ORP Garland

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
ORP Garland
Aluksen vaiheet
Rakentaja Fairfield Shipbuilding and Engineering Company, Govan, Skotlanti
Kölinlasku 22. elokuuta 1934
Laskettu vesille 24. lokakuuta 1935
Palveluskäyttöön 3. toukokuuta 1940
Poistui palveluskäytöstä palautettu 24. syyskuuta 1946
Tekniset tiedot
Uppouma 1 376 t (standardi)
1 883 t (maksimi)
Pituus 98 m (kokonaispituus)
Leveys 10 m
Syväys 3,8 m
Koneteho 34 000 hv
Nopeus 36 solmua
Miehistöä 145
Aseistus
Aseistus 4 × QF 4,7" Mk IX yksiputkisina CP Mk XVII -asennuksina
2 × nelipiippuista .5" (12,7 mm) konekivääriä
8 × 21" (533 mm) torpedoputkea

ORP Garland (viirinumero H37) oli Puolan laivaston G-luokan hävittäjä toisessa maailmansodassa. Alus oli Britannian kuninkaallisen laivaston Puolalle lainaama HMS Garland.

Hankinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lokakuussa 1939 Garlandin ollessa telakalla käytiin keskusteluja aluksen siirrosta Puolan laivastolle. Se aloitti huhtikuussa koeajot ja siirto Puolan laivastolle hyväksyttiin. Alus siirrettiin 3. toukokuuta 1940 Puolan laivastolle, joka nimesi sen ORP Garlandiksi.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus oli aloitti 8. toukokuuta saattuepalveluksen itäisellä Välimerellä, kunnes se määrättiin elokuun lopulla palaamaan Britteinsaarille. Alus lähti 30. elokuuta operaatio MB3:n saattueen MS suojausosastossa Aleksandriasta Maltalle. Seuraavana päivänä alus vaurioitui Italian ilmavoimien hyökkäyksessä. Alus jatkoi Maltalta Gibraltarille, mistä se lähti 14. syyskuuta Britteinsaarille liittyäkseen 10. saattajaryhmään.[1]

Lokakuusta alkaen alus suojasi ryhmän mukana Atlantin saattueita. Alus liitettiin marraskuussa 13. hävittäjälaivueeseen, jonka mukana se suojasi taistelulaiva HMS Revengeä. Alus vaurioitui 13. marraskuuta myrskyssä ja menetti kaksi miestä mereen huuhtoutuneina. Se palasi Clydeen, mistä se siirrettiin 17. marraskuuta korjattavaksi Govaniin Harland & Wolffin telakalle. Alus palasi 26. marraskuuta telakalta ja koeajojen aikana se määrättiin kaikuluotain asennuksen koealukseksi.[1]

Alus siirrettiin 4. tammikuuta 1941 huoltoa varten Barclay Curlen telakalle, mistä se vapautui 14. helmikuuta palaten Atlantin saattueiden suojaksi. Alus siirrettiin 14. maaliskuuta Greenockiin sijoitettuun 14. saattajaosastoon. Alus määrättiin heinäkuussa Kotilaivastoon, jossa se osallistui Huippuvuorten operaatioon suojaten tankkereita. Vapauduttuaan Kotilaivastosta alus palasi syyskuussa 3. saattajaosastoon suojaamaan Atlantin saattueita.[1]

Alus siirrettiin 17. suojaamaan operaatio Halberdin saattuetta WS11X Maltalle, joten se liittyi taistelulaivojen HMS Prince of Wales ja HMS Rodney ympärille koottuun hävittäjäosastoon. Se lähti osaston mukana Clydestä Gibraltarille, jossa se liitettiin 24. syyskuuta operaation Force A:han suojaamaan saattueen matkaa Sisilian kapeikkoon. Saattue joutui 27. syyskuuta ilmahyökkäykseen, jossa HMS Nelson vaurioitui. Seuraavana päivänä Garland suojasi vaurioituneen HMS Rodneyn takaisin Gibraltarille, jonne ne saapuivat 30. syyskuuta.[1]

Lokakuussa alus palasi Britteinsaarille muiden operaatiosta vapautuneiden mukana. Alus suojasi Atlantin saattueita 3. saattajaosastossa, kunnes se siirrettiin 28. helmikuuta 1942 huollettavaksi Middlesbroughiin Smiths Docksille.[1]

Vapauduttuaan telakalta alus oli koeajoissa, joiden päätyttyä alkoi miehistön koulutus. Alus aloitti 6. toukokuuta valmistautumisen operatiiviseen palvelukseen Kotilaivastossa, johon se liittyi 22. toukokuuta. Seuraavana päivänä se liittyi saattueen PQ16 suojaukseen. Saattue joutui 27. toukokuuta ilmahyökkäykseen, jolloin Garland vaurioitui lähelle osuneesta pommista. Aluksen miehistöstä sai surmansa 25 ja yksi katosi. Lisäksi 43 merimiestä haavoittui. Aluksen etukannen aseistus oli epäkunnossa samoin kuin palonsammutusjärjestelmä, joten alus erkani saattueesta matkaten itsenäisesti Murmanskiin.[1]

Alus siirrettiin 29. toukokuuta Murmanskissa telakalle, mistä se vapautui 26. kesäkuuta. Alus suojasi paluumatkalla saattueetta QP13, mistä se erkani 7. heinäkuuta. Alus siirrettiin telakalle Trooniin, mistä se vapautui aloittaen miehistön koulutuksen 21. syyskuuta.[1]

Alus palasi 3. saattajaryhmään, jonka mukana se suojasi Atlantin saattueita. Alus suojasi 16. tammikuuta 1943 saattuetta SC117, josta Saksan laivaston sukellusvene U-413 upotti 22. tammikuuta kauppalaivan. Alus siirrettiin 1. helmikuuta Greenockissa telakalle, mistä se palasi ryhmäänsä 26. helmikuuta.[1]

Alus suojasi 6. maaliskuuta saattuetta HX228, joka joutui 10. maaliskuuta sukellusveneryhmä Neulandin hyökkäyksen kohteeksi. Hyökkäys jatkui seuraavana päivänä. Alus siirrettiin toukokuussa huollettavaksi Clydeen, mistä se vapautui 8. syyskuuta liitettynä 8. saattajaryhmään.[1]

Lokakuussa alus suojasi saattueen Azoreille operaatio Alacrityssä, jossa saarille perustettiin tukikohta suojaamaan Atlantin liikennettä. Alus suojasi 28. lokakuuta saattuetta SC145. Se siirrettiin 5. marraskuuta korjattavaksi Clydeen, mistä se vapautui 2. joulukuuta ja lähti Freetowniin suojaten saattueen Gibraltarille.[1]

Alus oli Freetownissa, kunnes se määrättiin maaliskuussa 1944 itäiselle Välimerelle. Huhtikuussa alus lähti Aleksandriaan liittyäkseen 14. hävittäjälaivueeseen. Toukokuussa alus aloitti laivueen mukana saattueiden suojaamisen ja sukellusveneiden torjunnan. Aluksen miehistö havaitsi 18. syyskuuta Miloksen eteläpuolella sukellusveneen snorkkelin, jolloin laukaistiin Hedgehog. Miehistö kadotti sukellusveneen, mutta seuraavana päivänä U-407 pakotettiin syvyyspommein pintaan ja upotettiin.[1]

Alus siirrettiin 21. syyskuuta Aleksandriassa telakalle syvyyspommien aiheuttamien vaurioiden vuoksi. Lokakuussa se palasi laivueeseensa, jossa se osallistui Kassandran ja Kykladien miehitykseen. Marraskuussa alus määrättiin palaamaan Britteinsaarille ja lähti 20. marraskuuta Plymouthiin. Alus siirrettiin joulukuussa huollettavaksi Devonportin telakalle.[1]

Alus vapautui 31. maaliskuuta 1945 telakalta liitettynä 8. hävittäjälaivueeseen. Alus suojasi 15. huhtikuuta HMS Renownin Rosythiin. Euroopan sotatoimien päätyttyä alus kuljetti tarvikkeita Alankomaihin ja Belgiaan. Kesäkuussa alus siirrettiin 23. hävittäjälaivueeseen ja Japanin antauduttua 17. hävittäjälaivueeseen. Alus valvoi antautuvia sukellusveneitä operaatio Deadlightissä, kunnes se siirrettiin Puolan laivueeseen Rosythiin.[1]

Alus palautettiin 24. syyskuuta 1946 Kuninkaalliselle laivastolle, joka poisti aluksen palveluksesta ja sijoitti poistolistalle 14. marraskuuta 1947.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • English, John: Amazon to Ivanhoe - British Standard Destroyers of the 1930s. Kendal: World Ship Society, 1993. ISBN 0-905617-64-9. (englanniksi)
  • Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]