Nuolihaukka

Wikipedia

Nuolihaukka
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Linnut Aves Lahko: Päiväpetolinnut Accipitriformes Heimo: Jalohaukat Falconidae Suku: Falco Laji: subbuteo
Kaksiosainen nimi
Falco subbuteo Linnaeus, 1758
Alalajit
F. s. jugurtha F. s. streichi F. s. subbuteo
Katso myös
Nuolihaukka Wikispeciesissä   Nuolihaukka Commonsissa

Nuolihaukka (Falco subbuteo) on jalohaukkoihin kuuluva pieni, nopea petolintu.

Sisällysluettelo 1 Koko ja ulkonäkö 2 Levinneisyys 3 Elinympäristö 4 Lisääntyminen 5 Ravinto 6 Aiheesta muualla 7 Lähteet 8 Aiheesta muualla

[muokkaa] Koko ja ulkonäkö

Tummanharmaa selkä ja siivet, valkea leuka, tumma "kypärä "päässä. Vatsapuoli valkoruskeapilkullinen. Sillä on punertavat "alushousut" jotka näkyvät linnun istuessa. Nuoret yksilöt ovat ruskeampia.

Pituus 28-31 cm, siipien kärkiväli 75-80 cm, koiraan paino 230-340g, naaraan paino 150-200g.

Vanhin suomalainen rengastettu nuolihaukka on ollut 7 vuotta 8 kuukautta 30 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut saksalainen 14 vuoden 1 kuukauden ikäinen yksilö.

[muokkaa] Levinneisyys

Nuolihaukka pesii Euraasiassa, Kamtšatkaa ja Japania myöten. Euroopassa pesii 20 000–23 000 paria, joista Suomessa noin 2800 paria. Suomessa sitä tavataan Etelä- ja Itä-Suomessa Rovaniemelle saakka; pohjoisempana sen paikan vie pienempi ampuhaukka. Nuolihaukka talvehtii trooppisessa Afrikassa. Keväällä ensimmäiset muuttajat saapuvat huhtikuun lopulla, pääosa toukokuun aikana. Syysmuutto tapahtuu elo–syyskuussa.

[muokkaa] Elinympäristö

Nuolihaukka pesii valoisissa metsissä, usein rantojen ja saarien harvoissa männiköissä. Saalistelee järven- ja merenlahdilla, peltoaukeilla ja rannoilla.

[muokkaa] Lisääntyminen

Nuolihaukka rakentaa pesänsä korjailemalla jonkun muun, esimerkiksi variksen, vanhaa pesää. Se tekee 2-4, yleensä 3, vaaleaa munaa. Haudonta on pääasiassa naaraan huolena, ja kestää noin kuukauden. Poikaset lähtevät pesästä noin kuukauden ikäisinä, ja itsenäistyvät runsaan kuukauden päästä. Sukukypsä 2–vuotiaana.

[muokkaa] Ravinto

Nuolihaukka on taitava ja nopea lentäjä, ja nappaa jopa pääskysiä lennosta. Se syö myös isoja hyönteisiä kuten sudenkorentoja. Poikasia ruokitaan pääasiassa pikkulinnuilla.

[muokkaa] Aiheesta muualla

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Murtomäki, Eero & Valkola, Ari 2006: Nuolihaukka. - Amk-Kustannus Oy. ISBN 978-952-5491-22-7
• Nuolihaukka Lintukuva.fi -verkkopalvelussa