Justinianus II

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Justinianus II kolikon kääntöpuolella oikealla, vastakkaisella puolella Jeesus, Konstantinopolissa lyöty solidus, 705 jaa.

Justinianus II Rhinotmetos (muinaiskreikaksi Ιουστινιανός Β΄ Ρινότμητος, 669711) oli Bysantin keisari vuosina 685695 ja 705711.[1]

Justinianus oli vain 16-vuotias kun hänestä tuli keisari isänsä Konstantinos IV:n kuoltua vuonna 685. Justinianus oli lahjakas nuorukainen joka tosin oli edeltäjiensä tapaan myös julma despootti.

Arabien kalifi Abdulmalikin kanssa saatiin aikaan rauhansopimus, joka oli erittäin suotuisa Bysantille. Kyproksen, Armenian ja Kaukasian Iberian verotulot jaettiin kahtia Bysantin ja Kalifaatin välillä. Kypros jäikin tällaisen kaksoisomistukseen pitkäksi aikaa.

Vuonna 688 Justinianus lähti armeijansa kanssa sotaretkelle slaaveja vastaan. Hän eteni Thessalonikaan, joka oli käytännössä slaavien saartama. Justinianus siirsi voittamansa slaavilaiset heimot Vähään-Aasiaan ja heidän tuli asettaa 13 000 miehen joukko-osasto keisarilliselle armeijalle. Samanlaisia kansansiirtoja tapahtui esimerkiksi Kyproksella, josta siirrettiin kalifin protesteista huolimatta ihmisiä lähemmäksi pääkaupunkia, jossa tarvittiin merenkävijöitä. Tästä syystä syttyi sota vuonna 691. Vasta armeijaan liitetyt slaavit pakenivat muslimien puolelle, jotka asettivat heidät asumaan Syyriaan. Tämän vuoksi Bysantti kärsi tappion Sebastopoliksen taistelussa Armeniassa. Armenia joutui taas Kalifaatin valtapiiriin.

Justinianuksen kansansiirrot ja kovat verot eivät olleet kansan mieleen ja hän oli erittäin epäsuosittu. Vuonna 695 Justinianus yritti syrjäyttää paavi Sergius I:n, mutta epäonnistui ja joutui pian luopumaan kruunustaan. Tilalle nousi kapinallisten johtaja Hellaksen strategos Leontios. Justinianuksen nenä leikattiin pois ja tästä syystä hän sai lisänimen ”Rhinotmetos”.

Kuultuaan Tiberius II:n vallankaappauksesta vuonna 698 Justinianus pakeni Chersonin saarelta, jonne hänet oli karkotettu. Hän löysi suojapaikan kasaarien khanin luota ja meni jopa naimisiin khanin siskon kanssa. Vaimo vaihtoi uskonsa kristinuskoon ja nimensä Theodoraksi. Konstantinopolissa Justinianuksen seikkailut hermostuttivat keisari Tiberiusta ja hän pyysi khanian luovuttamaan pakolaisen takaisin. Justinianus sai vihiä juonesta ja pakeni taas päätyen lopulta bulgaarien khanin Tervelin hoviin. Vuonna 705 Justinianus palasi Konstantinopoliin bulgarialaisen armeijan kanssa ja kappasi taas keisarinvallan itselleen.

Tervelille annettiin kunnianimi caesar, jota ei ennen ollut annettu ulkomaalaisille, olihan se heti keisarinarvosta seuraava. Entiset keisarit Tiberius ja Leonitius joutuivat julkisen pilkkauksen kohteeksi ja tämän jälkeen heidät teloitettiin. Tämä oli vain alku Justinianuksen hirmuvallalle, jota tuli kestämään kuusi vuotta. Toisella hallituskaudellaan Justinianus ansaitsi sen verenhimoisen tyrannin maineen, josta hänet tultiin muistamaan. Justinianus teloitti vihollisiaan ja lähetti joukkoja tuhoamaan Ravennan, joka oli vastustanut häntä ensimmäisen hallituskauden aikana.

Vuonna 711 käynnistyi kapina, jota kasaarit avustivat. Armenialainen Bardanes nostettiin keisariksi nimellä Filippikos. Hän leikkasi Justinianuksen pään irti ja lähetti sen Ravennaan ja Rooman kansan nähtäväksi. Justinianuksen perillinen, nuori Tiberius murhattiin ja Herakleiosin alullepanema dynastia päättyy tähän.

Edeltäjä
Konstantinos IV
Bysantin keisari
 
Seuraaja
Leontios
Edeltäjä
Tiberius III
Bysantin keisari
 
Seuraaja
Filippikos

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The Columbia Encyclopedia: Justinian II 2008. The Columbia Encyclopedia, Sixth Edition. Viitattu 27.3.2009. (englanniksi)