Basileios I

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Basileios I
Solidus-Basil I with Constantine and Eudoxia-sb1703.jpg
Basileios, poika Konstantinos ja toinen vaimo Eudokia Ingerina soliduksessa.
Bysantin keisari
23./24. syyskuuta 86729. elokuuta 886[1]
Edeltäjä Mikael III
Seuraaja Leo VI
Tiedot
Syntynyt noin 830/835[1]
Makedonian teema
Kuollut 29. elokuuta, 886[1]
Konstantinopoli[1]
Puoliso Maria
Eudokia Ingerina
Lapset Bardas, Anastasia, Konstantinos
Leo VI, Stefanos, Aleksanteri, Anna Porfyrogenita, Helena, Maria
Basileios I ja hänen poikansa Leo VI.

Basileios I Makedonialainen (kreik. Βασίλειος ὁ Μακεδών; 830/83529. elokuuta 886) oli Bysantin keisari vuosina 867886. Hän oli makedonialaisen hallitsijasuvun (867–1056) perustaja.[2]

Basileios vietti nuoruutensa perheensä kanssa bulgaarien hallitsijan Krumin panttivankina. Hänen onnistui kuitenkin paeta, ja hän sai töitä erään Theofilitzeen luota. Theofilitzes oli caesar Bardasin sukulainen. Bardas taas oli vuorostaan keisari Mikael III:n setä ja valtakunnan todellinen johtaja. Basileios pääsi keisari Mikaelin suosioon voitettuaan painiottelun. Pian Basileios oli keisarin henkivartija (parakoimomenos). Basileios erosi entisestä vaimostaan ja meni naimisiin keisarin rakastajattaren Eudokia Ingerinan kanssa. Väitettiin, että Basileioksen poika Leo VI olisi ollut itse asiassa Mikaelin poika. Asiasta ei luultavasti koskaan saada varmuutta.

Basileios murhasi Bardasin huhtikuussa 866 Mikaelin suostumuksella. Pari viikkoa myöhemmin Basileios julistettiin caesariksi. Lopulta syyskuussa 867 Basileios murhautti myös Mikaelin, ja hän nousi itse valtaistuimelle. Basileioksen ja hänen perustamansa hallitsijasuvun kautta pidetään Bysantin kulta-aikana.

Basileios I Johannes Skylitzesin kronikassa

Basileios uudisti lainsäädäntöä, ja hänen aikanaan koottiin lakiteksteistä 60 kirjaa käsittävä lakikokoelmna Basilika. Hänen aikanaan koottiin myös lyhyempiä ohjekirjoja, jotka tunnettiin nimillä Prokheiron ja Eisagoge. Teokset saatiin valmiiksi vasta Leo VI:n aikana.

Basileioksen aikana suhteet Roomaan olivat hyvät. Basileios karkotti aluksi patriarkka Fotioksen ja asetti tilalle tämän kilpailijan Ignatiuksen, jota paavi Hadrianus II suosi. Suhteet Roomaan heikkenivät, kun Bulgarian tsaari Boris I liitti uuden Bulgarian kirkon Konstantinopolin alaisuuteen. Roomassa oli toivottu, että Bulgaria tulisi sen alaiseksi. Vuonna 877 Fotioksesta tuli taas patriarkka. Basileioksen aikana Bysantti sai taas jalansijaa Italian niemimaalla.

Basileios kuoli 29. elokuuta 886 metsästysonnettomuuden jälkeen. Ollessaan metsästämässä hän tarttui vyöstään peuraan, joka veti hänet hevosen selästä. Kiesari raahautui peuran sarvissa 25 km matkan. Eräs Basileioksen palvelija pelasti hänet leikkaamalla hänet irti puukollaan. Basileios epäili häntä murhayrityksestä ja teloitutti hänet. Basileios itse kuoli pian sen jälkeen kuumeeseen.[3]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kazhdan, Alexander P.: The Oxford dictionary of Byzantium. Oxford University Press, 1991. ISBN 978-0-19-504652-6. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Kazhdan, s. 260
  2. Basil I Encyclopedia Britannica. Viitattu 26.3.2014. (englanniksi)
  3. Basil I the Macedonian(867-886) Bits & Pieces about the Byzantine Emperors. Viitattu 26.3.2014.
Edeltäjä
Mikael III
Bysantin keisari
 
Seuraaja
Leo VI