Aukusti Juhana Mela

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nuori A. J. Mela vuonna 1867.
Nuori A. J. Mela vuonna 1867.

Aukusti Juhana Mela (syntyjään Johan August Malmberg, vuodesta 1876 Aukusti Juhana Mela) (s. 1846, Kuopio – k. 1904) oli suomalainen luonnontieteilijä, museo- ja lehtimies sekä opiskelijapoliitikko.[1]

Mela syntyi ruotsinkieliseen säätyläisperheeseen. Perheen pää, Karl August Malmberg oli asessori ja raatimies. Malmbergien tuttavapiiriin kuului muun muassa herännäisjohtaja Paavo Ruotsalainen ja heistä toisella puolella katua asui J. V. Snellman perheineen.[1]

Hänen mukaansa on nimetty Kuopion yliopiston Melania -rakennus.[1] Melan muistomerkki, Hannu T. Konttisen veistämä pronssinen reliefi, sijaitsee Kuopiossa Snellmaninkatu 20:ssa, paikalla jossa sijaitsee hänen entistetty kotitalonsa Malmbergin talo.[1]

Sisällysluettelo

[muokkaa] Luonnontieteen uranuurtaja

Mela julistautui vuonna 1872 ensimmäisenä Suomessa julkisesti darwinismin kannattajaksi.[2] Hän vei uuden teorian luonnontiedon opetukseen ja teki sitä tunnetuksi koko elämänsä ajan. Mela kannatti myös kansanvalistusta ja oli fennomaani. Päätyönsä hän teki Helsingissä luonnontiedon ja maantiedon lehtorina.[1]

Hän nimesi lintuja kansankielestä otetuilla tai itse keksityillä nimillä. Näitä ovat muun muassa kiljukotka, nuolihaukka ja kiiruna.[1] Mela uusi myös yleisesti suomalaista luonnon- ja lääketieteen sanastoa.[2]

Mela oli perustamassa Kuopion Suomalaista Seuraa, Suomalaista Lääkäriseura Duodecimia ja nykyistä Suomen Biologian Seura Vanamoa, jonka ensimmäisenä puheenjohtajana hän myös toimi.[1] Ylioppilasaikoinaan hän teki kasvi- ja lintulöytöjä, jotka hän lahjoitti Kuopion Luonnon Ystäväin yhdistykselle.

Opiskelijapoliitikkona hän otti kantaa naisasiaan sekä raittiusliikkeen ja kirkon asioihin.[1]

[muokkaa] Koulutus

[muokkaa] Kirjallisuutta

  • Koulun Eläinoppi. 1899.
  • Vertebrata Fennica. Suomen Luurankoiset. 1882.
    • Täydennysosa Suomen eläimistöön.
  • Lyhykäinen kasvioppi ja kasvio kouluja varten. 1880.
    • Koulukirja
  • Fauna Fennica. Suomen eläimistö, nuorisolle. 1872.
    • Ensimmäinen suomeksi kirjoitettu kokonaisteos Suomen eläimistä

[muokkaa] Lähteet

  • Heiskanen, Markku: Mela oli monipuolinen kulttuurivaikuttaja. (Laattasarjan kirjoitus) Viikkosavo, 16.2.2008, s. 11.
  • Kaltiala, Ulla: Aukusti Juhana Mela - suomalaisen luonnontieteen uranuurtaja. Kuopion yliopistolehti, Kevättalvi 2005, nro 1. Artikkelin verkkoversio Viitattu 17.2.2008.

[muokkaa] Viitteet

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 1,7 Mela oli monipuolinen kulttuurivaikuttaja
  2. 2,0 2,1 Aukusti Juhana Mela - suomalaisen luonnontieteen uranuurtaja

[muokkaa] Aiheesta muualla

Henkilökohtaiset työkalut