Amanuenssi
Wikipedia
Amanuenssi on henkilö, joka hoitaa yliopiston tai tutkintolaitoksen hallintovirkaa. Amanuenssien tehtävät kuitenkin vaihtelevat, jotkut toimivat myös opetus- ja tutkimustehtävissä. Amanuenssien hallinnollisiin tehtäviin kuuluvat esimerkiksi opetussuunnitelmien ja opetusohjelmien laatiminen, opinto-ohjaus, henkilöstöhallinto, tiedotus ja raportointi. Amanuenssi on eräänlainen "akateeminen sekatyömies".
Museoiden amanuenssit vastaavat tyypillisesti museon kokoelmista, niiden luetteloimisesta sekä näyttelyiden järjestelemisestä.
Lääketieteen opintoihin kuuluu sairaalaharjoittelu amanuenssin nimikkeellä. Vastaavasti joissakin paikoissa, kuten Hesperiassa, psykologian harjoittelijoista käytetään nimikettä psykologian amanuenssi.
Ennen koulutuksen täyttä uudistusta lääketieteen amanuenssit olivat yleensä valmiita lääkäreitä, jotka työskentelivät 3 – 5 vuotta sairaalalääkäreinä nimellisellä palkalla kerätäkseen kokemusta; erikoislääkäriksi pätevöityminen alkoi juuri amanuenssin toimen hoitamisesta. Sotien jälkeen amanuensseja käytettiin lähes ilmaisena ammattityövoimana, koska lääkäreistä oli tuolloin kova pula. Eräs velvollisuuksista oli sairaanhoitajien ja kätilöiden opettajina toimiminen; joillakin amanuensseilla oli tapa uhkailla, että niskuroivasta oppilaasta ei tulisi koskaan valmista hoitajaa niin kauan kuin opettajan amanuenssikausi kestäisi - eli teoriassa jopa viiteen vuoteen. [1].
-Tosin kohtuuttomuuksiin menevät amanuenssit huomasivat nopeasti olevansa entisiä amanuensseja: erityisesti professorit Aarno Turunen ja Väinö Seiro olivat hyvin ankaria kurinpitäjiä tässä suhteessa.
Vanha amanuenssikäytäntö loppui 1960-luvulla, kun todettiin sen olevan monellakin tavoin kohtuuton ja jo täysin tarpeeton. [2]
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Bertta Valtonen: Kätilönä Karjalassa ja vähän muuallakin
- ↑ kertoja: emeritusprofessori Kimmo K Mustakallio
