Kiljukotka

Wikipedia

Kiljukotka
Uhanalaisuusluokitus: Vaarantunut [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Linnut Aves Lahko: Päiväpetolinnut Accipitriformes Heimo: Haukat Accipitridae Suku: Kotkat Aquila Laji: chrysaetos
Kaksiosainen nimi
Aquila clanga Peter Simon Pallas, 1811
Kiljukotkan levinneisyys. Vihreällä pesimä- ja sinisellä talvehtimisalue.
Katso myös
Kiljukotka Wikispeciesissä   Kiljukotka Commonsissa

Kiljukotka (Aquila clanga) on suuri petolintu. Se on noin 65 cm pitkä ja sen siipienväli on 160 cm. Vanha lintu on kokonaan lähes musta tai hyvin tummanruskea. Nuoret linnut ovat useimmiten myös hyvin tummia ja siiven peitinhöyhenissä on suuret valkoiset pisaratäplät. Muistuttaa hyvin paljon muita kotkia, erityisesti pikkukiljukotkaa.

Vanhin suomalainen rengastettu kiljukotka on ollut 1 vuotta 11 kuukautta vanha.

Sisällysluettelo 1 Levinneisyys 2 Elinympäristö 3 Lisääntyminen 4 Lähteet

[muokkaa] Levinneisyys

Kiljukotka on levittäytynyt pohjoisesta Euroopasta aina Aasiaan saakka, talvehtii Kaakkois-Euroopassa, Keski-idässä ja Etelä-Aasiassa. Koko Siperian taigan halki yltävän levinneisyysalueensa ja vähäisen parimääränsä (maailmanlaajuiseksi kannaksi arvioidaan noin 3000 paria) takia kiljukotka on maailmanlaajuisesti uhanalainen. Kadonnut Suomen vakituisesta pesimälajistosta, mutta harhailijoita tavataan vuosittain ja satunnaispesintöjä on todettu 2000-luvulla.

[muokkaa] Elinympäristö

Lintu elää kosteikko-, metsä- ja suoalueilla, joilta se metsästää pieniä nisäkkäitä, lintuja, matelijoita, sammakoita sekä kaloja.

[muokkaa] Lisääntyminen

Kiljukotkalla on suuri pesä puussa, johon se munii 1-2 munaa. Poikasista jää käytännölisesti katsoen aina eloon ainoastaan vahvempi poikasten keskinäisen kilpailun takia.

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ IUCN 2008 Red List IUCN. Viitattu 14.10.2008.

Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.