Siionin virret

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Siionin virret on herännäisten eli körttien liikkeen virsikirja. Sitä käytetään etenkin seuratilaisuuksissa ja Herättäjäjuhlilla.

Siionin virsien ensimmäinen laitos ilmestyi vuonna 1790, kun Taivassalon kirkkoherra Elias Lagus suomensi Ruotsin herrnhutilaisten vuosina 1743-1747 julkaiseman laulukirjan Sions sånger. Kokoelma sisälsi 223 virttä. Rukoilevainen herätysliike käyttää edelleen Siionin virsiä Laguksen asussa. Myös lestadiolaisessa herätysliikkeessä käytettiin liikkeen alkuvuosikymmeninä jossain määrin Laguksen Siionin virsiä, mutta 1800-luvun lopulla omien laulukirjojen alkaessa laajentua ja Malmivaaran uudistuksen jälkeen Siionin virsien käyttö väheni.[1]

Vuonna 1893 Wilhelmi Malmivaara toimitti Siionin virsien uudistetun laitoksen, jossa oli vain 158 virttä. Malmivaaran Siionin virsiä voidaankin pitää uutena laulukokoelmana, ei suorana jatkona vanhalle Laguksen suomentamalle kokoelmalle. [1] Herännäisyydessä nykyisin käytössä oleva laitos on Jaakko Haavion kielellisesti uudistama ja laajentama, vuodelta 1972. Kesän 2005 Herättäjäjuhlilla Saarijärvellä julkistettiin lisävihko, jossa on 53 uutta ja vanhaa virttä. Lisävihkon kanssa Siionin virsien kaanon sisältää kaikkiaan 314 virttä. Kokoelman uudistustyö on käynnissä.

Siionin virsistä sanottua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaakko Löytty muistelee Tampereen Kirkkosanomissa 1/2003 seuraavasti:

" 70-luvun loppupuolella tutustuin heränneisiin körttiläisiin nuoriin, jotka kulkivat Siionin virret farkkujensa takataskussa, mutta kävivät myös minun konserteissani. Heiltä sain kuulla, etteivät lauluni olleet sisällöllisesti niinkään kaukana körttikansan ajattelusta. Niissä oli kuulemma samaa alatien kristillisyyttä ja ikävöinnin tuntoa. Aloin käydä Siionin virsi -seuroissa ja tunnistin siellä oitis lapsuudestani rakkaat virret."[2]

Johanna Korhonen vastaa Nyt-liitteessä kysymykseen, mikä on suosikkivirtesi?:

"Siionin virsi 173, Soi, virteni, kiitosta Herran." [3]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tampereen Kirkkosanomat 1/2003
  1. a b Timo Holma 2005
  2. Tampereen kirkkosanomat 1/2003
  3. Helsingin Sanominen Nyt-liite 8/2009
Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.