Kommunismin lumoissa
| Kommunismin lumoissa | |
|---|---|
 |
|
| Kirjailija | Eino I. Parmanen |
| Genre | seikkailuromaani, jännitysromaani, propaganda |
| Kustantaja | WSOY |
| Julkaistu | 1927 |
| Sivumäärä | 150 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Kommunismin lumoissa on vuonna 1927 julkaistu Eino I. Parmasen romaani, joka kertoo suomalaisen kommunistin vaiheista 1920-luvun vaihteen Neuvosto-Venäjällä.[1] Osittain tosipohjaista kirjaa on pidetty myös antikommunistisena propagandana. Jatkosodan jälkeen liittoutuneiden valvontakomissio esitti sitä poistettavaksi kirjastoista neuvostovastaisena.[2]
Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Romaanin päähenkilö on sisällissodan loppuvaiheissa Neuvosto-Venäjälle paennut punakaartilainen Lauri Peltonen, joka toimii vakoojana rajan molemmin puolin. Kuusisen klubin murhien jälkeen Peltosen usko bolshevismiin alkaa horjumaan ja neuvostojärjestelmää arvosteltuaan hän joutuu Tshekan vangitsemaksi. Siperiaan karkotettu Peltonen onnistuu kuitenkin pakenemaan ja isänmaanrakkautensa löydettyään hän palaa lopulta kotitorppaansa Suomeen.[3][4]
Kuusisen klubin murhien ohella teoksessa kuvataan muun muassa Aunuksen retkeä ja Tarton rauhanneuvotteluja.[3] Parmanen kiisti kyseessä olevan toimintaromaanin ja sanoi esitettämiensä uusien tietojen perustuvan silminnäkijäkertomuksiin, joita hän oli kuullut Etsivän keskuspoliisin Sortavalan osaston päällikkönä työskennellessään. Parmanen väittää muun muassa, että Tartossa bolshevikit olivat valmiita luovuttamaan koko Vienan ja Aunuksen, mutta venäläisten neuvottelutaidon ansiosta Suomi menetti lopulta myös Repolan ja Porajärven pitäjät.[5] Emigranttikommunistien keskinäisistä riidoista kerrotaan ensimmäistä kertaa laajemmin, kun niistä aikaisemmin oli vain hajanaisia sanomalehtitietoja.[6] Henkilöhahmoina esiintyvät muun muassa K. M. Evä, Eero Haapalainen, Tuomas Hyrskymurto, Otto Wille Kuusinen, Kullervo Manner, Eino ja Jukka Rahja sekä Yrjö Sirola.[4][7]
Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Romaani sai ilmestyessään vaihtelevia arvioita. Helsingin Sanomat piti teosta huonosti kirjoitettuna, sekavana sekä poliittisten asioiden selostuksen johdosta pitkäpiimäisenä.[3] Uuden Suomen kriitikon Unto Seppäsen mukaan se muistutti äärimmäisten detaljiensa vuoksi romaanin sijasta enemmän kommunistisen vakoilujutun syytekirjelmää. Henkilöhahmoja hän luonnehti kaavamaisiksi.[7] Karjalan nimimerkki "K. R." sen sijaan kehui sujuvaa kerrontaa, mutta olisi toivonut todenperäisenä pitämänsä kommunistien juonittelun ja myyräntyön kuvaamista toisenlaisessa muodossa.[8] Myös Karjalainen uskoi väitteisiin kutsuen kirjaa monessa suhteessa merkittäväksi ja kiintoisaksi.[6]
Työväenlehdistä Suomen Sosialidemokraatti piti kirjaa propagandistisena. Kriitikon mielestä tarkoituksena oli suomalaisen työmiehen käännyttäminen isänmaallisuuteen, vaikka tämä oli jo yhtä isänmaallinen, ellei jopa isänmaallisempi kuin esimerkiksi suomalainen upseeri. Teoksen katsottiin edustavan vapaussotakirjallisuutta, joka väljähtäneenä genrenä joutaisi jo romukoppaan.[9] Eteenpäin-lehden mukaan romaani oli vahvasti tendenssimäinen ja vailla ”spykologiaa” [sic], mutta ajanvietteenä mukiinmenevä.[10]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kommunismin lumoissa Kirjasampo. Viitattu 17.8.2023.
- ↑ Parkkari, Tapio: Näe syvemmälle Vaasaan: Kaupunginkirjaston myrkkykaappi 19.6.2019. Vaasalaisia.info. Viitattu 17.8.2023.
- ↑ a b c ”E. A. W.”: Kaunokirjallinen lentokirjanen. Helsingin Sanomat, 11.11.1927, nro 306, s. 7. Kansalliskirjasto. Viitattu 17.8.2023.
- ↑ a b ”–ö –n”: Mitä kirjat puhuvat. Vanha Jämsä, 6.4.1928, nro 14, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 17.8.2023.
- ↑ Parmanen, Eino I.: ”Kommunismin lumoissa”. Uusi Suomi, 23.11.1927, nro 271, s. 11. Kansalliskirjasto. Viitattu 17.8.2023.
- ↑ a b ”N. P.”: Teos isänmaan kavalluksesta. Karjalainen, 21.1.1928, nro 8, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 17.8.2023.
- ↑ a b Seppänen, Unto: Kirjanen kommunismista. Uusi Suomi, 13.11.1927, nro 263, s. 15. Kansalliskirjasto. Viitattu 17.8.2023.
- ↑ ”K. R.”: Kommunistien paljastusta. Karjala, 1.12.1927, nro 327, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 17.8.2023.
- ↑ ”E. I.": Muudan seikkailukirja. Suomen Sosialidemokraatti, 22.11.1927, nro 271, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 17.8.2023.
- ↑ "P. H.”: Kirjatulva. Eteenpäin, 28.11.1927, nro 136, s. 2–3. Kansalliskirjasto. Viitattu 17.8.2023.