Paavo Ruotsalainen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Paavo Ruotsalainen

Påhl Henrik (Paavo) Ruotsalainen ("Ukko-Paavo") (9. heinäkuuta 1777, Lapinlahti27. tammikuuta 1852, Nilsiä) oli körttiläisen herätysliikkeen eli herännäisyyden johtaja.

Maallikkoliikkeen johtajaksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paavo Ruotsalainen syntyi Tölvänniemessä kaskiviljelijöiden Anna o.s. Svahn ja Vilppu Ruotsalaisen vanhimpana poikana ja sai ensimmäisen Raamattunsa kuusivuotiaana. Rippikouluikään mennessä hän oli lukenut sen jo kolmesti kannesta kanteen.

Paavo Ruotsalainen ajautui vuonna 1796 Telppäs-niityllä alkunsa saaneen kansanherätyksen piiriin. Nuori Paavo Ruotsalainen kärsi synnintunnosta, mutta Juhana Lustigin johtama herätysliike ei pystynyt tarjoamaan kylähullunakin pidetylle Paavolle apua. Kuultuaan jyväskyläläisestä saarnaajasta, seppä Jaakko Högmanista, Ruotsalainen kulki 200 km jalan tapaamaan tätä. Tapaaminen loi perustan Paavo Ruotsalaisen hengelliselle elämälle. Muutokseen vaikuttivat Högmanin kuuluisat sanat Ruotsalaiselle: "Yksi sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki: Kristuksen sisällinen tunto.".

Paavo Ruotsalaisesta tuli herännäisliikkeen johtohahmo Suomessa. Hän matkusteli ympäri Suomea tapaamassa liikkeen muita hahmoja, kuten pohjalaisia pastoreita Jonas Lagusta ja Niilo Kustaa Malmbergia. On arvioitu, että hän kaikkiaan kulki matkoillaan noin 40 000 kilometriä – suuren osan siitä jalan. Liikkeen leviäminen huolestutti valtion viranomaisia ja kirkonmiehiä ja 18381839 Ruotsalainen joutuikin oikeuteen Kalajoen käräjillä, jossa hänet tuomittiin sakkoihin vuonna 1726 annetun konventikkeliplakaatin rikkomisesta. Tämä ei kuitenkaan estänyt liikettä leviämästä.

Ruotsalaisen uskonnolliset aktiviteetit tekivät hänen yksityiselämästään vaikean: Paavo Ruotsalaisen ensimmäinen vaimo Riitta Ollikainen (17771833) ei ymmärtänyt Ruotsalaisen toimintoja, ja hänen naapurinsa jopa murhasivat hänen vanhimman poikansa Juhanan vuonna 1830.

Aholansaari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsalainen kuoli kotonaan Aholansaaressa ja hänet haudattiin Nilsiään. Aholansaaressa on nykyisin kurssi- ja lomakeskus sekä Paavon pirtti, jossa Ruotsalainen asui viimeiset elinvuotensa.

Joonas Kokkosen säveltämä ooppera ja Lauri Kokkosen samanniminen näytelmä Viimeiset kiusaukset kertovat Paavo Ruotsalaisen elämästä. Åke Lindmanin ohjaamaan musiikkinäytelmäversiota on esitetty aidossa ympäristössä, Paavon pirtin pihassa.

Triviaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Paavo Ruotsalainen äänestettiin Suuret Suomalaiset -tv-ohjelmasarjassa sijalle 59.[1]
  • Nilsiän Aholansaaressa sijaitseva Paavon pirtti on Aholansaaren arvokkain rakennus ja museoviraston suojelema kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde. Rakennus on otettu museokäyttöön jo 1930-luvulla ja se toimii nykyisin Paavo Ruotsalaisen museona, seuratupana ja opetustilana. Ruotsalainen asui muutamaan otteeseen Aholansaarella ja myös kuoli siellä.[2]
  • Paavo Ruotsalainen yritti päästä uudisasukkaaksi Puolaan, mutta ei päässyt Viipuria pidemmällelähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]