HMS Pursuer (D73)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Britannian kuninkaallisen laivaston Attacker-luokan saattuetukialuksesta. Muita samannimisiä aluksia, katso HMS Pursuer.
HMS Pursuer
USS St. George
USS St. George
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Ingalls Shipbuilding, Pascagoula, Mississippi
Kölinlasku 31. heinäkuuta 1941
Laskettu vesille 18. heinäkuuta 1942
Palveluskäyttöön 14. kesäkuuta 1943
Palveluskäytöstä myyty 1946
Tekniset tiedot
Uppouma 14 400 t (kuormattu)
Pituus 149,81 m
Leveys 32 m
Syväys 7,9 m
Koneteho 8 500 shp (6,3 MW)
Nopeus 18 solmua (33 km/h)
Miehistöä 646
Aseistus 2 × 4" (102 mm) tykkiä
8 × kaksiputkista 40 mm ilmatorjuntatykkiä
35 × 20 mm yksiputkista ilmatorjuntatykkiä
20 lentokonetta

HMS Pursuer (viirinumero D73) oli Britannian Kuninkaallisen laivaston Attacker-luokan saattuetukialus toisessa maailmansodassa.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aluksen valmisti Ingalls Shipbuilding Pascagoulassa Mississipissä kauppalaivana Mormacland. Sen köli laskettiin 31. heinäkuuta 1941. Yhdysvaltain laivasto lunasti aluksen muutettavaksi saattuetukialukseksi ja se laskettiin vesille 18. heinäkuuta 1942 nimellä USS St. George (runkonumero CVE-17). Alus valmistui vielä samana vuonna 20. elokuuta ja se otettiin Yhdysvaltain laivastossa palveluskäyttöön samana päivänä. USS St. George poistettiin palveluksesta 14. kesäkuuta 1943 ja se siirrettiin samana päivänä Kuninkaalliselle laivastolle, jossa se astui palvelukseen nimellä HMS Musketeer.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus valmistautui Atlantin ylitykseen ja se siirtyi Panamaan. Se läpäisi kanavan ja jatkoi matkaansa Norfolkin laivastotukikohtaan. Norfolkiin saavuttuaan 26. kesäkuuta alus siirrettiin telakalle kuninkaallisen laivaston edellyttämien muutostöiden toteuttamiseksi. Alus palasi telakalta heinäkuussa aloittaen kouluttautumisen ja 30. heinäkuuta alus liittyi saattueeseene HX250 matkalle Clydeen.[1]

Alus erkani 11. elokuuta saattueesta jatkaen matkaansa Liverpooliin, jossa se siirrettiin seuraavana päivänä telakalle muutostöiden loppuun saattamiseksi. Alus palasi palvelukseen marraskuussa ja se siirtyi 16. marraskuuta Clydeen, jossa sille siirrettiin 20 Wildcat-hävittäjää sekä 881 ja 896 laivueiden henkilöstö.[1]

HMS Pursuer osallistui operaatio Tungsteniin, Normandian maihinnousuun ja operaatio Dragooniin.

HMS Pursuer palautettiin 12. helmikuuta 1946 Yhdysvaltain laivastolle. Alus myytiin 14. toukokuuta romutettavaksi Patapsco Scrap Company Bethlehemiin Pennsylvaniaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Chesneau, Roger: Aircraft Carriers of the World, 1914 to the Present - an illustrated encyclopedia. Bristol: Brockhampton Press, 1998. ISBN 1-86019-87-5-9. (englanniksi)
  • Poolman, Kenneth: Allied Escort Carriers of World War Two in action. Avon: Blandford Press, 1988. ISBN 0-7137-1221-X. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922-1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
  • Brown, David (ed.): The British Pacific and East Indies Fleets - "The Forgotten Fleets" 50th Anniversary. Liverpool, Englanti: Brodie Publisher Ltd, 1995. ISBN 1-874447-28-4. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]