Konstantinos V

Konstantinos V ja hänen isänsä Leo III soliduksessa.

Konstantinos V Kopronymos (kreik. 'sontanimi') (718–775) oli Bysantin keisari vuosina 741 ja 743–775.

Leo III teki pojastaan Konstantinoksesta kruununperillisen jo hänen ollessaan vain kaksivuotias ja Leon kuollessa vuonna 741 Konstantinoksesta tuli keisari. Konstantinos ehti olla keisari vain vuoden ennen kun vallan kaappasi Artabasdos, joka oli auttanut Leoa kun hän oli havitellut keisarinkruunua. Konstantin oli johtamassa armeijaa arabeja vastaan kun Artabasdos hyökkäsi hänen kimppuunsa ja kukisti hänet.

Konstantinos joutui pakenemaan Anatolikonin teemaan jota hänen isänsä Leo oli hallinnut ennen keisariksi tulemistaan ja jossa hänellä oli kannattajia. Vuonna 743 Konstantinos palasi Konstantinopoliin ja valloitti sen 2. marraskuuta. Artabasdos ja hänen poikansa sokaistiin ja useita heidän kannattajistaan teloitettiin.

Konstantinos osoittautui taitavaksi kenraaliksi ja hän valloitti vuonna 746 Syyrian arabeilta. Suurempi uhka Bysantille oli kuitenkin Bulgaria. Vuonna 763 Bysantin armeija löi bulgarit täydellisesti ja vuonna 773 heidät lyötiin taas.

Konstantinos kannatti isänsä tavoin ikonoklasmia ja Bysantin ja paavin välit huononivat entisestään. Vuonna 751 langobardit valloittivat Ravennan ja Bysantin viimeinen jalansija Pohjois-Italiassa hävisi. Bysantti ei enää voinut auttaa Roomaa langobardien uhkaa vastaan ja paavi löysikin nyt uuden suojelijan frankeista.

Konstantinos kuoli ollessaan sotaretkellä bulgareja vastaan 14. syyskuuta vuonna 775.