Energia Kiinassa

Wikipedia
Ohjattu sivulta Kiinan energiapolitiikka
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Energia Kiinassa kuvaa Kiinan energian ja sähkön tuotantoa ja kulututusta sekä Kiinan kansantasavallan energiapolitiikkaa, mukaan lukien energiantuotannon toimijat ja eri näkemykset.

Greenpeacen Kiinan-osaston ilmasto- ja energiapäällikön Ailun Yangin mukaan Kiinalla on ratkaiseva rooli koko globaalissa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kiinan energiankäytön ja kasvihuonekaasujen vapautumisen määrä vaikuttavat osaltaan koko maailman energiavaroihin, politiikkaan ja ilmastovaikutuksiin merkittävästi.[1]

Germanwatchin mukaan vuonna 2008 Kiinan osuus maailman hiilidioksidipäästöistä oli 20,0 % (2. sija), energiankulutuksesta 16,0 % ja väestöstä 20,1 %.[2] IEA:n mukaan Kiinan osuus maailman energiankulutuksesta oli 15,2 % ja hiilidioksidipäästöistä 21 % vuonna 2007 ja energiankulutuksesta 13,7 % ja hiilidioksidipäästöistä 17,9 % vuonna 2004. Kiinan osuus primaarienergiavarasta oli 7 % vuonna 1973 ja 16,4 % vuonna 2007. Kiinan osuus raakaöljyn tuotannosta oli 1,9 % vuonna 1973 ja 4,8 % vuonna 2008.[3][4]

Kiinan sähkönkäyttö kaksinkertaistui vuosien 2000 ja 2006 välillä. Kiina on riippuvainen hiilestä ja öljystä. Kysynnän kasvu on johtanut sähkökatkoihin kaupungeissa. Kaupungeissa energiankäyttö henkeä kohden on kolminkertainen maaseutuun verrattuna. kaupunkilaisten määrä kasvoi 375 miljoonasta (1999) 577 miljoonaa (2006). Autojen määrä Pekingin kaduilla kasvaa tuhannella joka päivä.[5]

IEA:n mukaan vuonna 2008 Kiina oli maailman suurin kivihiilen tuottaja. Kiina tuotti 47,4 % maailman kivihiilestä (18,7 % vuonna 1973). Tuotanto oli 2761 milj. tonnia maailman 5 845 Mt:sta. Kaikki tai lähes kaikki kivihiilestä käytettiin kiinalaiseen tuotantoon. IEA:n mukaan vuonna 2008 Kiina oli 5. suurin öljyntuottaja: 190 milj. tonnia öljyä eli 4,8 % maailman tuotannosta, mutta sen lisäksi Kiina oli vuonna 2007 3. suurin öljyntuojamaa: 159 milj. tonnia öljyä. Kiina oli vuonna 2007 maailman 2. suurin öljytuotteiden jalostaja: 316 Mt (8,3 % maailman tuotannosta). IEA:n mukaan vuonna 2008 Kiina oli 10. suurin maakaasun tuottaja: 76 mrd. kuutiota eli 2,4 % maailman tuotannosta.[3]

Hiilidioksidipäästöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiina on ratifioinut Kioton sopimuksen, mutta koska Kiina luokitellaan kehitysmaaksi, sopimus ei velvoita sitä vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä ennen vuotta 2012. Sen jälkeisestä tilanteesta neuvottelut ovat kesken.[1]

Huhtikuussa 2008 Kalifornian yliopiston tutkimuksen mukaan Kiinan hiilidioksidipäästöt olisivat Yhdysvaltoja suuremmat ja kasvu 11 % vuodessa.[6]

Kiinan CO2-päästöjen suhde
energian loppukäyttöön [3][4]lähde tarkemmin?
Mtoe CO2 Mt suhde
2004 1047 4 732 4,52
2007 1259 6 071 4,82
CO2 (Mt) / energian loppukäyttö (Mtoe)

Energia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

IEA:n mukaan Kiina käytti 12 % maailman sähköntuotannosta vuonna 2004 ja 5 % vuonna 1990.[7] Vuonna 2004 Kiinan energiankulutus oli 9 400 kWh/asukas. Samana vuonna maailman keskiarvo oli 14 000 kWh/as., USA:n kulutus 63 400 kWh/as. ja EU-27:n 31 200 kWh/as.[7]

Vuonna 2003 Kiinan energiasta oli 60 % kivihiiltä, 20 % öljyä ja 20 % muita. Biopolttoaineiden osuus on vähentynyt 1990 luvun alusta 23 %:sta 15 %:iin (2003). Energiankulutus jakautui teollisuus 40 %, asunnot 40 % ja liikenne 11 % (2003).[8] Vuonna 2005 Kiinaan rakennettiin johdon hyväksymänä 117 uutta hiilivoimalaa. Energiasta oli jo 70 % hiilivoimaa ja 2 % ydinvoimaa. Hiilen käyttöä edistää alhainen hinta. Greenpeacen Yangin mukaan hinta nousisi 30 %, jos ympäristö- ja terveysvaikutukset otettaisiin huomioon. The Wall Street Journalin mukaan Kiina on maailman päästökaupassa ylivoimaisesti suurin myyjä.[1]

Kiinassa oli vuosina 2004-2007 maailman energiankulutuksen kasvusta 81 % hiilenkulutuksen kasvusta ja 46 % öljynkulutuksen kasvusta.[9]selvennä

Sähkönkulutus ja energialähteet Kiinassa (TWh) IEA:n mukaan[9][10]
Vuosi Sähkö Hiili Öljy Kaasu UE Yhteensä
vain edelliset*
UE %
näistä*
1990 506 6 214 1 345 149 2 458 10 166 24,2 %
1991 550 5 986 1 470 156 2 479 10 091 24,6 %
1992 608 6 182 1 614 154 2 500 10 450 23,9 %
1993 671 6 588 1 782 163 2 531 11 064 22,9 %
1994 749 7 011 1 777 171 2 558 11 517 22,2 %
1995 797 7 628 1 920 175 2 588 12 311 21,0 %
1996 867 7 874 2 087 199 2 598 12 758 20,4 %
1997 896 7 647 2 310 226 2 619 12 802 20,5 %
1998 931 7 666 2 291 232 2 644 12 833 20,6 %
1999 985 7 458 2 504 251 2 681 12 894 20,8 %
2000 1 081 7 320 2 680 270 2 717 12 987 20,9 %
2001 1 174 7 139 2 740 300 2 789 12 968 21,5 %
2002 1 302 7 933 2 937 323 2 817 14 010 20,1 %
2003 1 521 9 473 3 233 340 2 831 15 877 17,8 %
2004 1 761 11 400 3 715 412 2 919 18 466 15,8 %
2005 2 033 12 726 3 803 492 2 998 20 019 15,0 %
2006 14 130 4 281 619
2007 15 252 4 476 735
Maailma1990 9 612 25 401 38 081 19 505 13 481 102 577 13,1 %
Maailma2004 14 404 32 171 45 839 26 638 17 122 131 327 13,0 %
Maailma2007 36 955 47 484 29 118
* Huomioi: Maailma-luvut lähteestä. Kiina yhteensä vain hiili, öljy, kaasu ja UE.

Kiinan energian kokonaismäärä on taulukon Yhteensä-arvoa 2 % suurempi ja UE % 0,4 % pienempi, kun huomioidaan energian kokonaismäärä saman lähteen vanhemman v. 2006 tilaston mukaan vuosina 1994-2003 (toe-yksiköissä).
UE = uusiutuva energia, sisältää vesivoiman, aurinkoenergian, tuulivoiman, geotermisen energian ja biopolttoaineet.

Sähkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinan sähköntuotanto

Kiinan osuus maailman sähköntuotannosta oli 16,6 % vuonna 2007. Sähköntuotanto oli 3279 TWh. Sähköntuotanto jakautui kivihiili tai turve 2 656 TWh, vesivoima 485 TWh, öljy 34 TWh ja muut 104 TWh. IEA:n mukaan Kiinan sähkönkulutus kasvoi vuosina 2004-2007 kolmessa vuodessa 50 % (=2055 TWh/3073 TWh). IEA:n mukaan Kiina tuotti 14,8 % sähköstään vesivoimalla vuonna 2007. Vesivoimaa tuotettiin 485 TWh eli 15,3 % maailman vesivoimasähköstä. Asennettu kapasiteetti oli 126 GW vuonna 2006.[3][4]

IEA:n mukaan Kiinan sähköntuotanto oli toiseksi suurin Yhdysvaltojen jälkeen vuonna 2008. Kiina tuotti sähköä yhteensä 3 457 TWh vuonna 2008 (17,1 % maailman sähköntuotannosta).[11]

Hiili[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2004 IEA:n mukaan Kiina käytti 36 % maailman hiilenkulutuksesta.[7] Worldwatch instituutin mukaan 80 % Kiinan energiasta oli hiiltä vuonna 2007.[5] Vuonna 2005 Kiinan energiasta oli 70 % hiilivoimaa ja 2 % ydinvoimaa. Hiilen käyttöä edistää sen alhainen hinta. Hiiltä hankitaan halvan työvoiman avulla turvattomista kaivoksista ja päästöistä piittaamatta. Greenpeacen Yangin mukaan hinta nousisi 30 %, jos ympäristö- ja terveysvaikutukset otettaisiin huomioon.[1]

Kaivosonnettomuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinan kaivosräjähdykset vaativat vuosittain tuhansia uhreja. Monet kaivokset toimivat joko ilman lupaa tai kiertävät määräykset ja lait voittojen maksimoimiseksi. Palkat ovat 80-120 euroa/kk. Koska ilmastointijärjestelmät eivät ole asiallisia, kaasut kuten metaani aiheuttavat hengenvaaraa ja räjähdyksiä. Kaivosonnettomuudet ovat Kiinassa 100 kertaa yleisempiä kuin Yhdysvalloissa ja 30 kertaa yleisempiä kuin Etelä-Afrikassa. Vuonna 2004 Kiina tuotti kolmasosan maailman hiilestä ja 80 % kaivosonnettomuuksista. Länsimaisen energiaekspertin mukaan kaivostyöläisen elämällä ei ole arvoa ja kyse on rikollisesta kapitalismista. Harvat juristit avustavat työläisiä vaikutusvaltaisia liikemiehiä vastaan. Zhou Litai on avustanut teollisuusonnettomuuksien uhreja Shenzhenissä. Hänellä on jatkuvasti vaikeuksia viranomaisten ja tuomareiden kanssa. Hän on saanut useita tappouhkauksia.[12]

Öljy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2004 IEA:n mukaan Kiina käytti 8 % maailman öljystä.[7] Kiina oli omavarainen raakaöljyn suhteen vuoteen 1993. Sen jälkeen Kiina on raakaöljyn nettotuoja. Kiina toi vuonna 2004 kolmanneksen öljystään. 1990-luvulla Kiinan öljyn kysyntä kasvoi teollisuustuotannon kasvun seurauksena. Vuonna 2003 Kiinan todennetut öljyvarannot olivat BP:n (2004) mukaan pari prosenttia maailman todennetuista varannoista. Nykykulutuksella ne kestäisivät 20 vuotta. Vuonna 2003 maan tilastojen mukaan Kiinan raakaöljyn tuonnista oli Lähi-idästä noin puolet.[13]

Kiina toi öljystään 30 % Afrikasta vuonna 2008. Kiinalla on kauppasuhteet mm. öljyntuottajamaihin Sudaniin, Angolaan, Nigeriaan ja Gaboniin. Kiina ei aseta poliittisia ehtoja kauppakumppaneille[14]

IEA:n mukaan Kiina oli viidenneksi suurin öljyntuottaja vuonna 2009 ja tuotti öljyä 194 Mt (5 % maailman tuotannosta)[15]

Tuulivoima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinalla on paljon rantaviivaa ja vuoria, ja siten paljon tuulivoimapotentiaalia. Vuoden 2007 arvion mukaan Kiinan tuulivoimapotentiaali rannikolla on 1000 GW ja merellä 300 GW. Kiinan tuulivoimamarkkinat kasvavat nopeiten maailmassa.[16] Kiinan hallituksen tuulivoimatavoite 5 GW tuulivoimaa 2010 saavutettiin paljon ennen tavoiteaikaa. Vastaavasti hallituksen tavoite 30 GW vuonna 2020 ennustetaan saavutettavan ennen määräaikaa. Alan teollisuus uskoo, että siihen mennessä voidaan saavuttaa 170 GW.[17]

Ydinvoima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

IEA ennusti vuonna 2006, että Kiinan ydinvoimakapasiteetti kasvaisi 6 GW:sta 31-50 GW:n vuoteen 2030 mennessä, jolloin sen osuus Kiinassa kasvaisi nykyisestä noin 2 %:sta 3-6 %:iin sähköstä.[18]

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin Sanomien entisen Kiinan toimittajan Pekka Mykkäsen mukaan Kiinan tilastojen luotettavuutta on kyseenalaistettu. Melkein kaikkiin Kiinan antamiin tietoihin liittyy kysymysmerkkejä. Pittsburghin yliopiston taloustieteilijä Thomas Rawskin mukaan virallisten tietojen mukaan Kiinan BKT kasvoi 24,7 % ja energiankulutus laski 12,8 % vuosina 1997-2000. Kiina selitti eron energiankäytön tehokkuuden tehostumisella, mitä Rawski ei uskonut. Rawskin mukaan Kiinan talous laski 2 % 1998-1999, kun virallisesti se kasvoi 7 %.[19]

Asunnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asuinrakennuksissa energiankäyttö jakaantui Kiinassa v. 2000 (ja USA:ssa v. 2005) seuraavasti: tilan lämmitys 32 % (29 %), veden lämmitys 27 % (11 %), valaistus 9 % (11 %), laitteet 21 % (- %), keitto 7 % (3 %), muut 4 % (27 %), jäähdytys (11 %) ja pakastus (8 %).[20]

Kiina aikoo korvata vanhat hehkulamput energiansäästölampuilla kymmenessä vuodessa.[21]

Terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiili oli 80 % energiasta (2007). Kiinalaisten kaupunki-ilma ei täytä eurooppalaisia laatuvaatimuksia, vaan on terveydelle ja ympäristölle haitallista. Hiilidioksidipäästöt asukasta kohti ovat kuudesosa Yhdysvaltojen vastaavasta.[5] Ulkoilman saasteiden vuoksi kuolee ennenaikaisesti 375 000 kiinalaista vuodessa ja liikenteen vuoksi 90 000 kiinalaista vuodessa. Esimerkiksi sementti- ja terästehtaan, hiilivoimalan ja kaivoksen ympäristössä Linfenissä (500 km Pekingistä) viljelijät suojaavat omenaraakileet muovipusseilla, jotta niihin ei tule ilmanepäpuhtauksista pilkkuja. Apteekista voi ostaa happityynyjä, jotka ovat klinikalla uudelleentäytettäviä. Saasteet ja sairausvaikutukset maksavat Kiinalle 100 miljardia dollaria vuodessa, mikä on 5,8 % BKT:stä.[22]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Kiina ratkaisee ilmastonmuutoksen suunnan, Kasvavan talousmyllyn energiasta 70 prosenttia tehdään hiilestä, Viime vuoden ympäristötavoitteet eivät toteutuneet, Helsingin Sanomat 21.1.2007
  2. Key Data for the 10 largest CO2 Emitters CCPI 2009
  3. a b c d Key world energy statistics 2009 IEA
  4. a b c Key world energy statistics 2006 IEA
  5. a b c China on Pace to Become Global Leader in Renewable Energy 2007 Worldwatch Institute
  6. Kiina noussut USA:n ohi suurimmaksi CO2-saastuttajaksi YLE 15.4.2008
  7. a b c d Energiläget i siffror 2007 Energy in Sweden Facts and figures Energimyndigheten 2007, s.42 taulukko 59
  8. Energiläget 2006 Energimyndigheten s. 58
  9. a b Energiläget i siffror 2008 ET2008:20 Energimyndigheten
  10. Energiläget i siffror 2007 Energy in Sweden Facts and figures Energimyndigheten 2007, taulukot 50, 52, 54, 56, 57 ja 61
  11. IEA Key energy statistics 2010 s. 25
  12. Pekka Mykkänen Isonenä kurkistaa kiinaan, Nemo 2006, s. 123-125
  13. Suni, Paavo: Kiinan kysynnän vahva kasvu nostanut raakaöljyn hintaa Suhdanne 2/2005, ETLA
  14. Eristetty Zimbabwe pysyy pystyssä Kiinan tuella, Mugaben kartanon kattotiiletkin ovat lahja kiinalaisilta, Helsingin Sanomat, 27.5.2008 B1
  15. IEA Key energy statistics 2010 s. 11, 21
  16. Global Wind 2007 Report, Global Wind Energy Council GWEG 1.4.2008, sivut 6, 7, 10, 12 ja 28-31
  17. A Study on the Pricing Policy of Wind Power in China Greenpeace 26.10.2006
  18. Climate Solutions, WWF’s Vision for 2050 WWF 2007
  19. Pekka Mykkänen, Kiina rymistää huipulle, Gummerrus kirjapaino, Nemo, 2004, Sivut tilastot s. 79 ja 84.
  20. Residential and commercial buildings (osa 6). In Climate Change 2007: Mitigation. Contribution of Working Group III to the Fourth Assessment Report of the IPCC, Levine, M., D. Ürge-Vorsatz, K. Blok, L. Geng, D. Harvey, S. Lang, G. Levermore, A. Mongameli Mehlwana, S. Mirasgedis, A. Novikova, J. Rilling, H. Yoshino, [B. Metz, O.R. Davidson, P.R. Bosch, R. Dave, L.A. Meyer (toim.], Cambridge University Press, Cambridge, Iso-Britannia ja New York, NY, USA,. 2007, s.393
  21. Kiina yrittää vihreätä vallankumousta, Kiina vaihtaa kaikki hehkulamput, Helsingin Sanomat 25.11.2007 B2
  22. Kiinan hiiliriippuvuus lupaa pahaa ilmastolle, Maailman saastunein kaupunki myy apteekeissaan happityynyjä, Helsingin Sanomat 28.11.2007 B2