Pietari Joosef Väänänen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Pietari Joosef Väänänen, aik. Petter Wänänen[1] (8. toukokuuta 1781 Kuopio1846) oli Itä-Suomen ensimmäinen kirjakauppias 1800-luvun alkupuolella. Väänänen näki tärkeimmäksi tehtäväkseen hengellisten kirjojen toimittamisen ja levittämisen maakuntaan.[2] Hänen elämäntyönsä jätti pysyvät jäljet suomalaisen herätysliikkeen historiaan.[3]

Kotitausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pietari Joosef Väänänen syntyi Kuopion Kehvon kylässä 8. toukokuuta 1781 talonpoika Ivar Väänäsen ja vaimon Anna Catharina Hollenderin poikana.[4] Kaiken kaikkiaan perheessä oli kolme poikaa, ja kun vanhin peri tilan ja nuorempi nai itsensä kotivävyksi muualle, jäi keskimmäiselle ainoaksi mahdollisuudeksi hankkia elantonsa muualta. 1811 Pietari myi osuutensa tilasta vanhemmalle veljelleen Ivarille 2 000 riikintaalerin hinnasta, mutta jäi silti vielä asumaan lapsuudenkotiinsa[5]. Vanhempi veli, patriarkaalista kuria pitänyt Ivar Väänänen tuli myöhemmin omien lastensa murhaamaksi.

Kirjakauppiaaksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hengellisen herätyksen saatuaan Pietari Väänänen ryhtyi painattamaan uskonnollisia kirjasia. Vuonna 1819 Väänänen sai maaherra Aminoffin vastustuksesta huolimatta luvan kirjakaupan perustamiseen Kuopion kaupungissa. Väänänen oli anonut oikeuksia jo pitkään ja useat arvovaltaiset kirkonmiehet olivat kirjoittaneet asian puolesta suosituskirjeitä[6], mutta ilmeisesti vasta arkkipiispa Jacob Tengström vaikutti ratkaisevasti tuen myöntämiseen.

Pietari Joosef Väänänen oli yhdessä appensa kultaseppä Lunströmin kanssa Kuopion alueen ensimmäisiä heränneitä maallikoita. Väänänen tuki rahallisesti Henrik Renqvistin opiskelua, mutta kunnon kauppiaana hän piti yhteyttä myös herätysliikkeiden keskenään kilpaileviin liikkeisiin; hän oli kaikkien hovihankkija. Tämä oli taloudellisesti viisasta. Herännäisyyden historiaa tallentanut L. J. Niskanen syytti Väänästä myöhemmin "kahakätisyydestä", tämä kun "piti kaikki hyvänä, niin Paavon kuin myöskin Lustin ja muut tekopyhät". [7]

Aikalaisten suosituksia kirjakauppalupaa varten[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

"Kun tilallinen Petter Ivarsson Kehvon kylästä, joka kauan on saanut osakseen ympäristön seurakuntien kiitollisuutta hankkimistaan oppikirjoista, jotka muuten olisivat olleet saavuttamattomissa rahvaan kristinuskon kohentamiseksi, on sitoutunut hankkimaan nuorisolle tarpeelliset kirjat, näyttää siltä kuin täällä esiintyvä puute huomattavasti helpottuisi, jos Wänänen saa kirjakauppaoikeudet, varsinkin kun hän on tunnettu säännöllisyydestään ja epäitsekkyydestään." (Matthias Ingman, rovasti, kirkkoherra ja triviaalikoulun tarkastaja)

"Sinä aikana, kun minä pian kymmenen vuotta olen ollut pappina tässä seurakunnassa, on talonpoika Petter Ivarsson Wänänen Kuopion pitäjän Kehvon kylästä usein myynyt tämän seurakunnan asukkaille kirjoja kristinopissa. Näitä kirjoja on saanut vain Turusta, jonne on matkaa 50 peninkulmaa. Tästä johtuu, että kirjoista rahvaan keskuudessa on ollut suuri puute. Jos Wänänen saisi korkealta esivallalta luvan vapaasti ja ilman syytteen uhkaa harjoittaa tätä kauppaa, uskaltaisin sitä suuremmalla syyllä jouduttaa hänen hakemustaan, koska Wänänen on yleisesti tunnettu erinomaisesta rehellisyydestään ja omanvoiton pyyteettömyydestään." (Gabriel Krogius, Leppävirran rovasti.

"Wänänen myös Pohjois-Savon rovastikunnassa on monet vuodet myynyt ja tarjonnut aapisia, katekismuksia ja virsikirjoja kuin myös hengellisiä kirjoja ja kirjoitelmia ja siten suureksi osaksi vähentänyt rahvaan kirjojen puutetta täällä pohjoisessa, joka meidän kaukaisessa seurakunnassa usein vallitsee. Hän on myös toimittanut kristillisyyttä kohottavista kirjasista käännöksiä suomen kielelle, jotka hän on painattanut omalla kustannuksellaan." (Johan Boucht, Pohjois-Savon rovastikunnan kirkkoherra)

"Eittämätön ja samalla murheellinen totuus on, että ainakin Pohjois-Savossa vallitsee valitettava puute kristillisestä kirjallisuudesta, varsinkin suomenkielisistä aapisista, katekismuksista ja virsikirjoista. Tämän johdosta olisi kaksinverroin toivottavaa, että löydettäisiin mies, joka ottaa hankkiakseen näitä tähdellisiä kirjoja yksinkertaisen rahvaan parhaaksi. Hänen luokseen voitaisiin osoittaa kaikki tarvitsijat, jotka saisivat näitä kirjoja sopivin kohtuullisiin hintoihin. Kun Kuopion pääseurakunnasta löytyy talonpoika nimeltään Petter Wänänen, joka monet vuodet on täällä tullut tunnetuksi kirjojen myyjänä ja joka olisi halukas avaamaan kirjakaupan Kuopion kaupungissa, olisi häntä rohkaistava myöntämällä hänelle lailliset oikeudet toiminnalleen." (Petter Bonsdorff, Pieksämäen rovasti)

Perhesuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pietari Väänänen avioitui 15. elokuuta 1819 ystävänsä Lundströmin ottotyttären Anna Margareta Sellströmin (1799–1839) kanssa. Pariskunnalla oli neljä aikuisikään elänyttä lasta:

  • Anders Johan (10.7.1820[1]–1863), kirjailija
  • Maria Charlotta (7.12.1825[1]–1909), puoliso ravintoloitsija Kuopiossa C. M. Dahlström
  • Agatha Sofia (14.2.1828[1]–1910), puoliso kappalainen B. W. Neiglick
  • Lovisa (24.3.1830[1]–1913), toimi miehensä kuoleman jälkeen Jyrkän tehtaan johtajana, puoliso tehtaanjohtaja O. F. Brax

Arvio Väänäsestä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansallinen elämänkerrasto luonnehtii Väänästä seuraavasti:

»Sekä ihmisenä että kristittynä Väänänen kuului herännäisyysliikkeen historian kaikkein hienoimpien henkilöiden joukkoon. Hänen oma uskonkäsityksensä näyttää olleen valoisasti evankelinen, mutta avaramielisenä hän hyväksyi myös lainomaisemmalla kannalla olevien Paavo Ruotsalaisen seuraan kuuluvan pietistisen kristillisyyden - - - suuren arvon Väänäsen toiminnalle antoivat raamattu- ja traktaattiseura-aatteen johtavat miehet, kuten arkkipiispa Tengström, rovasti Kustaa Rancken ja Johan Paterson.[8]»

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansallinen elämänkerrasto. Osa V. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1934.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Kastetut Kuopion ksrk kirkonkirja. 1800-l.. Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 26.4.2009.
  2. Tapani Ruokanen: Talonpoikain herättäjä Paavo Ruotsalainen, Porvoo 1989
  3. Suomen kansallisbiografia (2007)
  4. Kastetut Kuopion ksrk kirkonkirja. 1700-l.. Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 26.4.2009.
  5. Kalevi Pursiainen: Hollender-Ridder suku (2002)
  6. A. W. Stenberg: Suomen ensimmäisiä kirjakauppiaita (1962)
  7. Suomen kansallisbiografia, osa 10, s.775 (2007)
  8. Kansallinen elämänkerrasto, S. 681