos Wouters
1960 Alankomaiden lippu Jo de Haan
1959 Belgian lippu Rik Van Looy
1958 Belgian lippu Gilbert Desmet
1957 Belgian lippu Fred De Bruyne
1956 Ranskan lippu Albert Bouvet
1955 Ranskan lippu Jacques Dupont
1954 Ranskan lippu Gilbert Scodeller
1953 Belgian lippu Jos Schils
1952 Ranskan lippu Raymond Guegan
1951 Ranskan lippu Jacques Dupont
1950 Ranskan lippu André Mahé
1949 Belgian lippu Albert Ramon
1948 Ranskan lippu Louis Caput
1947 Belgian lippu Briek Schotte
1946 Belgian lippu Briek Schotte
1945 Ranskan lippu Paul Maye
1944 Ranskan lippu Lucien Teisseire
1943 Ranskan lippu Gabriel Gaudin
1942 Ranskan lippu Paul Maye
1941 Ranskan lippu Paul Maye
1940 ei järjestetty

1939 Belgian lippu Frans Bonduel
1938 Italian lippu Jules Rossi
1937 Belgian lippu Gustave Danneels
1936 Belgian lippu Gustave Danneels
1935 Ranskan lippu René Le Grèves
1934 Belgian lippu Gustave Danneels
1933 Ranskan lippu Jules Merviel
1932 Ranskan lippu Jules Moineau
1931 Ranskan lippu André Leducq
1930 Ranskan lippu Jean Marechal
1929 Luxemburgin lippu Nicolas Frantz
1928 Belgian lippu Denis Verschueren
1927 Sveitsin lippu Henri Suter
1926 Sveitsin lippu Henri Suter
1925 Belgian lippu Denis Verschueren
1924 Belgian lippu Louis Mottiat
1923 Belgian lippu Paul Deman
1922 Ranskan lippu Henri Pélissier
1921 Ranskan lippu Francis Pélissier
1920 Ranskan lippu Eugène Christophe
1919 Belgian lippu Hector Tiberghien
1918 Ranskan lippu Charles Mantelet
1917 Belgian lippu Philippe Thys
1915–1916 ei järjestetty
1914 Sveitsin lippu Oscar Egg
1913 Ranskan lippu Charles Crupelandt
1912 Belgian lippu Louis Heusghem
1911 Ranskan lippu Octave Lapize
1910 Luxemburgin lippu François Faber
1909 Luxemburgin lippu François Faber
1908 Ranskan lippu Omer Beaugendre
1907 Ranskan lippu Georges Passerieu
1906 Ranskan lippu Lucien Petit-Breton
1902–1905 ei järjestetty
1901 Ranskan lippu Jean Fischer
1897–1900 ei järjestetty
1896 Ranskan lippu Eugène Prévost

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Paris-Tours