Uusiutuva energia Kiinassa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tuulipuisto Xinjiang, Kiina

Uusiutuvaa energiaa Kiinassa on 52 GW 2006. (42 GW 2005), ilman suurta vesivoimaa.

Se jakautui vuonna 2006 seuraavasti: tuulivoima 2,6 GW, biomassavoima 2 GW ja pieni vesivoima 47 GW.[1] Kiinassa luokitellaan pieneksi vesivoimaksi alle 50 MW voimalat, Brasiliassa alle 30 MW voimalat ja muualla alle 10 MW voimalat.[2]

Energia Kiinassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinan sähkönkulutukseksi on arvioitu 1000 GW (2020).[3] Kiinan energiankulutus kasvoi 50 % 2000-2004, mikä teki Kiinasta maailman toiseksi suurimman energiankäyttäjän ja kolmanneksi suurimman öljyntuojan. BKT nousee 8,5 % vuosittain. Kiinalla on kolme kriittistä haastetta: hiiliriippuvuus, öljyvarojen puute ja vakavat ympäristöongelmat. Kiinassa on myös geotermisen energian ja merivoimapotentiaalia (marine power).[4]

Tavoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tavoite on 60 GW (2010) ja 121 GW (2020). 60 GW vastaa noin 10 % Kiinan sähkökapasiteetista. Vuonna 2020 Kiinan uusiutuvan energian määräksi ennustetaan 20 000 PJ/vuodessa ja 17 % kokonaisenergiasta.

Uusiutuvan energian laki (Renewable Energy Law, feed-in-law) tuli voimaan 1.1.2006. Kiina on luonut useita instituutioita tavoitteiden toteuttamiseksi. Syyskuussa 2007 laaditun Kiinan uusiutuvan energian kehityssuunnitelman tavoite on 15 % uusiutuvaa energiaa primaarienergiasta (2020), ja sektorikohtaisesti 300 GW vesivoimaa, 30 GW tuulivoimaa, 30 GW biomassaa ja 1,8 GW aurinkokennoja (PV). Tavoite tarkoittaa uusiutuvan energian kapasiteetin kolminkertaistamista.

Uusiutuvan sähkön osuutta (ilman vesivoimaa) on tavoite nostaa 1%:sta (2010) 3 %:iin (2020). Yli 5 GW:n kapasiteetin energiatuottajilla on uusiutuvan energian tuotantovelvoite (ilman vesivoimaa) 3 % (2010) ja 8 % (2020). Investoinnit uusiutuvaan energiaan olivat $12 miljardia 2007 ja $7 ($6) 2005 (2004). Kiinan sähkökapasiteetti oli 510 GW (2005).[5][6][1] Osa kiinalaisista elää sähköverkon ulottumattomissa.

Kiinan UE tavoitteet
Tuotanto 2006 2010 2020
Vesi (GW) 130 190 300
Tuuli (GW) 2,6 5 30
Biosähkö (GW) 2,0 5,5 30
Aurinkokenno (GW) 0,08 0,3 1,8
Aurinkolämmitys (milj. m2) 100 150 300
Bioetanoli (milj. tn) 1 2 10
Biodiesel (milj. tn) 0,05 0,2 2
Pelletti (yksikkö) 0 1 50
Biokaasu (milj. m3/a) 8 19 44

Aurinkolämmitys ja lämmin vesi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aurinkolämmitys Kiinassa[1][6]
Vuosi (GWth) lisäys milj. m2 milj. m2
2006 67,9 19,5 97
2005 55,5 14,5 78
2004 45 13,5 63,5

Aurinkolämmityksessä on aurinkokerääjä lämmön talteenottoon, neste lämmön siirtämiseen käyttökohteeseen ja varaaja lämmön käyttöä varten myöhemmin. Aurinkolämpöä käytetään kotitalousveden lämmitykseen, huoneistojen lämmittämiseen ja jäähdyttämiseen ja uima-altaiden veden lämmitykseen. Kiinassa on 64,5 % maailman aurinkolämmityksestä (2006). Siitä saatiin 68 GWth pinta-alalla 97 milj. m2 (2006). Määrä kasvoi 35 % 14 GWth pinta-alalla 20 milj. m2 (2006). Kiinan aurinkolämmityksestä 95 % tuottaa vain lämmintä vettä. Itävallassa, Saksassa ja Ruotsissa yli 50 % järjestelmistä lämmittävät myös huonetilaa. Kiinan aurinkokeräinten hinta-arvio on 210 $/m2 ja Euroopan 800 $/m2.[1] Kiinan aurinkokerääjien tavoite on 150 milj. m2 (2010) ja 300 milj. m2 (2020). Tekniikka on IEA:n mukaan taloudellisesti kannattavaa.[7]

Aurinkosähkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2007 (2006) maailman aurinkokennojen (PV) tuotantokapasiteetti oli 3 800 MW (2 500 MW). Kiinan aurinkokennojen tuotanto oli 370 MW (2006), josta Kiinaan asennettiin 200 MW.[6] Kiinan PV tuotanto on kasvanut nopeasti. Suurin osa siitä menee vientiin.[8] Solar Millennium (Saksa) kehittää kiinalaisyritysten kanssa 200 MW:n keskittävää aurinkovoimalaa Mongoliaan (2012). Kiinan tavoite on 1 000 MW keskittävää aurinkovoimaa (2020).[1]

Biomassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Biomassalla tuotettiin 2 GW (2005). Tavoite on 30 GW (2020).[6]

Liikennepolttoaineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiina on kolmas maailman bioetanolin tuotannossa. Kiinassa on 17 (12) miljoonaa biokaasun käyttäjää 2005 (2004).[6] Bioplttoaineita tuotettiin miljardi litraa (2006). Yhdeksässä provinssissa on E10 velvoite. Kiinan biopolttoaineiden tavoite on 13 mrd litraa etanolia ja 2,3 mrd litraa biodieseliä (2020).[1]

Tuulivoima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Tuulivoima Kiinassa

Kiinan tuulivoimakapasiteetti on 6050 MW (2007) ja 2605 MW (2006). Kapasiteetissa Kiina on viides Saksan, USA:n, Espanjan ja Intian jälkeen (2007).[9] Kiinan tuulivoimapotentiaali on maalla 250 GW ja merellä 750 GW. Ensimmäinen kiinalainen tuulipuisto perustettiin vuonna 1986. Suurin osa tuulivoimaprojekteista on köyhillä syrjäisillä seuduilla, jossa ne hyödyttävät paikallista taloutta. Kiinan tavoite on 5 GW (2010) ja 30 GW tuulivoimaa (2020). 30 GW on vain pieni osa arvioidusta 1000 GW:n sähkönkulutuksesta vuonna 2020.[3] Kiinan odotetaan ylittävän tavoitteensa 24 GW:lla (2020).[4]

Kiinan tuulivoimayhdistys ennustaa Kiinaan 22 GW tuulivoimaa vuonna 2010. BTM Consult ennustaa Kiinaan 37,3 GW tuulivoimaa vuoden 2012 lopussa.[10] Alueittain tuulivoimaa oli eniten vuonna 2007 sisä Mongoliassa (1563 MW).[11]

Ulkomaiset yritykset Vestas, Gamesa, Suzlon, Acciona ja GE Energy perustivat Kiinaan tuulivoiman tuotantotehtaan 2005. Vuonna 2005 perustettiin kaksi uutta kiinalaista turbiinien valmistajaa: Harbin Electric Machinery ja Dongfang Steam Turbine Works. Yhteensä neljä kiinalasta valmistajaa vastasi 29 %:sta Kiinan uusista asennuksista (2005).[6]

Tuulivoima Kiinassa (MW)[12][13][14][15]
Vuosi Asennus Yhteensä
2004 - 764
2005 496 1 260
2006 1 347 2 604
2007 3 449 6 050
2008[16] 6 054 12 104
2009[16] 13 000 25 104

Vesivoima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiina on johtava pienessä vesivoimassa maailmassa ja suuressa vesivoimassa toinen USA:n jälkeen (2005). Suurta vesivoimaa oli 80 GW (2005) ja pientä vesivoimaa 38,5 GW (2005). Kiina lisäsi 7 GW vesivoimaa 2005. Uuteen vesivoimaan investoitiin $10 miljardia (2005).[6] Rakennettu vesivoima 120 GW (2005) on 25 % kapasiteetista. Vesivoiman tavoite on 300 GW (2020).[4]

Kiinan joissa on 28 000 patoa, eniten maailmassa. Kiina aikoo kaksinkertaistaa energiakapasiteetin 2020 mennessä. UNESCO:n maailmanperintökohteeksi listatulle Kolmen joen alueelle on suunniteltu kymmeniä patoja. Osa hankkeista on nyt keskeytetty. Patohankkeiden takana on yleensä yksi viidestä valtion voimayhtiöstä.[17]

Kiina on rakentanut Mekong-jokeen 5 patoa ja suunnitelmissa on 3 lisää. Arvostelijoiden mukaan padot vaikeuttavat veden kulkua, vaikuttavat veden laatuun, aiheuttavat eroosiota, vähentää kaloja ja vaikeuttaa maanviljelyä vesitason vaihteluilla. Professori Yu Xiaogang Yunanista (Green Watershed –järjestö) on julkaissut kriittisiä patoraportteja. Jokialueella elää 60 miljoonaa ihmistä. Yunnanissa avattiin uusi pato vuonna 2008 (Jinghong), josta vesi tulvii kahdelle luonnonsuojelualueelle. Kalastajien mukaan kalasaaliit ovat puolittuneet.[17]

Suomi on suurin patohankkeiden rahoittaja Mekongilla. Suomi lupasi 1 mrd. € vuonna 2007. Toistaiseksi ainoa toinen rahoittaja on Japani. Suomen rahoitusta arvostelevat alueelliset ja kansalliset järjestöt, joiden mielestä patoaminen pitäisi lopettaa. [17]

Suuria valmiita vesivoimaloita:

Valmiita vesivoimaloita Kiinassa
Nimi Maa Valmis Vuosisähkö TWh
Kolmen rotkon pato Kiina 2004* 9 800 (2006) 22 500 (valmis) 84,7
Ertanin pato Kiina 1999 3 300 (550x6) 17
Gezhouban pato Kiina 1988 3 115 17

Suurimmat rakenteilla olevat vesivoimalat ovat :

Kiinan rakenteilla olevia vesivoimaloita
Nimi MW Aloitus Valmis
Kolmen rotkon pato** 22 400 12/1994 2009
Longtanin pato 6 300 7/2001 12/2009
Xiangjiaban pato 6 000 11/2006 2009
Pubugoun pato 3 300 3/2004 2010
Laxiwan pato 4 200 4/2006 2010
Goupitanin pato 3 000 11/2003 2011
Xiaowanin pato 4 200 1/2002 12/2012
Jinping 1 vesivoimala 3 600 11/2005 2014
Jinping 2 vesivoimala 4 800 1/2007 2014
Xiluodun pato 12 600 12/2005 2015
Baihetanin pato* 12 000 2009 2015
Wudongden pato* 7 000 009 2015
Yhteensä 90 600 2002 2015
*=suunnitteluvaiheessa, **= Maailman suurin. 1. vaihe 7/2003, 9800MW (2006)

Kiinan patohankkeet ulkomaille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinasta on nopeasti tullut ahkerin patojen rahoittaja maailmassa. Kiinalaisia projekteja on monissa maissa: Aasiassa, Lähi-idässä, Afrikassa, ja Väli-Amerikassa. Kiinassa toimii puolet maailman suurista vesivoimaloista. International Rivers-järjestön mukaan Kiinalla on 195 patohanketta maailmassa. Maailmanpankki, joka on tähän mennessä maailman suurin padonrakentaja, osallistui 500 padon rakentamiseen 50 vuoden aikana. Koska hankkeet ovat kiistanalaisia, länsimaiset rahoittajat ovat vetäytyneet monista patohankkeista. Projekteihin sisältyy Merowen jättipato Sudanissa, 16 voimalaa Myanmarissa ja hankkeita Uzbekistanissa. Ulkomaisia patohankkeita tekee etenkin valtionyhtiö Sinohydro, jolla on 23 tytäryhtiötä. Rahoittaja on valtion China EXIM –pankki.[18]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Renewables 2007 Global Status Report, REN21 sihteeristö (Pariisi) ja Worldwatch instituutti (Washington, DC), 2008. Sivut: UE tavoite s.42, osuus sähköstä s. 41, investointi s.16, aurinkolämmitys s.13, 27, 39, 48, aurinkokennot s. 19, keskittävä aurinkovoima s.19-20, biopolttoaineet s.28, 39, 44.
  2. Renewables 2007 Global Status Report, REN21 sihteeristö (Pariisi) ja Worldwatch instituutti (Washington, DC), 2008, s.9 alaviite
  3. a b Global Wind 2006 Report Global Wind Energy Council GWEG
  4. a b c Global Trends in Sustainable Energy Investment 2007, Investment in China UNEP
  5. Changing Climates The Role of Renewable Energy in a Carbon-Constrained World The United Nations Environment Programme (UNEP) for REN21, tammikuu 2006
  6. a b c d e f g 2005: Record year for investments in renewable energy REN21: Renewables Global Status Report 2006 Update, REN21 sihteeristö (Pariisi) ja Worldwatch instituutti (Washington, DC), 18.7.2006
  7. World energy Outlook 2007 IEA, China and India Insight, s. 356
  8. Photovoltaic power systems programme, Annual report 2006 IEA International Energy Agency
  9. Global installed wind power capacity (MW) Global wind Energy Council 6.2.2008
  10. on Global Markets The World catches up with Europe 2008 s.28 ja 37
  11. on Global Markets The World catches up with Europe 2008 s.27
  12. Global wind energy markets continue to boom – 2006 another record year Global Wind Energy Council 2.2.2007
  13. Continuing boom in wind energy – 20 GW of new capacity in 2007, Global Wind Energy Council GWEC http://www.gwec.net/index.php?id=30&no_cache=1&tx_ttnews[tt_news]=121&tx_ttnews[backPid]=4&cHash=f9b4af1cd0
  14. Global installed wind power capacity (MW) Global wind Energy Council 6.2.2008
  15. Global installed wind power capacity (MW) – Regional Distribution Table, End 2008
  16. a b GWEC - Table and Statistics 2009 GWEC 2/2010
  17. a b c Patobuumi uhkaa mahtavaa Mekongia, HS 24.12.2008 B1
  18. Kiina rakentaa patolaitoksia jokiin kymmenissä valtioissa, Länsimaiset rahoittajat ovat vetäytyneet monista hankkeista, HS 24.12.2008 B1

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]