Otahalli

Otahalli
Sijainti	Otaniemi, Espoo, Suomi
Koordinaatit	60°11′04″N 24°50′05″E / 60.184333°N 24.834667°E
Rakennustyyppi	Arkkitehtoninen rakenne (en) ja urheiluhalli (d)
Suunnittelija	Alvar Aalto
Valmistumisvuosi	1952
	Otahalli
	[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
	Infobox OK

Otahalli on Espoon Otaniemessä sijaitseva Suomen aikanaan suurin urheiluhalli.^[1] Se on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema ja rakennettu vuonna 1952 osana Helsingin olympialaisten valmisteluja.^[2]

Hallissa voi harrastaa palloilulajeista jalkapalloa, tennistä, lentopalloa, sulkapalloa, koripalloa ja salibandyä. Yleisurheilulle on 158 metrin ratakierros, pituus- ja korkeushyppypaikat sekä kuularinki. Lisäksi hallin yhteydessä toimii kuntosali. Katsomotilaa on noin 500 katsojalle. Otahalli on myös Westend Indians -urheiluseuran kotihalli.^[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

↑ Ainutlaatuista tunnelmaa otahalli.fi. Arkistoitu 21.6.2012. Viitattu 5.5.2009.
↑ Suomalainen Arkkitehtuuri Nousee Maailman Maineeseen nikkemedia.fi. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 5.5.2009.
↑ Westend Indians westendindians.fi. Viitattu 29.7.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallin kotisivu

Alvar Aallon tuotanto

Luettelo Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista
1919–1929	Alajärven suojeluskuntatalo \| Villa Väinölä \| Jyväskylän työväentalo \| Seinäjoen suojeluskuntatalo \| Lounais-Suomen Maalaistentalo \| Läntinen Pitkäkatu 20 \| Jyväskylän suojeluskuntatalo \| Muuramen kirkko
1930–1945	Paimion parantola \| Turun Sanomien toimitalo \| Villa Tammekann \| Oulun sulfiittiselluloosatehdas \| Viipurin kaupunginkirjasto \| Alvar Aallon kotitalo \| Savoy-maljakko \| Sunilan asuinalue \| Sunilan sellutehdas \| Tehtaanmäen asuinalue \| Terassitalo \| Villa Mairea \| Stora Enson Anjalankosken tehtaat
1946–1959	Strömbergin tehtaan asuinalue \| Rautatalo \| Insinööritalo \| Otahalli \| Säynätsalon kunnantalo \| Oulun lannoitetehdas \| Aerola \| Muuratsalon koetalo \| Pamilon vesivoimalaitos \| Summan paperitehdas \| Alvar Aallon ateljee \| Jyväskylän uimahalli \| Jyväskylän yliopiston päärakennus \| Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo \| Hansaviertel \| Aalto-paviljonki \| Korkalovaaran asuinalue \| Kolmen Ristin kirkko \| Aalto-keskus \| Kulttuuritalo \| Maison Louis Carré
1960–1969	Lieksankosken voimalaitos \| Lakeuden Risti \| Keski-Suomen museo \| Lappia-talo \| Aaltohuset \| Alvar-Aalto-Kulturhaus \| Aalto-Hochhaus \| Pyhän Hengen kirkko ja seurakuntakeskus \| Enso-Gutzeitin pääkonttori \| Seinäjoen kaupungintalo \| Viitatorni \| Ilokivi \| Pylkönmäen kirkko \| Teknillisen korkeakoulun päärakennus \| Seinäjoen kaupunginkirjasto \| Seinäjoen seurakuntakeskus \| Rovaniemen kaupunginkirjasto \| Pyhän Stefanoksen kirkko \| Valtion virastotalo (Seinäjoki) \| Kirjatalo \| Villa Kokkonen
1970–1991	Alajärven hallintokeskus \| Villa Skeppet \| Pohjolan talo \| Otaniemen vesitorni \| Finlandia-talo \| Kunsten \| Alvar Aalto -museo \| Sähkötalo \| Ristinkirkko \| Riolan kirkko \| Jyväskylän kaupunginteatteri \| Seinäjoen kaupunginteatteri \| Essenin oopperatalo \| Alajärven kaupunginkirjasto

Tämä urheiluareenaan tai -paikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[1] Ainutlaatuista tunnelmaa otahalli.fi. Arkistoitu 21.6.2012. Viitattu 5.5.2009.

[2] Suomalainen Arkkitehtuuri Nousee Maailman Maineeseen nikkemedia.fi. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 5.5.2009.

[3] Westend Indians westendindians.fi. Viitattu 29.7.2022.

[1]

[2]

[3]

Otahalli

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Navigointivalikko

Haku