HMS Emperor (D98)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo toisessa maailmansodassa palvelleesta Ruler-luokan saattuetukialuksesta. Sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
HMS Emperor
HMS Emperor
HMS Emperor
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Seattle-Tacoma Shipbuilding Corporation, Seattle, USA
Kölinlasku 23. kesäkuuta 1942
Laskettu vesille 7. lokakuuta 1942
Palveluskäyttöön 6. elokuuta 1943
Palveluskäytöstä myyty 1946
Tekniset tiedot
Uppouma 15 126 t (kuormattu)
Pituus 150 m
Leveys 21,18 m
Syväys 8,0 m
Koneteho 8 500 shp (6,3 MW)
Nopeus 16,5 solmua (30,6 km/h)
Miehistöä 646
Aseistus 2 × 5" (127 mm) tykkiä
24 lentokonetta

HMS Emperor (viirinumerot D98 ja R307) oli Britannian Kuninkaallisen laivaston Ruler-luokan saattuetukialus toisessa maailmansodassa.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Ruler-luokka

Aluksen valmisti Seattle-Tacoma Shipbuilding Corporation Seattlessa kauppalaivana ja Yhdysvaltain laivasto lunasti aluksen muutettavaksi saattuetukialukseksi nimellä USS Pybus. Aluksen köli laskettiin 23. kesäkuuta 1942 ja se laskettiin vesille 7. lokakuuta. Alus valmistui 31. toukokuuta 1943 Puget Soundin laivastontelakalla ja se otettiin Yhdysvaltain laivastossa palveluskäyttöön samana päivänä.

USS Pybus poistettiin palveluksesta 6. elokuuta ja se siirrettiin samana päivänä Kuninkaalliselle laivastolle, jossa se astui palvelukseen nimellä HMS Emperor.

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Emperor liittyi 20. elokuuta Halifaxissa saattueeseen HX253. Alus saapui 3. syyskuuta Clydeen, josta se siirrettiin 7. syyskuuta Belfastiin telakalle. Aluksen järjestelmät muutettiin Kuninkaallisen laivaston mukaisiksi kuten polttoainejärjestelmä, jonka muutos todettiin tarpeelliseksi HMS Dasherin tuhouduttua.[1]

Alus palasi palvelukseen joulukuussa, minkä jälkeen sille siirrettiin 20 kappaletta 800 ja 804 laivueiden Hellcattia. Se oli tammikuussa 1944 koulutettavana ennen saattuepalveluksen aloittamista.[1]

HMS Emperor liitettiin maaliskuussa Kotilaivastoon, minkä vuoksi se siirtyi 18. maaliskuuta Scapa Flowhun. Alus suojasi 30. maaliskuuta Jäämerensaattuetta JW58 yhdessä HMS Searcherin, HMS Pursuerin ja HMS Fencerin sekä muun Kotilaivaston Saksan laivaston Norjan rannikolla piileksivää taistelulaiva Tirpitziä vastaan hyökkäämään (operaatio Tungsten) määrätyn osaston kanssa. Alus erkani 3. huhtikuuta saattueesta hyökkäysosaston mukana ja se aloitti 5. huhtikuuta kotimatkan Scapa Flowhun.[1]

Alus lähti 21. huhtikuuta Scapa Flowsta seuraavaan Tirpitzin vastaiseen iskuun (operaatio Planet). Operaatio viivästyi 24. huhtikuuta heikon sään vuoksi ja se peruutettiin seuraavana päivänä. HMS Emperor osallistui 26. huhtikuuta alkaen Norjan rannikolla Bodon alueen meriliikenteen häirintään operaatio Ridge Ablessa. Operaation aikana upotettiin kolme kauppa-alusta, joiden lisäksi vaurioitettiin neljättä.[1]

HMS Emperor, HMS Searcher ja HMS Striker hyökkäsivät 8. toukokuuta Kristiansundin meriliikennettä vastaan operaatio Hoopsissa. Osasto tuhosi viisi saksalaista lentokonetta menettäen kaksi Hellcattia sekä vaurioittivat partioalus V5704:ää sekä sen suojaamaa saattuetta. Alus osallistui 14. toukokuuta iskuun meriliikennettä vastaan Rörvikissä (operaatio Potluck) ja seuraavana päivänä Stadlandetissa (operaatio Baker). Näissä operaatioissa ei upotettu aluksia.[1]

Osasto palasi 16. toukokuuta Scapa Flowhun. HMS Emperor siirrettiin 20. toukokuuta läntisen reitin alaisuuteen, missä se aloitti 23. toukokuuta Atlantin saattueiden suojaamisen. Alus suojasi tuosta päivästä kuun loppuun saakka yhdistettyjä saattueita OS78/KMS52 sekä SL158/MKS49.[1]

HMS Emperor vapautettiin kesäkuussa Atlantin saattueiden suojaamisesta, minkä jälkeen se siirtyi lounaisen reitin alueelle tukemaan sukellusveneiden torjuntaa suojattaessa Normandian rannikolle maihinnousevaa osastoa. Alus palasi operaatiosta vapauduttuaan Atlantin saattueiden suojaksi.[1]

Alus siirrettiin heinäkuussa Välimerelle, minkä vuoksi se siirtyi Maltalle, jonne se saapui 25. heinäkuuta. Aluksen lentoyksiköitä vahvennettiin 700 laivueen Walrus lentoveneellä. HMS Emperor valmistautui Välimeren laivaston mukana Etelä-Ranskaan tehtävään maihinnousuun. Se liittyi elokuun alussa risteilijöiden HMS Royalist, HMS Delhi sekä saattuetukialusten HMS Attacker, HMS Khedive, HMS Searcher ja HMS Pursuer muodostamaan osastoon TG88.1, minkä mukana se jatkoi harjoittelua läntisen Välimeren alueella.[1]

HMS Emperor suojasi 15. elokuuta maihinnousua sillanpään alueella sekä tuki maihinnousua ilmarynnäköin. Aluksen koneet tekivät kaikkiaan 42 lentosuoritusta. Seuraavana päivänä koneiden suoritusmäärä oli 40. Sen ja HMS Khediven koneet iskivät 17. elokuuta Port Crossiin. Kahden seuraavan päivän aikana aluksen koneiden lentosuoritusten määrä väheni iskettäessä vetäytyviä saksalaisjoukkoja. Alus siirtyi 20. elokuuta täydennettäväksi Maddalenaan.[1]

HMS Emperor palasi seuraavana päivänä maihinnousualueelle aloittaen iskut Rhonen laaksoon, mitkä osoittautuivat menestyksekkäiksi. Alus palasi 24. elokuuta Maddalenaan TG88.1 mukana. Tähän mennessä aluksen koneet olivat tehneet 252 lentosuoritusta, joissa oli menetetty 11 lentokonetta. Se vapautettiin 27. elokuuta operaatiosta, minkä jälkeen se palasi Välimeren laivaston alaisuuteen.[1]

Alus määrättiin Aegean meren alueelle tukemaan alueen saarten takaisin valtausta. Se siirtyi elokuun lopulla Aleksandriaan, jonne se saapui 2. syyskuuta. Alus lähti 14. syyskuuta Aleksandriasta operaatio Outing 1:een, jossa sen tuli toimia ilmasuojana estettäessä saksalaisten saarten evakuointi. Alus palasi 21. syyskuuta Aleksandriaan.[1]

HMS Emperor lähti 30. syyskuuta Aleksandriasta operaatio Outing 2:een, josta se palasi 4. lokakuuta. Alus lähti 8. lokakuuta uudelleen Aegean meren alueelle, jossa se tuki 11. lokakuuta Salonikin alueella Kreikan takaisinvaltauksen alkua. Alus palasi seuraavana päivänä Aleksandriaan hyökäten matkalla Rhodoksen saksalaiskohteisiin.[1]

Alus lähti 13. lokakuuta Aleksandriasta Force 120:n mukana Ateenan miehittämiseksi (operaatio Manna), jonka aikana sen koneiden tuli ehkäistä mahdolliset ilmaiskut osastoa vastaan. Alukselle siirrettiin 19. lokakuuta Khioksella vangittuja saksalaisia.[1]

HMS Emperor määrättiin 26. lokakuuta tukemaan Miloksen takaisin valtausta (operaatio Contempt). Aluksen koneet toimivat tulenjohtajina sekä ilmatukena. Alus jatkoi alueen takaisin valtauksen tukemista marraskuun ennen siirtoaan takaisin kotimaahan huoltoon.[1]

Alus aloitti 15. marraskuuta matkansa Gibraltarille suojanaan Puolan laivaston hävittäjä ORP Garland. Se saapui joulukuussa Newportiin, jossa se siirrettiin telakalle huollettavaksi sekä valmisteltaessa aluksen siirtoa Itäiseen laivastoon.[1]

1945[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Emperor palasi palvelukseen tammikuussa 1945, minkä jälkeen se vastaanotti 800 laivueen ennen lähtöään kotimaasta. Alus matkasi Välimeren kautta Trincomaleehen liittyäkseen 21. Lentotukialuslaivueeseen. Se saapui 25. maaliskuuta Colomboon liittyen Itäisessä laivastossa HMS Begumin, HMS Empressin, HMS Shahin, HMS Ameerin, HMS Khediven, HMS Slingerin ja HMS Speakerin muodostamaan laivueeseen.[1]

Alus osallistui operaatio Sunfishin Etelä-Malesian satamien valokuvaustiedustelulentoihin. Se liitettiin Force 63:een, joka lähti 8. huhtikuuta Trincomaleesta Andamaaneille ja Sumatralle. Osaston alukset tankattiin 12. huhtikuuta Force 70:n tankkereilta. Aluksen koneet lensivät 14. huhtikuuta tiedustelulentoja Penangiin Port Swettenhamiin ja Port Dicksoniin. Sen lentokoneet osallistuivat 16. huhtikuuta ilmahyökkäykseen Emmahaveniin, jossa upotettiin sukellusveneiden emälaiva (CH7) sekä vaurioitettiin rahtialusta. Alus palasi 20. huhtikuuta Trincomaleehen laivaston mukana.[1]

HMS Emperor lähti 23. huhtikuuta laivaston mukana kohti Akyabiin. Laivueen tehtävänä oli tarjota ilmasuoja Rangoonin maihinnousujoukoille (operaatio Dracula). Alus suojasi 27.-30. huhtikuuta maihinnousulaivastoa ja se suojasi 1. toukokuuta alkaen varsinaista maihinnousua, kunnes se vapautettiin 4. toukokuuta operaatiosta. Alus siirtyi laivueen mukana häiritsemään Burman rannikkomerenkulkua Merguin ja Port Victorian välillä.[1]

Alus aloitti 7. toukokuuta laivueen mukana paluumatkan Trincomaleehen, jonne saavuttiin 9. toukokuuta. Se liitettiin seuraavana päivänä Force 61:een, joka perustettiin torjumaan Andamaaneille matkannutta japanilaista laivasto-osastoa. Alus lähti osaston mukana torjumaan mahdollista maihinnousua (operaatio Dukedom). Osasto tankattiin 13. toukokuuta ja HMS Emperor irrotettiin seuraavana päivänä laivueen mukana osastosta etsimään japanilaisia. Se palasi 21. toukokuuta Trincomaleehen.[1]

HMS Emperor ja HMS Shah suojasivat heinäkuussa 6. Miinanraivaajalaivuetta Nikobaareilla sekä alusten koneet tekivät ilmahyökkäyksen Pohjois-Sumatran lentotukikohtiin (operaatio Collie). Osasto palasi 14. heinäkuuta Trincomaleehen.[1]

Alus lähti 15. elokuuta laivaston mukana tukemaan Malesian maihinnousua (operaatio Zipper). Operaatiota viivytettiin Japanin antautumisneuvottelujen vuoksi, kunnes se peruutettiin. Osasto saapui 28. elokuuta Penangiin, josta se siirtyi 9. syyskuuta maihinnousualueelle. Alus siirtyi seuraavana päivänä laivueen mukana Singaporeen.[1]

HMS Emperor aloitti 30. lokakuuta paluumatkansa Colombon ja Bombaun kautta kotimaahan, jonne se saapui 4. joulukuuta. Alus poistettiin Clydessä palveluksesta ja sen varastot tyhjennettiin. Alukselta poistettiin tammikuussa 1946 Plymouthissa brittiläiset laitteet, minkä jälkeen se aloitti 23. tammikuuta matkansa Yhdysvaltoihin.[1]

HMS Emperor palautettiin 12. helmikuuta Norfolkissa Yhdysvaltain laivastolle. Alus myytiin 15. toukokuuta romutettavaksi Patapsco Scrap Company Baltimoreen Marylandiin.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta HMS Emperor (D98).
  • Chesneau, Roger: Aircraft Carriers of the World, 1914 to the Present - an illustrated encyclopedia. Bristol: Brockhampton Press, 1998. ISBN 1-86019-87-5-9. (englanniksi)
  • Poolman, Kenneth: Allied Escort Carriers of World War Two in action. Avon: Blandford Press, 1988. ISBN 0-7137-1221-X. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922-1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
  • Brown, David (ed.): The British Pacific and East Indies Fleets - "The Forgotten Fleets" 50th Anniversary. Liverpool, Englanti: Brodie Publisher Ltd, 1995. ISBN 1-874447-28-4. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]