Panssarilaiva Potemkin (elokuva)
|
|
|
|---|---|
|
|
|
 |
|
| Ohjaaja | Sergei Eisenstein |
| Käsikirjoittaja | Sergei Eisenstein Nina Agadžanova-Šutkon |
| Tuottaja | Jakov Bljoh |
| Säveltäjä | Dmitri Šostakovitš (1942) Nikolai Krjukov (1950) |
| Kuvaaja | Eduard Tissé |
| Leikkaaja | Sergei Eisenstein |
| Lavastaja | Vasili Rahals |
| Pääosat | Aleksandr Antonov Vladimir Barski Grigori Aleksandrov |
|
|
|
| Valmistusmaa | .svg){kind=small} Neuvostoliitto |
| Tuotantoyhtiö | Goskino |
| Ensi-ilta | 21. joulukuuta 1925 4. tammikuuta 1952 |
| Kesto | 75 min. |
| Alkuperäiskieli | mykkä |
| Ikäraja |  |
|
|
|
| IMDb | |
| Elonet | |
| Allmovie | |
Panssarilaiva Potemkin [pʌ'tʲomkʲɪn] (ven. Броненосец Потёмкин, Bronenosets Potjomkin) on Sergei Eisensteinin 1925 ohjaama neuvostoliittolainen mykkäelokuva, jonka tuotti Goskino. Elokuva on kuvitteellinen ja ylistävä kuvaus tapahtumasta, jossa panssarilaiva Potjomkinin miehistö nousi kapinaan vuonna 1905. Elokuvaa on luonnehdittu yhdeksi kaikkien aikojen vaikuttavimmista.[1]
Elokuvan tapahtumat perustuvat paikoin löyhästi oikeisiin tapahtumiin. Esimerkiksi vuonna 1905 Odessan portailla ei tapahtunut verilöylyä ja Potjomkinilla tapahtuneella kapinalla oli traagisempi loppu.[2]
Suomessa elokuva sai ensi-iltansa 4. tammikuuta 1952 Royal-elokuvateatterissa. Uusintaesitys tapahtui 10. helmikuuta 1978.[3]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Juoni
Ensimmäisessä jaksossa panssarilaivan miehistö saa pilaantunutta lihaa ruoakseen. Laivan lääkäri huomaa lihassa kuhisevat madot mutta kiistää niiden olemassaolon. Kapinamieli alkaa kyteä miehistön joukossa, ja matruusi Vakulintšuk puheillaan vain vahvistaa kapinan oikeutta.
Toisessa osassa miehistö kokoontuu takakannelle. Komentaja määrää summittaisesti osan vahdista ammuttavaksi. Toiset puolestaan joutuvat teloitusjoukkoihin. Ammuttavien joukko peitetään suurella valkoisella vaatteella tehtävän helpottamiseksi. Kun teloitusta ollaan juuri aloittamassa, Vakulintšuk vetoaa teloittajiin, etteivät he ampuisi veljiään. Teloittajat laskevat kiväärinsä, ja laivalla syntyy kapina. Vakulintšuk saa surmansa kapinan loppuvaiheessa.
Kolmannessa osassa kuvataan Odessan satamaa aamunkoitteessa. Kaupunkilaisia rientää satamaan suremaan panssarilaivalla kuollutta Vakulintšukia. Monet ihmiset itkevät, ja agitaattorit puhuvat. Purjeveneet vievät elintarvikkeita laivan matruuseille.
Neljännen osan alussa nähdään ehkä elokuvahistorian tunnetuin väliteksti: "Äkkiä!" Sotilassaappaita ilmestyy kuvaan, ja verilöyly alkaa Odessan portailla. Ihmiset ryntäilevät paniikissa sinne tänne. Erästä äitiä ammutaan, ja hänen kuljettamansa lastenvaunut alkavat vieriä alas portaita. Pientä poikaa ammutaan, ja hänen äitinsä nousee uhmaamaan ampuvia sotilaita. Samoin panssarilaiva Potjomkin vastaa sotilaiden tuleen.
Viidennessä osassa panssarilaivan matruusit pohtivat, pitääkö heidän ruveta taistelemaan lähestyvää laivuetta vastaan. Kuitenkin laivueen lähestyessä sen matruusit siirtyvät Potjomkinin puolelle. Tämän jälkeen panssarilaiva purjehtii voitokkaasti eskaaderin läpi.
[muokkaa] Tuotanto
Vuosi 1925 oli Venäjän ensimmäisen vallankumouksen 20-vuotisjuhlavuosi, ja saman vuoden maaliskuussa aloitettiin 1905-elokuvaprojekti, jonka ohjaajaksi nimitettiin Sergei Eisenstein. Panssarilaiva Potemkinin valmisteluaika oli hyvin lyhyt; suunnitteluvaiheesta valmistumiseen oli aikaa vain yhdeksän kuukautta, koska elokuvan oli tarkoitus olla valmiina ennen vuoden loppua. Käsikirjoitusta ei saatu valmiiksi ennen kuvauksia, vaan käsikirjoittaja Nina Agadžanova-Šutkon jatkoi sitä kuvausten edetessä.[4]
[muokkaa] Kuvaukset
Kuvaukset alkoivat Leningradissa varhaiskeväällä, mutta sää ei suosinut kuvausryhmää. Kuvauksen viivästyivät ja paineet elokuvan ympärillä kasvoivat. Viimein Leningradin asiantuntijat kehottivat kuvausryhmää siirtymään etelään kuvaamaan elokuvan yhtä sivujuonta. Kuvausryhmä matkusti Odessaan, missä Eisenstein kirjoitti itse lopullisen käsikirjoituksen. Leningradissa ei sen jälkeen kuvattu ollenkaan. Tuotantoporras tunsi levottomuutta, kun kuvausryhmä oli matkustanut Odessaan ja majoittunut siellä erääseen hotelliin. He pelkäsivät mahtipontisen elokuvan jäävän haaveeksi.[5]
Alun perin Eisenstein aikoi kuvata 1905-elokuvaprojektissa laajalti vuoden 1905 tapahtumat, ja Potjomkinin kapina oli vain lyhyt osio elokuvassa. Kuvauksissa tapahtui kuitenkin käänne, kun Eisenstein eräänä yönä meni yhteistyökumppaninsa Maksim Strauhin huoneistoon. Eisenstein oli lukenut ranskalaista Illustration-lehteä, jossa oli ollut piirros kuuluisasta kapinakohtauksesta Odessan portailla. Eisensteinistä kuva sisälsi kaikki syyt miksi 1905 vallankumous oli tarpeellinen ja halusi elokuvaansa kohtauksen kyseisistä portaista. Eisenstein myöhemmin pohti kirjoituksissaan, kuinka yksi elementti tai episodi voi tihentää kaiken. Syömäkelvoton liha on kuva työläisten ja sotilaan epäinhimillisestä tilanteesta, kohtaus takakannella tsarismin julmuudesta, Vakulintšukin hautajaiset kokooma kaikista hautajaismenoista, joita järjestettiin mielenosoituksissa surmansa saaneiden vallankumouksellisten kunniaksi. Odessan portailla tapahtuva verilöyly muistuttaa Bakussa ja Pietarissa tapahtuneita verisiä välikohtauksia sekä Tomskin teatterin paloa.[6]
Panssarilaiva Potjomkinina toimi rantaan tuotu 12 Apostolia -niminen laiva ja kuvauskulman piti koko ajan olla täysin oikea, ettei illuusio aavalla merellä seilaavasta Potjomkinista olisi rikkoutunut. Näyttelijät valittiin yleensä paikan päällä, ja esimerkiksi sevastopolilainen puutarhuri näytteli laivan pappia ja lämmittäjä laivan lääkäriä. Moskovalaisen Proletkult-teatterin jäsenet toimivat paitsi Eisensteinin assistentteina myös valtaosassa elokuvan rooleissa.[7]
[muokkaa] Ensi-ilta
Elokuvan leikkaamiseen meni kaksi viikkoa, joiden aikana Eisenstein ja hänen assistenttinsa työskentelivät vuorokauden ympäri. Ennen varsinaista yleisöensi-iltaa oli tarkoitus järjestää erityisnäytös, jonka päivämääräksi oli kaavailtu 21. joulukuuta. Panssarilaiva Potemkinin leikkaustyö oli vielä kesken samana iltana kuin esityksen oli määrä olla Bolšoi-teatterissa. Viisiosainen elokuva oli kuvattu viiteen eri kelaan ja sitä mukaa, kun tarvittavat leikkaukset ja välitekstit saatiin kelaan valmiiksi, se kuljetettiin elokuvateatteriin esitettäväksi. Kelojen esittämisen välissä oli tauko, sillä elokuva näytettiin vain yhden projektorin avulla. Viimeinen tauko venyi parinkymmenen minuutin mittaiseksi, kun Eisensteiniä ja viimeistä elokuvakelaa kuljettanut moottoripyörä hajosi 500 metrin päässä elokuvateatterista.[8]
[muokkaa] Jälkitapahtumat
Neuvostoliitossa elokuvaa ei juuri levitetty ensimmäisten esityksiensä jälkeen, ja se uhkasi kadota kaikkien muiden tuotantojen sekaan, koska neuvostoelokuva ei ollut vielä saavuttanut arkkitehtuurin ja teatterin kaltaista suosiota. Runoilija Vladimir Majakovski puuttui asiaan, sillä hänen hyvä ystävänsä runoilija Nikolai Asejev oli osallistunut elokuvan välitekstien sommitteluun. Majakovskin vastapuolelle joutui Sovkinon levitysorganisaation johtaja Konstantin Švedtšikov. Hän oli Leninin ystävä ja poliitikko, eikä hän ymmärtänyt elokuvista paljonkaan. Majakovski esitti Švedtšikoville jyrkän vaatimuksen elokuvan levittämisestä ulkomaille ja uhkasi Švedtšikovin päätyvän historian lehdille roistona. Majakovskin lisäksi myös muut taivuttelivat Švedtšikovia levittämään elokuvaa, ja jatkuvan painostuksen jälkeen Sovkino lopulta lähetti elokuvan Berliinin. Siellä Panssarilaiva Potemkinista tuli valtava menestys, ja elokuva otettiin uudelleen Moskovan ohjelmistoon. Elokuvan suosio tuotti myös varjopuolen: suosiosta hullaantuneet Sovkinon edustajat myivät elokuvan alkuperäisnegatiivin Berliiniin, missä se myöhemmin hävisi kokonaan.[9]
Elokuvan suosion myötä Saksan propagandaministeri Joseph Goebbels kehotti saksalaisia elokuvantekijöitä tekemään Panssarilaiva Potemkinista natsiversion. Eisenstein ei pitänyt ajatuksesta ja kirjoitti Goebbelsille halveksuvan kirjeen, jossa hän totesi ettei kansallissosialistisessa realismissa ollut totuutta ja realismia.[10]
Vuoden 1958 Brysselin maailmannäyttelyssä Panssarilaiva Potemkin nimettiin kaikkien aikojen parhaimmaksi elokuvaksi.[11]
Suomessa elokuvasensuuri suhtautui 1920- ja 1930-luvulla erityisen kriittisesti bolševistiseksi määriteltyyn neuvostopropagandaan ja Panssarilaiva Potemkin kiellettiin "bolševistisena" jo ennen sen maahantuontia.[12] Elokuva vapautui kiellosta vuonna 1951.[13] Kuitenkin 1930-luvulla elokuvaa voitiin esittää Suomessa Projektion-elokuvakerhon näytöksissä, joissa se sai hyvän vastaanoton. Panssarilaiva Potemkin kiellettiin useissa maissa, ja esimerkiksi Italiassa sitä voitiin Suomen tavoin vain esittää elokuvakerhoissa 1930-luvulla.[14]
[muokkaa] Näyttelijät
| Aleksandr Antonov | ... matruusi Vakulintšuk |
| Vladimir Barski | ... komentaja Golikov |
| Grigori Aleksandrov | ... luutnantti Giljarovski |
| Aleksandr Levšin | ... pieni upseeri |
| Mihail Gomorov | ... matruusi |
| Beatrice Vitoldi | ... nainen lastenvaunujen kanssa |
| Julia Eisenstein | ... nainen, joka tuo ruokaa kapinoitsijoille |
| Konstantin Feldman | ... ylioppilas Feldman |
| Protopopov | ... vanha mies |
| Korobei | ... jalaton veteraani |
| Prokopenko | ... haavoittuneen Aban äiti |
| A. Glauberman | ... Aba |
| N. Poultsaseva | ... opettaja |
| Brodski | ... intellektuelli |
| Zerenin | ... opiskelija |
| Marusov | ... upseeri |
| Repnikova | ... nainen portailla |
[muokkaa] Lähteet
- Peter von Bagh: Elämää suuremmat elokuvat. Otava, 1999. ISBN 951-1-16360-4.
- Jari Sedergren: Taistelu elokuvasensuurista: valtiollisen elokuvatarkastuksen historia 1946–2006. SKS, 2006. ISBN 951-746-812-1.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Dunagan, Clyde: Bronenosets Potemkin Film Reference. Viitattu 16.2.2011. (englanniksi)
- ↑ Bagh 1999, s. 28.
- ↑ Bagh 1999, s. 24.
- ↑ Bagh 1999, s. 25–26.
- ↑ Bagh 1999, s. 26.
- ↑ Bagh 1999, s. 26–27.
- ↑ Bagh 1999, s. 30.
- ↑ Bagh 1999, s. 31.
- ↑ Bagh 1999, s. 32–34.
- ↑ Bagh 1999, s. 34.
- ↑ Bagh 1999, s. 34.
- ↑ Sedergren 2006, s. 29–31.
- ↑ Sedergren 2006, s. 194.
- ↑ Bagh 1999, s. 35.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Battleship Potemkin Internet Movie Databasessa (IMDb.com) (englanniksi)
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Panssarilaiva Potemkin (elokuva) Wikimedia Commonsissa- Panssarilaiva Potemkin ladattavissa tai katsottavissa Internet Archive-sivustolla
- Mykkäelokuvasivusto
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta
