Peter Sagan

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Peter Sagan
Peter SaganCancer Council Classic -kilpailussa 2010
Peter Sagan
Cancer Council Classic -kilpailussa 2010
Henkilötiedot
Koko nimi Peter Sagan
Syntymäaika 26. tammikuuta 1990 (ikä 24)
Maa Slovakian lippu Slovakia
Pituus 184 cm
Paino 73 kg
Joukkueen tiedot
Joukkue Cannondale Pro Cycling Team
Laji maantie
Rooli ajaja
Ammattilaisjoukkue(et)
2009
2010–2012
2013–
Dukla Trencin Merida
Liquigas
Cannondale Pro Cycling Team
Suurimmat voitot
Puolan ympäriajo 2011
Gent–Wevelgem 2013
Grand Prix Cycliste de Montréal 2013
E3 Harelbeke 2014
Ranskan ympäriajo, pistekilpailu 2012, 2013, 2014, 4 etappia
Pariisi–Nizza-ajo, 2 etappia, pistekilpailu 2010
Espanjan ympäriajo, 3 etappia
Tour de Romandie, etappi
Sveitsin ympäriajo, 9 etappia, pistekilpailu 2011–2014
Tirreno–Adriatico, 3 etappia
Slovakian lippu Maantieajon Slovakian-mestaruus 2011–2014
Tiedot päivitetty: 2. syyskuuta 2014

Peter Sagan (s. 26. tammikuuta 1990 Žilina, Tšekkoslovakia) on slovakialainen maantiepyöräilijä, joka edustaa UCI Pro -tasolla kilpailevaa Cannondale Pro Cycling Team -tallia.[1]

Sagan on kilpaillut myös maastopyöräilyssä ja cyclocrossissa. Hän sai vuonna 2007 pronssia junioreiden maastoajon ja cyclocrossin EM-kilpailuissa ja voitti lisäksi Slovakian juniorimestaruuden niin maantie- kuin maastoajossakin. Vuonna 2008 hän voitti maastoajon junioreiden Euroopan- ja maailmanmestaruuden sekä sai hopeaa cyclocrossin junioreiden MM-kilpailussa.[1]

Sagan aloitti maantiepyöräilyn ammattilaisuransa Dukla Trencin Merida -joukkueessa 2009. Hän voitti kotimaassaan ajetun GP Kooperativa -kilpailun sekä kaksi etappia Wyscig Dookola Mazowska -ajossa Puolassa. Kauden 2010 alusta hän edusti Liquigas-tallia. Hän sijoittui heti tammikuussa Tour Down Under -kilpailussa kahdella etapilla viiden parhaan joukkoon. Maaliskuisessa Pariisi–Nizza-ajossa hän sijoittui prologissa viidenneksi, toisella etapilla toiseksi sekä voitti kolmannen ja viidennen osuuden. Hän oli vielä kuudennella osuudella kolmas ja voitti lopulta pistekilpailun. Huhti-toukokuun vaihteessa ajetussa Tour de Romandiessa hän sijoittui prologissa toiseksi ja voitti ensimmäisen yhteislähtöetapin. Kalifornian ympäriajossa hän voitti viidennen ja kuudennen osuuden. Hän sijoittui toiseksi sekä Philadelphia International Championship -kilpailussa että UCI ProTour -sarjaan kuuluneessa Grand Prix Cycliste de Montréal -ajossa.[1]

Kaudella 2011 Sagan voitti Giro di Sardegna -etappikilpailun[1]. Hän voitti lisäksi pistekilpailun[2] sekä ensimmäisen, kolmannen ja neljännen etapin. Kalifornian ympäriajossa hän voitti viidennen etapin ja oli Philadelphia International Championshipissa toinen. Sveitsin ympäriajossa hän voitti kolmannen ja kahdeksannen etapin[1] sekä pistekilpailun[3]. Hän voitti kesäkuussa myös maantieajon Slovakian-mestaruuden. Hän voitti Puolan ympäriajon neljännen ja viidennen etapin[1], ja nousi kokonaiskilpailun voittajaksi viimeisen etapin kakkossijasta saamiensa aikahyvityssekuntien ansiosta. Hän voitti myös pistekilpailun.[4] Espanjan ympäriajossa hän voitti kuudennen, 12:nnen ja 21:nnen etapin ja oli seitsemännellä etapilla toinen. Kööpenhaminan MM-kilpailuissa hän oli maantieajossa kahdestoista.[1]

Sagan voitti 2012 Omanin ympäriajon toisen etapin.[1] Lisäksi hän voitti pistekilpailun.[5] Tirreno–Adriaticossa hän voitti neljännen etapin. Milano – San Remo -klassikossa hän sijoittui neljänneksi ja Gent–Wevelgemissä toiseksi. Hän voitti avausetapin De Pannen kolmen päivän ajossa. Flanderin ympäriajossa hän oli viides ja Amstel Gold Racessa kolmas. Kalifornian ympäriajossa hän voitti neljä ensimmäistä etappia, kahdeksannen etapin sekä pistekilpailun. Sveitsin ympäriajossa hän voitti ensimmäisenä etappina ajetun aika-ajon, kolmannen, neljännen ja kuudennen etapin sekä pistekilpailun. Hän voitti myös Slovakian maantieajomestaruuden. Ranskan ympäriajossa hän voitti pistekilpailun[6] sekä ensimmäisen, kolmannen ja kuudennen etapin, oli 13., 14. ja 20. etapilla toinen sekä 18. etapilla kolmas. Valkenburgin MM-kilpailuissa hän oli maantieajossa neljästoista.[1]

Sagan on edustanut vuoden 2013 alusta Cannondale Pro Cycling Team -joukkuetta. Hän voitti helmikuisessa Omanin ympäriajossa toisen ja kolmannen etapin. Hän voitti myös Gran Premio Città di Camaiore -kilpailun. Strade Bianche -kilpailussa hän sijoittui toiseksi. Maaliskuussa hän voitti Tirreno–Adriaticon kolmannen ja kuudennen etapin. Milano – San Remossa hän sijoittui Gerald Ciolekin jälkeen toiseksi. Hän oli toinen myös E3 Harelbeke -kilpailussa.[1] Hän voitti Gent–Wevelgem-klassikon karattuaan kärkiryhmästä noin neljä kilometriä ennen maalia[7]. De Pannen kolmen päivän ajossa hän voitti ensimmäisen etapin[1]. Flanderin ympäriajossa hän sijoittui toiseksi minuutin ja 26 sekuntia Fabian Cancellaralle hävinneenä[8]. Huhtikuussa hän voitti Brabantse Pijl -kilpailun. Toukokuisessa Kalifornian ympäriajossa hän voitti kolmannen ja kahdeksannen etapin[1] sekä pistekilpailun[9]. Kesäkuussa hän voitti Sveitsin ympäriajon kolmannen ja kahdeksannen etapin sekä pistekilpailun. Lisäksi hän voitti maantieajon Slovakian-mestaruuden. Ranskan ympäriajossa hän voitti pistekilpailun ja seitsemännen etapin, sijoittui toisella, kolmannella, kuudennella ja 13:nnella etapilla toiseksi sekä viidennellä ja 12:nnella etapilla kolmanneksi. Elokuisessa USA Pro Challenge -kilpailussa hän voitti ensimmäisen, kolmannen, kuudennen ja seitsemännen osuuden[1] sekä pistekilpailun[10]. Syyskuussa hän voitti Tour of Albertan prologin, ensimmäisen ja viidennen etapin[1] sekä pistekilpailun[11]. Hän voitti myös Grand Prix Cycliste de Montréal -kilpailun. MM-kilpailujen maantieajossa hän sijoittui kuudenneksi.[1]

Sagan voitti 2014 Omanin ympäriajon neljännen etapin. Strade Bianche -kilpailussa hän oli toinen. Tirreno–Adriaticossa hän voitti kolmannen etapin ja pistekilpailun. Hän voitti World Tour -sarjaan kuuluneen E3 Harelbeke -kilpailun ja oli kolmas Gent–Wevelgemissä. Hän voitti ensimmäisen etapin De Pannen kolmen päivän ajossa. Pariisi–Roubaix'ssa hän sijoittui kuudenneksi. Kalifornian ympäriajossa hän voitti seitsemännen etapin[1] ja pistekilpailun[12]. Sveitsin ympäriajossa hän voitti kolmannen etapin ja pistekilpailun. Hän voitti jälleen Slovakian maantieajomestaruuden. Ranskan ympäriajossa hän voitti pistekilpailun ja oli 1., 3., 7. ja 12. etapilla toinen sekä 15. etapilla kolmas. Espanjan ympäriajossa 2014 hän sijoittui kahdeksannella etapilla kolmanneksi.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m n o p q Peter Sagan cyclingarchives.com. (englanniksi)
  2. Sagan secures Sardegna success cyclingnews.com. 26.2.2011. Viitattu 27.2.2011. (englanniksi)
  3. Leipheimer erases deficit to Cunego, wins overall cyclingnews.com. 19.6.2011. Viitattu 19.6.2011. (englanniksi)
  4. Sagan secures time bonus, wins overall cyclingnews.com. 6.8.2011. Viitattu 7.8.2011. (englanniksi)
  5. Points classification after stage six cyclingnews.com. 19.2.2011. Viitattu 23.2.2011. (englanniksi)
  6. Bradley Wiggins wins 2012 Tour de France cyclingnews.com. 22.7.2012. Viitattu 22.7.2012. (englanniksi)
  7. Sagan solos away for crafty Gent-Wevelgem victory cyclingnews.com. 24.3.2013. Viitattu 24.3.2013. (englanniksi)
  8. Cancellara wins Tour of Flanders cyclingnews.com. 31.3.2013. (englanniksi)
  9. Points classification cyclingnews.com. 20.5.2013. Viitattu 25.5.2013. (englanniksi)
  10. Points classification cyclingnews.com. 26.8.2013. Viitattu 29.8.2013. (englanniksi)
  11. Sprint classification cyclingnews.com. 9.9.2013. Viitattu 14.9.2013. (englanniksi)
  12. Points classification cyclingnews.com. 19.5.2014. Viitattu 21.5.2014. (englanniksi)