Francesco Moser

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Francesco Moser
Henkilötiedot
Syntymäaika 19. kesäkuuta 1951 (ikä 63)
Maa Italia
Joukkueen tiedot
Joukkue lopettanut
Laji maantie
Rooli ajaja
Ajajatyyppi klassikoiden erikoismies
Suurimmat voitot
Italian ympäriajo 1984, 23 etappia
Italian ympäriajo, pistekilpailu 1976, 1977, 1978, 1982
Ranskan ympäriajo, nuorten kilpailu 1975, 2 etappia
Espanjan ympäriajo, 2 etappia
Katalonian ympäriajo 1978
Tirreno-Adriatico 1980, 1981
Takaa-ajon maailmanmestaruus 1976
Maantieajon maailmanmestaruus 1977
Pariisi-Roubaix 1978, 1979, 1980
Lombardian ympäriajo 1975, 1978
Milano–San Remo 1984
Pariisi-Tours 1974
La Flèche Wallonne 1977
Züri-Metzgete 1977
Gent-Wevelgem 1979
Italian lippu Italian maantiepyöräilymestari 1975, 1979, 1981
Tiedot päivitetty: 10. lokakuuta 2007

Francesco Moser (s. 19. kesäkuuta 1951 Giovo, Trenton maakunta) on entinen italialainen maantiepyöräilijä, klassikoiden erikoismies.

Moser menestyi suurkilpailuista parhaiten Pariisi-Roubaix'ssa. Sijoituttuaan toiseksi belgialaisten Roger De Vlaeminckin (vuonna 1974) ja Marc Demeyerin (1976) jälkeen hän voitti Pohjoisen helvetin kolme kertaa peräkkäin: 1978 ja 1979 ennen De Vlaeminckia sekä 1980 ennen ranskalaista Gilbert Duclos-Lassallea. Moser oli lisäksi kolmas vuosina 1981 (Bernard Hinault'n ja De Vlaeminckin jälkeen) sekä 1983 Hennie Kuiperin ja Duclos-Lassallen takana.

Muista pyöräilyn monumenteista Moser voitti Lombardian ympäriajon vuosina 1975 ja 1978 sekä Milano–San Remon 1984. Suurista yhden päivän klassikoista hän voitti lisäksi Pariisi-Toursin 1974, La Flèche Wallonnen ja Züri-Metzgeten 1977 sekä Gent-Wevelgemin 1979.

Moser sijoittui hopealle vuoden 1976 maantieajon MM-kilpailussa Belgian Freddy Maertensin jälkeen. Seuraavana vuonna Moser voitti lajin maailmanmestaruuden ennen saksalaista Dietrich Thurauta. Vuonna 1978 hän oli hopealla Alankomaiden Gerrie Knetemanin jälkeen.

Moser ei ollut parhaimmillaan pitkissä vuoristonousuissa, joten hänen menestyksensä suurissa ympäriajoissa ei ollut yhtä hohdokas kuin klassikoissa. Hän voitti kuitenkin vuoden 1984 Italian ympäriajon ennen Ranskan Laurent Fignonia ja Italian Moreno Argentinia. Moser ratkaisi maglia rosa -paidan itselleen aika-ajoetapeilla. Hän voitti Giro d'Italian pistekilpailun, Maglia ciclaminon vuosina 1976, 1977, 1978 ja 1982.

Moser rikkoi vuonna 1984 Eddy Merckxin 12 vuotta kestäneen tunninajon maailmanennätyksen. Vuonna 1999 hän myönsi käyttäneensä ME-ajossaan veridopingia.

Saavutuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Maantieajon MM-kilpailut: 1974 seitsemäs, 1975 yhdestoista, 1976 hopeaa, 1977 kultaa, 1978 hopeaa, 1981 kuudes
  • Ratapyöräilyn MM-kilpailut, takaa-ajo: 1976 kultaa, 1979 hopeaa
  • Ratapyöräilyn EM-kilpailut, pariajo: 1978 (parina Danny Clark) hopeaa, 1979 (parina René Pijnen) hopeaa
  • Milano–San Remo: 1975 toinen, 1978 kuudes, 1979 neljäs, 1980 kuudes, 1982 neljäs, 1984 voitto
  • Pariisi-Roubaix: 1974 toinen, 1975 viides, 1976 toinen, 1978 voitto, 1979 voitto, 1980 voitto, 1981 kolmas, 1983 kolmas, 1986 kahdeksas
  • Lombardian ympäriajo: 1974 seitsemäs, 1975 voitto, 1976 kuudes, 1978 voitto, 1982 kolmas, 1983 viides
  • Flanderin ympäriajo: 1976 toinen, 1977 kuudes, 1978 seitsemäs, 1980 toinen
  • Liège-Bastogne-Liège: 1978 kolmas
  • Gent-Wevelgem: 1978 kolmas, 1979 voitto
  • La Flèche Wallonne: 1977 voitto
  • Züri-Metzgete: 1975 kolmas, 1976 neljäs, 1977 voitto, 1978 toinen, 1979 toinen
  • Pariisi-Tours: 1974 (Tours-Pariisi) voitto
  • Amstel Gold Race: 1978 toinen
  • Milano-Torino: 1980 toinen, 1983 voitto
  • Grand Prix des Nations: 1978 toinen, 1979 toinen, 1980 kolmas
  • Italian maantiepyöräilymestari: 1975, 1979, 1981
  • Italian ympäriajo:
    • 1973 kokonaiskilpailussa viidestoista, voitto etapilla 4
    • 1974 kokonaiskilpailussa seitsemäs
    • 1976 kokonaiskilpailussa neljäs, piste- ja yhdistelmäkilpailun sekä etappien 4, 7 ja 14 voitto
    • 1977 kokonaiskilpailussa toinen, pistekilpailun voitto
    • 1978 kokonaiskilpailussa kolmas, pistekilpailun sekä etappien 11B, 13, 14 ja 16 voitto
    • 1979 kokonaiskilpailussa toinen, prologin sekä etappien 3 ja 17 voitto
    • 1980 prologin voitto
    • 1981 etapin 14 voitto
    • 1982 kokonaiskilpailussa kahdeksas, pistekilpailun sekä etappien 7 ja 20 voitto
    • 1984 kokonaiskilpailun, prologin sekä etappien 6, 15 ja 22 voitto
    • 1985 kokonaiskilpailussa toinen, prologin sekä etappien 19 ja 22 voitto
    • 1986 kokonaiskilpailussa kolmas, etapin 18 voitto
  • Ranskan ympäriajo:
    • 1975 kokonaiskilpailussa seitsemäs, nuorten kilpailun, prologin ja etapin 7 voitto
  • Espanjan ympäriajo:
    • 1984 kokonaiskilpailussa kymmenes, prologin ja etapin 11 voitto
  • Tirreno-Adriatico:
    • 1974 kokonaiskilpailussa viides
    • 1975 kokonaiskilpailussa neljäs
    • 1976 kokonaiskilpailussa neljäs
    • 1977 kokonaiskilpailussa toinen
    • 1978 kokonaiskilpailussa kolmas
    • 1979 kokonaiskilpailussa viides, prologin voitto
    • 1980 kokonaiskilpailun ja prologin voitto
    • 1981 kokonaiskilpailun ja prologin voitto
    • 1982 kokonaiskilpailussa neljäs
    • 1983 kokonaiskilpailussa kolmas
    • 1986 kokonaiskilpailussa toinen, prologin ja etapin 6 voitto
    • 1987 kokonaiskilpailussa viides
  • Katalonian ympäriajo:
    • 1978 kokonaiskilpailun, prologin sekä etappien 1, 3B ja 7A voitto
  • Dauphiné Libéré:
    • 1975 kokonaiskilpailussa toinen
  • Baskimaan ympäriajo:
    • 1982 kokonaiskilpailussa kolmas, pistekilpailun voitto
  • Saksan ympäriajo:
    • 1979 kokonaiskilpailussa kolmas
  • Belgian ympäriajo:
    • 1980 kokonaiskilpailussa kolmas, pistekilpailun voitto
  • Norjan ympäriajo:
    • 1983 kokonaiskilpailun ja etapin 1 voitto
  • Giro del Trentino:
    • 1980 kokonaiskilpailun, prologin ja etapin 1 voitto
    • 1981 kokonaiskilpailussa toinen
    • 1982 kokonaiskilpailussa toinen
    • 1983 kokonaiskilpailun ja prologin voitto
    • 1987 prologin voitto
  • GP du Midi Libre:
    • 1975 kokonais- ja pistekilpailun sekä etappien 3 ja 4A voitto
    • 1978 prologin ja etapin 3 voitto
    • 1982 kokonaiskilpailussa toinen, pistekilpailun ja etapin 1 voitto
  • Giro di Calabria: 1974 voitto
  • Giro dell'Emilia: 1974 voitto, 1979 voitto, 1981 toinen
  • Giro di Toscana: 1974 voitto, 1976 voitto, 1977 voitto, 1982 voitto
  • Giro del Piemonte: 1974 voitto
  • Giro dell'Umbria: 1974 voitto, 1975 voitto, 1977 voitto, 1981 voitto, 1983 voitto
  • Giro dell'Appennino: 1976 voitto, 1985 voitto
  • Giro di Puglia: 1976 voitto
  • Giro del Lazio: 1977 voitto, 1978 voitto, 1984 voitto
  • Giro del Friuli: 1979 voitto, 1983 voitto
  • Giro del Veneto: 1979 voitto
  • Giro di Campania: 1982 voitto, 1983 voitto
  • Giro dell'Etna: 1984 voitto, 1985 voitto, 1986 voitto
  • Coppa Bernocchi: 1974 voitto
  • Coppa Placci: 1975 voitto
  • Trofeo Matteotti: 1976 voitto, 1978 voitto
  • Trofeo Pantalica: 1976 voitto
  • Tre Valli Varesine: 1976 voitto, 1978 voitto
  • Coppa Agostoni: 1977 voitto, 1981 voitto
  • Critérium des As: 1977 voitto
  • Tour de l'Aude: 1978 voitto, 1979 voitto
  • Coppa Sabatini: 1978 voitto
  • Nizza-Alassio: 1980 voitto
  • Tour de Midi-Pyrénées: 1982 voitto
  • Circuit de l'Aulne: 1982 voitto
  • Milano-Vignola: 1983 voitto
  • Tunninajon maailmanennätys: 50,808 km (1984), 51,151 km (1984)
  • Super Prestige Pernod: 1975 kolmas, 1976 toinen, 1977 kolmas, 1980 kolmas

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]