Luettelo Bysantin keisareista

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tämä on luettelo Itä-Rooman eli Bysantin keisareista.

Konstantinuksen dynastia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konstantinus Suuri Hagia Sofian mosaiikissa.

Konstantinus Suuri yhdisti Rooman valtakunnan yhden hallitsijan alaiseksi ja perusti uuden pääkaupungin Konstantinopolin.

Julianus Apostatan kuoleman jälkeen armeija valisti keisariksi Jovianuksen, joka oli keisarin henkivartioston komentaja.

Jovianuksen kuoleman jälkeen Länsi-Rooman keisari Valentinianus I nimitti veljensä Valensin Itä-Rooman keisariksi.

  • Valens (Flavius Iulius Valens, 328–378, hallitsi 364378)

Theodosiuksen dynastia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Valens kuoli vuonna 378 nimitti Länsi-Rooman keisari Gratianus Theodosiuksen Itä-Rooman keisariksi. Theodosius oli viimeinen keisari joka hallitsi koko Rooman valtakuntaa. Hänen poikansa Arkadius ja Honorius jakoivat valtakunnan keskenään, tällä kertaa jaosta tuli lopullinen.

Leon dynastia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leo I:ä esittävä patsas.

Marcianuksen kuoleman jälkeen magister militum Aspar teki Leosta keisarin.

Zenonin kuoleman jälkeen hänen vaimonsa Ariadne meni naimisiin Anastasioksen kanssa ja nimitti hänet keisariksi.

Justinianuksen dynastia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Justinianus I Ravennassa sijaitsevassa mosaiikissa.

Anastasioksen kuoleman jälkeen keisarillisen kaartin komentaja Justinus nousi keisariksi.

Fokas kaappasi vallan Maurikiokselta vuonna 602.

  • Fokas, (Flavius Phocas, kuoli 610, hallitsi 602610)

Herakleioksen dynastia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Justinianus II:n aikainen solidus-raha.

Herakleios kaappasi vallan Fokakselta vuonna 610.

  • Herakleios (Ἡράκλειος, 575–641, hallitsi 610641)
  • Konstantinos III (Κωνσταντῖνος, 612–641, hallitsi 641), Herakleioksen poika
  • Heraklonas (Ἡρακλωνάς, 626–641, hallitsi 641), Herakleioksen poika
  • Konstans II Pogonatos (Κώνστας, 630–668, hallitsi 641668), Konstantinos III:n poika
    • Mezezius (usurpaattori vuosina 668–669)
  • Konstantinos IV (Κωνσταντῖνος, 649–685, hallitsi 668685), Konstans II:n poika
  • Justinianus II Rhinotmetus (Ἰουστινιανός Ῥινότμητος, 668–711, hallitsi 685695), Konstantinos IV:n poika

Leontios kaappasi vallan Justianianukselta ja pakotti tämän maanpakoon. Apsimaros kaappasi puolestaan vallan Leontiokselta ja hallitsi nimellä Tiberius III.

Justinianus palasi maanpaosta vuonna 705 ja syrjäytti Tiberius III:n.

Justinianus syrjäytettiin toisen kerran vuonna 711. Hänen seuraajakseen tuli armenialainen Filippikos.

  • Filippikos Bardanes (Φιλιππικός Βαρδάνης, hallitsi 711713)

Filippikoksen kuoleman jälkeen hänen kirjurinsa Artemios nousi keisariksi nimellä Anastasios II.

Anastasios syrjäytettiin ja hänen tilalleen nousi verojen kerääjän aikaisemmin toiminut Theodosios III.

Isaurialainen dynastia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leo III ja Konstantinos V

Anatolian teeman komentaja Leo syrjäytti Theodosius III:n ja perusti isaurialaisen eli syyrialaisen dynastian.

  • Leo III Isaurialainen (Λέων Ἴσαυρος, 675–741, hallitsi 717741)
  • Konstantinos V Kopronymos (Κωνσταντίνος Κοπρώνυμος, 718–775, hallitsi 741), Leo III:n poika
  • Artabasdos Ikonofilos (Ἀρτάβασδος Εἰκονόφιλος, hallitsi 741743), Leo III:n vävy
  • Konstantinos V Kopronymos (toiseen kertaan 743775)
  • Leo IV Kasaari (Λέων Χαζάρος, 750–780, hallitsi 775780), Konstantinos V:n poika
  • Konstantinos VI (771–797, hallitsi 780797), Leo IV:n poika
  • Irene (Εἰρήνη, 755–803, hallitsi 797802), Leo IV:n vaimo, Konstantinos VI:n äiti

Valtionvarainministeri Nikeforos syrjäytti Irenen ja nousi tämän jälkeen valtaistuimelle.

Leo syrjäytti Mikeal I:n vuonna 813.

  • Leo V Armenialainen (Λέων Ἀρμένιος, 775–820, hallitsi 813820)

Amorionilainen dynastia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fryygian Amorionista kotoisin oleva Mikeal syrjäytti Leo V:n ja perusti amorionilainen eli fryygialaisen dynastian.

  • Mikael II (Μιχαήλ, 770–829, hallitsi 820829), Konstantinos VI:n vävy
  • Theofilos (Θεόφιλος, 813–842, hallitsi 829842), Mikael II:n poika
  • Mikael III (Μιχαήλ, 840–867, hallitsi 842867), Theofiloksen poika

Makedonialainen dynastia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Basileios II
Romanos IV ja keisarinna Eudokia Makrembolitissa.
  • Basileios I (Βασίλειος, 811–886, hallitsi 867886), meni naimisiin Mikael III:n lesken kanssa
  • Leo VI Viisas (Λέων Σοφός, 866–912, hallitsi 886912), Basileioksen tai Mikael III:n poika
  • Aleksanteri III (Ἀλέξανδρος, 870–913, hallitsi 912913), Basileioksen poika
  • Konstantinos VII Porfyrogennitos (Κωνσταντίνος Πορφυρογέννητος), 905–959, hallitsi 913959), Leo VI:n poika
  • Romanos I Lekapenos (Ῥωμανός Λεκαπηνός, 870–948, hallitsi 919944), Konstantinos VII:n appi
  • Romanos II Porfyrogennitos (Ῥωμανός Πορφυρογέννητος, 939–963, hallitsi 959963), Konstantinos VII:n poika
  • Nikeforos II Fokas (Νικηφόρος Φωκάς, 912–969, hallitsi 963969), meni naimisiin Konstantinos VII:n lesken kanssa
  • Johannes I Tzimiskes (Ἰωάννης Τσιμισκής, 925–976, hallitsi 969976), Romanos II:n lanko
  • Basileios II Bulgaroktonos (Βασίλειος Βουλγαροκτόνος, 958–1025, hallitsi 9761025), Romanos II:n poika
  • Konstantinos VIII Porfyrogennitos (Κωνσταντῖνος, 960–1028, hallitsi 10251028), Romanos II:n poika
  • Zoe Porfyrogenita (Ζωή, 978–1050, hallitsi 10281050), Konstantinos VIII:n tytär
  • Romanos III Argyros (Ῥωμανός Ἀργυρός, 968–1034, hallitsi 10281034), Zoen ensimmäinen aviomies
  • Mikael IV Paflagonialainen (Μιχαήλ Παφλαγών, 1010–1041, hallitsi 10341041), Zoen toinen aviomies
  • Mikael V Kalafates (Μιχαήλ Καλαφάτης, 1015–1042, hallitsi 10411042), Mikael IV:n veljenpoika, Zoen ottolapsi
  • Konstantinos IX Monomakhos (Κωνσταντῖνος Μονομάχος, 1000–1055, hallitsi 10421055), Zoen kolmas mies
  • Theodora Porfyrogenita (Θεοδώρα, 980–1056, hallitsi 10551056), Konstantinos VIII:n tytär
  • Mikael VI Stratiotikos (Μιχαήλ Στρατιωτικός, hallitsi 10561057), Theodoran valitsema seuraaja

Komnenosten dynastia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isaak Komnenos syrjäytti Mikael VI:n ja perusti Komnenosten hallitsijasuvun. Isaak erosi kuitenkin virastaan, mutta Komnenoksen pääsivät valtaan uudelleen vuonna 1081.

Dukasten dynastia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikael Pselloksen ansiosta uudeksi keisariksi nousi Konstantinos Dukas.

Komnenosten dynastia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aleksios I Komnenos

Angelosten dynastia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laskaristen dynastia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maanpaossa Nikaiassa Latinalaisen keisarikunnan aikana.

Palaiologosten dynastia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konstantinos XI Dragses, Bysantin viimeinen keisari.

Mikael Palaiologos toimi aluksi nuoren Johannes IV:n holhoojana, mutta hänet kruunattiin kanssahallitsijaksi vuonna 1259.

Vuonna 1453 Mehmed II otti itselleen caesarin arvonimen, ja hänen seuraajansa jatkoivat tätä tapaa. Katso: Osmaanien valtakunta

  • Tuomas Palaiologos (Θωμάς Παλαιολόγος), Konstantinos XI:n nuorin veli. Nimellisesti Bysantin keisari 14531465.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Martindale s. 580