Potjomkinin portaat

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Potjomkinin portaat
Potěmkinovy schody.jpg
Osoite Odessa, Ukraina
Koordinaatit 46°29′21″N, 030°44′36″EKoordinaatit: 46°29′21″N, 030°44′36″E
Rakennustyyppi portaat
Valmistumisvuosi 1841
Suunnittelija Francesco Boffo
Avraam Melnikov
Charles Pottier
Julkisivumateriaali hiekkakivi (alkuperäinen)
graniitti (nykyinen)
Kerrosluku 200 (alkuperäinen askelmamäärä)
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Potjomkinin portaat (ukr. Потьомкінські сходи, Potomkinski sh’ody, ven. Потёмкинская лестница, Potjomkinskaja lestnitsa) ovat maailmankuulu nähtävyys Odessan kaupungissa Ukrainassa. Portaita pidetään Odessan juhlallisena sisäänkäyntinä mereltä päin, ja ne ovat Odessan tunnetuin symboli.[1]

Alkuun portaat tunnettiin muun muassa nimillä Bulevardinportaat, Jättiläisportaat, Richelieun portaat ja Primorskin portaat. Vuonna 1955 ne kuitenkin nimettiin Potjomkinin portaiksi panssarilaiva Potjomkinin kapinan 50-vuotisjuhlan kunniaksi. Katariina Suuren suosikin ja Krimin kuvernöörin Grigori Potjomkinin (1739–1791) mukaan nimetyn aluksen asemapaikka oli Odessassa, ja sen miehistö nousi kapinaan Venäjän vuoden 1905 vallankumouksessa. Tällöin suurille portaille kokoontui paljon väkeä osoittamaan kunnioitusta rohkeille kapinallisille. Keisarin sotilasjoukot kukistivat mielenilmauksen avaamalla kivääritulen kohti siviilejä. Verilöylyä on kuvattu Sergei Eisensteinin elokuvan Panssarilaiva Potemkin (1925) kuuluisassa "Odessan portaat" -nimellä tunnetussa jaksossa. Vaikka Ukrainan itsenäistyttyä 1990-luvulla portaat saivat takaisin aiemman nimensä (Primorskin portaat), odessalaiset kutsuvat portaita yhä Potjomkinin mukaan.

Suunnitelman portaista olivat tehneet jo vuonna 1825 pietarilaiset arkkitehdit Francesco Boffo, Avraam Melnikov ja Charles Pottier. Päätös valtavien 200 porrasaskelmaa ja lukuisia tasanteita käsittävien portaiden rakentamisesta tehtiin vuonna 1837, ja ne rakennettiin 1837–1841.[1] Rakennustöistä vastasi englantilainen John Upton -niminen insinööri, joka oli paennut Britanniasta välttääkseen petostuomion.[2] Portaita varten tuotiin Odessaan laivalla Itävalta-Unkarin Triestestä vihertävänharmaata hiekkakiveä.[1][3]

Eroosion vähitellen rapautettua porraskiviä ne korvattiin 1933 punertavanharmaalla graniitilla ja porrastasanteet päällystettiin asfaltilla. Muutostöissä kahdeksan porrasaskelmaa hävisi satama-alueen hiekkaan, jolloin jäljelle jäi nykyinen rakenne: yhteensä 192 porrasaskelmaa ja kymmenen tasannetta.[1]

Portaiden rakenne on alun perin suunniteltu taitavasti niin, että portaat luovat eräänlaisen optisen harhan. Kun portaita katsotaan ylhäältä alaspäin, voidaan nähdä vain porrastasanteet ja itse portaat jäävät näiden väliin piiloon. Alhaalta ylöspäin katsottaessa taas voidaan nähdä vain itse portaat ja porrastasanteet jäävät vastaavasti piiloon.[1] Portaiden näkymä onkin vaikuttavimmillaan katsottaessa niitä alhaalta ylöspäin.

Vuonna 1906 portaiden viereen rakennettiin köysirata, jolla ihmiset saattoivat nousta ylös mäelle portaita kiipeämättä. Rata oli pitkään poissa käytöstä, mutta se uudistettiin vuonna 2004.[3] Meren ja portaiden välissä on vilkasliikenteinen rantakatu ja laivaterminaali.

Portaat alhaalta
Portaat ylhäältä katsottuna

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Herlihy, Patricia (1987, 1991): Odessa: A History, 1794–1914. Harvard University Press, Cambridge, MA. ISBN 0-916458-15-6
  2. Reid, Anna (2000): Borderland: A Journey Through the History of Ukraine. Westview Press. ISBN 0-8133-3792-5
  3. a b Primorsky (Potemkin) Stairs

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]