Hilda Hannunen
| Hilda Hannunen | |
|---|---|
 Hilda Hannunen kansanedustajana. |
|
| Kansanedustaja | |
|
23.11.1920–17.10.1923
|
|
| Ryhmä/puolue | SDP, SSTP |
| Vaalipiiri | Vaasan eteläinen |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 29. elokuuta 1882 Laukaa |
| Ammatti | kutoja, ay- ja puoluetoimitsija |
Hilda Maria Hannunen (s. 29. elokuuta 1882 Laukaa) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana 1920–1922 ja SSTP:n kansanedustajana 1922–1923. Vuonna 1923 viranomaiset määräsivät Hannusen vangittavaksi poliittisen toimintansa vuoksi ja hän pakeni Neuvostoliittoon. Hannusen vaiheista ei tämän jälkeen juurikaan tiedetä, eikä myöskään hänen kuolinvuotensa ole selvillä.[1]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varhaiset vuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laukaan Joentauksen torpassa syntyneen Hannusen vanhemmat olivat torppari Otto Hannunpoika Hannunen (s. 1856) ja Karoliina Matintytär Nieminen (s. 1856).[2] Hannunen kävi kiertokoulua ja aloitti työnteon 13-vuotiaana. Hän oli aluksi palvelijana kotiseudullaan ja myöhemmin Jyväskylässä sekä Helsingissä. Vuodesta 1906 lähtien Hannunen työskenteli kymmenen vuoden ajan kutojana Vaasan puuvillan tehtaalla Vaasan Palosaaren kaupunginosassa. Vuonna 1907 hän liittyi ammattiosaston sekä sosialidemokraattisen puolueen jäseneksi.[1][3]
Tammikuussa 1908 Hannunen valittiin Vaasan työväenyhdistyksen tehtaalaisosaston (myöh. Palosaaren työväenyhdistys) puheenjohtajaksi.[4] 1910-luvun alussa hän toimi myös Vaasan sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön sihteerinä.[5] Joulukuussa 1916 Hannunen alkoi työskentelemään Suomen Kutomateollisuustyöväen Liiton järjestäjänä tehtävänään organisoida ammattiosastojen toimintaa Forssassa, Porissa, Tampereella ja Turussa.[6]
Kansanedustajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sisällissodan jälkeen Hannunen toimi sosialidemokraattien piirijärjestäjänä Vaasassa. Vuoden 1919 eduskuntavaaleissa Hannunen jäi varasijalle, mutta hän nousi eduskuntaan marraskuussa 1920 Iisakki Valavaaran luovuttua toimestaan sairauden vuoksi.[7] SDP:n radikaaliin siipeen kuulunut Hannunen erosi samalla puolueesta ja muodosti kommunistisen eduskuntaryhmän yhdessä Ville Vainion kanssa.[3][8] Huhtikuussa 1921 he tekivät aloitteen Suomen hallitusmuodon muuttamisesta Neuvosto-Venäjän kaltaiseksi.[9] Esityksen mukaan yksityisyrittäjiltä ja palkkatyövoimaa käyttäviltä, Etsivän keskuspoliisin henkilökunnalta, suojeluskuntalaisilta sekä papistolta olisi viety äänioikeus. Lisäksi maa- ja metsäomaisuus sekä pankit ja tuotantolaitokset olisi valtiollistettu ja toimeenpanovalta siirretty yleissuomalaiselle toimeenpanevalle keskuskomitealle.[8]
Vuonna 1922 Hannunen valittiin uudelleen eduskuntaan kommunistisen SSTP:n edustajana.[1] Elokuussa 1923 viranomaiset määräsivät puolueen koko eduskuntaryhmän pidetettäväksi, mutta Hannunen onnistui painumaan maan alle.[10] Lokakuussa Turun hovioikeus asetti SSTP:n kansanedustajat syytteeseen valtiopetoksesta ja määräsi Hannusen sekä neljä muuta vielä vapaana ollutta edustajaa vangittavaksi tavattaessa.[11] Suuren kommunistijutun käsittely alkoi marraskuussa, jolloin Hannusen ohella kolme SSTP:n kansanedustajaa oli edelleen tietymättömissä.[12] Lopulta helmikuussa 1924 Turun hovioikeus ilmoitti luopuvansa Hannusta vastaan asetetuista syytteistä.[13]
Neuvostoliitossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hannunen siirtyi salaa Neuvostoliittoon ilmeisesti syksyn 1923 aikana. Vuonna 1927 hänet tapasi Leningradissa ja Neuvosto-Karjalassa vieraillut Suomen Paperiteollisuustyöväen Liiton rahastonhoitaja Kaisa Hilden.[14] Jatkosodan jälkeen Hannusen tiedetään työskennelleen ainakin Valamon luostarin tiloissa toimineen vanhainkodin johtajana, mutta hänen myöhempiä vaiheitaan ei tunneta.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Hilda Hannunen Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 4.5.2007.
- ↑ Hilda Maria Hannunen 8.3.2019. Geni. Viitattu 21.4.2021.
- ↑ a b Esitämme tässä Työläisnaisen lukijoille valittujen naisedustajiemme kuvat sekä muutamia tietoja heistä. Työläisnainen, 1922, nro 14-15, s. 201. Kansalliskirjasto. Viitattu 21.4.2021.
- ↑ Vaasan työväenyhdistyksen tehtaalaisosaston vuosikokouksessa. Vapaa Sana, 20.1.1908, nro 7, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 21.4.2021.
- ↑ Vaasan sos.-dem. Kunnallistoimikunta. Vapaa Sana, 22.4.1912, nro 46, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 21.4.2021.
- ↑ Kutomateollisuustyöväen liiton järjestäjäksi. Sosialisti, 22.11.1916, nro 271, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 21.4.2021.
- ↑ Eduskunta. Tämänpäiväinen täysistunto. Iltalehti, 23.11.1920, nro 272, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 21.4.2021.
- ↑ a b Kommunistinen liike maassamme. Suomen Sosialidemokraatti, 4.6.1927, nro 127, s. 13. Kansalliskirjasto. Viitattu 21.4.2021.
- ↑ Paatela, Jukka: Finnish Communism under Soviet Totalitarianism: Oppositions within the Finnish Communist Party in Soviet Russia 1918–1935, s. 74. Helsinki: Kikimora, 2003. ISBN 978-952-10075-5-2.
- ↑ Lisätietoja eilen jatketuista kommunistipidätyksistä. Uusi Suomi, 5.8.1923, nro 177, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 21.4.2021.
- ↑ Eduskunta. Istunto eilen. Hämeen Kansa, 18.10.1923, nro 120, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 21.4.2021.
- ↑ Suuri kommunistijuttu Turun hovioikeudessa. Iltalehti, 9.11.1923, nro 261, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 21.4.2021.
- ↑ Kommunistijutun käsittely Turun hovioikeudessa. Helsingin Sanomat, 5.2.1924, nro 36, s. 8. Kansalliskirjasto. Viitattu 21.4.2021.
- ↑ Neuvosto-Venäjän oloihin tutustumassa. Kansan Lehti, 28.5.1927, nro 121, s. 3–4. Kansalliskirjasto. Viitattu 21.4.2021.
| ||||||
| ||||||
| ||||||
|
