Hermoston välittäjäaine

Wikipedia
Ohjattu sivulta Hermovälittäjäaine
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee hermoston välittäjäaineita yleisesti. Aivojen ja selkäytimen eli keskushermoston välittäjäaineita käsittelee tarkemmin artikkeli Aivojen välittäjäaine.

Hermoston välittäjäaineet eli neurotransmitterit ovat yhdisteitä, jotka välittävät, voimistavat, estävät tai mukauttavat hermosolun ja toisen solun välisiä sähköisiä signaaleja. Neurotransmittereiden ja neuromodulaattoreiden yhteinen nimitys on neuroregulaattori eli hermostoon vaikuttava aine.

Hermoston välittäjäaineiden toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hermoston välittäjäaineita vapautuu aktiopotentiaalin seurauksena presynaptisen hermosolun viejähaarakkeen eli aksonin synapsipäätteen pienistä synapsirakkuloista hermosolun ja toisen solun väliseen tilaan eli synaptiseen rakoon, mistä osa niistä sitoutuu vastaanottavan postsynaptisen solun reseptoreihin, mikä käynnistää niihin kytkeytyvän solun fysiologisen signaalinvälitysmekanismin, esimerkiksi ionikanavan. Jos vastaanottava toinen solu on myös hermosolu, solujen välisestä tilasta käytetään nimitystä synapsi. Vastaanottava solu voi olla myös esimerkiksi poikkijuovainen lihassolu, sileä lihassolu, rauhassolu tai aistireseptorisolu. Synapsiksi kutsutaan myös signaalia, joka välittyy synapsiraon kautta.

Hermoston välittäjäaineiden jaottelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hermoston välittäjäaineet voidaan jaotella useilla tavoilla. Yksi tapa on jaotella ne eksitoiviin eli kiihottaviin, inhiboiviin eli estäviin ja moduloiviin eli synapsien herkkyyteen vaikuttaviin välittäjäaineisiin. Eksitoivat välittäjäaineet välittävät signaalin eteenpäin esimerkiksi hermosolujen välillä aiheuttamalla depolarisaation vastaanottajaneuronissa, jolloin aktiopotentiaali siirtyy presynaptisesta hermosolusta postsynaptiseen hermosoluun. Inhiboivat välittäjäaineet puolestaan estävät signaalin eteenpäin kulkeutumisen esimerkiksi hermosolujen välillä estämällä postsynaptisen hermosolun aktiopotentiaalin aiheuttamalla sille hyperpolarisaation. Enimmäkseen eksitoivia hermoston välittäjäaineita ovat muun muassa asetyylikoliini, noradrenaliini, adrenaliini, dopamiini, serotoniini eli 5-hydroksitryptamiini, aspartaatti ja glutamaatti. Inhiboivia hermoston välittäjäaineita ovat muun muassa γ-aminovoihappo (GABA), glysiini ja tauriini. Moduloivia peptidirakenteisia hermoston välittäjäaineita ovat muun muassa monet hypotalamuksen erittämät hormonit, aivolisäkkeen hormonit, ruoansulatuskanavan hormonit, haiman hormonit ja endorfiinit.

Keskushermoston välittäjäaineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Aivojen välittäjäaine

Noin 80-90 %:ssa keskushermoston synapseista välittäjäaineena toimii aminohappo, 5-10 %:ssa amiini ja 1-2 %:ssa peptidi. Aivoissa tärkeitä aminohappotransmittereita ovat muun muassa glutamaatti ja glysiini, joista edellinen saattaa olla aivojen tärkein kiihdyttävä välittäjäaine. Glutamaatilla on kolmentyyppisiä reseptoreita. Ne on nimetty niille suhteellisen spesifien agonistien mukaan N-metyylidekstroaspartaatti (NMDA)-, kainaatti- ja 1-amino-3-hydroksi-5-metyyli-iso-oksatsoli-4-propionaatti (AMPA)-reseptoreiksi; mahdollisesti on olemassa muunkintyyppisiä reseptoreita.

Gamma-aminovoihappo eli γ-aminovoihappo eli GABA on tärkein aivojen toimintaa jarruttava välittäjäaine[1]. Jopa yli kolmasosa aivojen synapseista on GABAergisiä. GABA:lla on monia reseptoreita, esimerkiksi GABAA ja GABAB.[2]

Joitakin hermoston välittäjäaineita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aminohapot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koliinin esterit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monoamiinit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monoamiinit ovat hermoston välittäjäaineita, joissa yksi aminoryhmä on aromaattisessa renkaassa kiinni kaksihiilisellä sillalla (-CH2-CH2-). Aminohappoja dekarboksyloivat entsyymit valmistavat monoamiineja aminohapoista, kuten fenyylialaniinista, tyrosiinista tai tryptofaanista, ja kilpirauhashormoneista.

Välitettyään viestinsä monoamiinit palautuvat presynaptiseen terminaaliin, josta ne joko palautuvat solun sisään takaisinottoproteiinien avulla, tai hajoavat monoamiinioksidaasi-entsyymin (MAO) vaikutuksesta. MAO-estäjien (MAOI) joita käytetään muun muassa masennuslääkkeinä, vaikutus perustuu MAO-entsyymin toiminnan estämiseen. Monoamiinien kuljetukseen solusta ulos ja soluun sisään osallistuu useita kuljetusproteiineja. Esimerkiksi DAT kuljettaa dopamiinia, SERT serotoniinia ja NET noradrenaliinia solukalvolla ja VMAT1 ja VMAT2 vesikkelissä.

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Monoamine neurotransmitter

Polypeptidit (Neuropeptidit; tunnetaan toista sataa erilaista)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opioidineuropeptidit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aivolisäkkeen peptidit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Takykiniinit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sekretiininkaltaiset peptidit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Insuliininkaltaiset peptidit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Somatostatiininkaltaiset peptidit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gastriininkaltaiset peptidit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muut hermoston välittäjäaineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nienstedt W, Hänninen O, Arstila A ja Björkqvist S: Ihmisen fysiologia ja anatomia, 10. painos, 3. luku Kudokset. WSOY Porvoo, 1995. ISBN 951-0-16801-7.
  • Koulu M, Tuomisto J ja Paasonen M K: Farmakologia ja toksikologia, 5. painos, luku 10. Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio. Medicina Kuopio, 1996. ISBN 951-97316-0-1.
  • Ilmoniemi R: Aivotoiminnan biokemiaa ja synapsivälitys 2006. Ilmoniemi R, Teknillinen korkeakoulu. Viitattu 26.2.2007.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Elina Salmi 2007: The effects of general anesthetics on GABAergic neurotransmission - Positron emission tomography studies in healthy subjects" (Nukutusaineiden vaikutukset GABAergiseen välittäjäainejärjestelmään - positroniemissiotomografiatutkimuksia terveillä koehenkilöillä). Väitöskirja. Turun yliopisto.
  2. Ilmoniemi R: Aivotoiminnan biokemiaa ja synapsivälitys 2006. Ilmoniemi R, Teknillinen korkeakoulu. Viitattu 26.2.2007.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hermoston välittäjäaine.