Mammutit

Yleensä mammuteista puhuttaessa tarkoitetaan villamammuttia.

Mammutit
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Nisäkkäät Mammalia Lahko: Norsueläimet Proboscidea Heimo: Norsut Elephantidae Suku: Mammutit Mammuthus Brookes, 1828
Lajit
Mammuthus subplanifrons Mammuthus africanavus Etelänmammutti (Mammuthus meridionalis) Aromammutti (Mammuthus trogontherii) Kolumbianmammutti (Mammuthus columbi) Villamammutti (Mammuthus primigenius) Pygmymammutti (Mammuthus elixis)
Katso myös
Mammutit Wikispeciesissä   Mammutit Commonsissa

Mammutit (Mammuthus) olivat pohjoisilla alueilla jääkausien aikana elänyt norsujen heimon (Elephantidae) suku, johon kuului useita lajeja. Mammutit kehittyivät noin neljä miljoonaa vuotta sitten ja katosivat muutamia tuhansia vuosia sitten.

Tunnetuin laji villamammutti (Mammuthus primigenius) kuoli sukupuuttoon noin 8000 eaa. Kooltaan mammutit olivat keskimäärin nykyisten norsujen kokoisia. Suurin laji, aromammutti (Mammuthus trogontherii), kasvoi viisi metriä korkeaksi. Syöksyhampaat kasvoivat jopa nelimetrisiksi.

Mammutit kaivoivat pitkillä syöksyhampaillaan lumen ja roudan alta kasveja ruoakseen. Kivikauden ihmiset metsästivät mammutteja, ja asuivat eräin paikoin niiden luista ja nahoista tehdyissä majoissa.

Tutkijat ovat pitkään kiistelleet siitä, mikä hävitti villamammutin holoseenikauden alussa, jääkauden päätyttyä. Eräät tutkijat ajattelevat mammutin hävinneen ihmisen harjoittaman heittokeihäsmetsästyksen takia, koska mammutti ei hävinnyt viimeistä edellisen Saale-jääkauden lopussa. Ajatusta tukee se, että monia suuria nisäkkäitä katosi maapallolta geologisesti katsoen nopeasti. Jääkauden lopussa tapahtui suuria kasvillisuuden ja ilmaston muutoksia, arotundra katosi, ilmasto lämpeni ja kostui laajoilla alueilla ja synnytti nykyisen soisen tundran ja havumetsän, joka ei ollut mammutille sopiva elinympäristö. Tähän viittaa se, että Aasian viimeisiksi ajoitetut mammutit elivät Pohjois-Siperiassa nykyisellä tundralla ja monissa muissakin paikoin kylmillä alueilla. Saattaa olla, että ilmastonmuutoksen takia ahtaalle joutunut mammutti hävisi pois juuri nykyihmisen osaaman tehokkaan metsästystekniikan takia. Ilmastonmuutos ja ihmisen aiheuttama metsästys saattavat yhdessä parhaiten selittää villa­mammutin tuhon.

Vielä noin 2000 eaa. Wrangelinsaarella Siperiassa eli kääpiömammutteja.

Vuonna 2007 heinäkuussa Venäjältä löydettiin harvinaisen hyvin säilynyt 40 000 vuotta jään peitossa ollut puolivuotias mammutti, joka nimettiin Ljubaksi. Venäjän tiedeakatemian eläintieteellisen instituutin varajohtaja Aleksei Tihonovin mukaan löydön avulla saatetaan pystyä lopullisesti selvittämään mammutin geenit. Geenit tarjoavat ainakin teoriassa mahdollisuuden mammutin kloonaamiseen. Toinen löydetty poikanen on esillä Pietarissa. Kolmas mammutinpoikanen löydettiin vuonna 2011 Siperiasta Jamalin niemimaalta. Löydöksistä on saatu hyvälaatuisia luuydinnäytteitä, joiden perusteella japanilais-venäläinen tutkijaryhmä uskoo kloonaamisen olevan mahdollista istuttamalla alkio norsun kohtuun. Ryhmän aikeena on aloittaa projekti vuonna 2012.

Mammuttien lajiutuminen

Varhaisimmat norsut, nelisyöksyhampainen Stegotetrabelodon ja pienempi Primelephas, elivät Afrikassa kuutisen miljoonaa vuotta sitten. Primelephas eli noin 6,2–5 miljoonaa vuotta sitten. Mammutit ja varsinaiset norsut alkoivat kehittyä Afrikassa erilleen 5–4 miljoonaa vuotta sitten.

Mammutit ja nykyiset norsut kuuluvat samaan norsujen heimoon (Elephantidae). Ensimmäinen mammutti etelänmammutti Mammuthus meridionalis ilmestyi varhais­pleistoseenikaudella. Alun perin mammutit laidunsivat Afrikan trooppisissa metsissä ja vasta myöhemmin noin 2,5–3 miljoonaa vuotta sitten ne vaelsivat Eurooppaan ja Siperiaan, mistä ne vaelsivat edelleen Pohjois-Amerikkaan, johon ne ensimmäisen kerran saapuivat 1,5 miljoonaa vuotta sitten tai ehkä jo 1,8–1,7 miljoonaa vuotta sitten. Mammuthus subplanifrons on vanhin mammuttilaji, joka eli noin neljä miljoonaa vuotta sitten Etelä- ja Itä-Afrikassa. Mammuthus africanavus oli todennäköisesti M. subplanifronsin jälkeläinen. Se oli pienikokoinen ja erosi muista mammuttisuvun lajeista siinä, että sen syöksyhampaat levenivät enemmän kuin muilla. Euroopan mammuttipopulaatiot polveutuivat luultavasti jommastakummasta näistä lajeista, mutta tutkimusten mukaan luultavimmin M. subplanifronsista. Kooltaan valtava Aromammutti Mammuthus trogontherii ilmestyi luultavasti Luoteis-Siperiaan ja vaelsi Eurooppaan ehkä 750 000 vuotta sitten. Tosin aromammuttilöydöt ovat sen verran hajanaisia, ettei täsmälleen osata sanoa, missä aromammutti olisi kehittynyt.

Aromammutti oli villamammuttia suurempi ehkä sen takia, että sen elinympäristö oli runsasravintoisempi kuin kylmemmässä eläneen villamammutin. Jääkauden oloihin täysin sopeutunut villamammutti kehittyi kylmien, suurten jääkausien aikana Siperiassa. Villamammutteja saattoi olla jo jo myöhäisellä Olyorian-kaudella 800 000–600 000 vuotta sitten. Yleensä villamammutin arvellaan kehittyneen Siperiassa myöhäisellä keskipleistoseenilla tai myöhäispleistoseenilla joskus 500 000–150 000 vuotta sitten. Keskimääräiset arviot villamammutin synnylle ovat noin 350 000-250 000 vuotta sitten.

Villamammutit levittäytyivät ajan kuluessa laajalle alueelle Irlannista Pohjois-Amerikkaan saakka. Eurooppaan villamammutti lienee saapunut varsin myöhään, noin 100 000 vuotta sitten. Villamammutti eli Keski-ja Etelä-Euroopassa, ei kuitenkaan Turkissa eikä Keski- ja Etelä-Espanjassa, sekä Aasiassa Mongolian leveyspiirin pohjoispuolella. Pohjois-Amerikkaan villamammutti saapui noin 100 000 tai 65 000 vuotta sitten.^lähde? Mammutit alkoivat kadota Euroopassa ja Aasiassa noin 10000–9000 eaa., jolloin jääkausi oli päättymässä.^lähde? Noin 8000 eaa. mammutti hävisi Siperiasta ja Amerikasta.^lähde? Syyksi arvellaan ilmastonmuutosta, joka hävitti mammuttiaron, ja/tai ihmisen harjoittamaa metsästystä.^lähde? Villamammutti ei tämän arvion mukaan tullut toimeen syvälumisessa metsässä, vaan matalalumisella arolla tai metsässä, josta se saattoi etsiä ravintoa. Saattaa olla, että nykyihminen kykeni hävittämään mammutit helposti, kun ilmastonmuutos oli ensin kutistanut niille sopivan mammuttiaron tyyppisen kasvillisuusalueen hyvin pieneksi.

Joitain mammutteja säilyi pidempään Wrangelinsaarella, missä niitä oli vielä 3 700 vuotta sitten (1700 eaa.).

Mammutin sukupuu

• Mammuthus subplanifrons
• Mammuthus africanavus

näistä polveutui →

• Etelänmammutti (Mammuthus meridionalis)
  • Aromammutti (Mammuthus trogontherii)
    • Kolumbianmammutti (Mammuthus columbi)
  • Villamammutti (Mammuthus primigenius)

Jotkut lähteet väittävät kolumbianmammutin periytyvän suoraan etelänmammutista. Etelänmammutti, aromammutti ja kolumbianmammutti olivat suuria verrattuna villamammuttiin.

Katso myös

• Mammuttiaro
• Villamammutti
• Pleistoseenin lopun joukkotuho

Lähteet

• Lister, Adrian & Bahn, Paul: Mammutit: Jääkauden jättiläiset. (Mammoths – giants of the ice age, 2007.) Esipuhe: Jean M. Untinen-Auel. Suomennos: Arja Hokkanen. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-25064-3.
• The Origin and Evolution of the Woolly Mammoth
• Bartens, Raija (toim.): Siivekkäille jumalille, jalallisille jumalille: Mansien ja hantien runoutta. Toimittanut ja suomentanut Raija Bartens. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 435. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1986. ISBN 951-717-436-5.
• Tieteen kuvalehti, nro 10/2006