Antti Taskinen (rikollinen)

Antti Olavi Taskinen (s. 1976) on helsinkiläinen mies, joka sai elinkautisen vankeustuomion niin sanotuista lääkesurmista.

Taskinen on aiemmin työskennellyt muun muassa ratsastuksenopettajana ja varastotyöntekijänä.^lähde?

Teot

Antti Taskinen vangittiin tammikuussa 2006 epäiltynä yritysjohtaja Markku Heimo Juhani Franssilan murhasta. Tutkinnan edetessä keskusrikospoliisi alkoi epäillä, että Taskinen olisi surmannut myös kaksi muuta miestä lähes kymmenen vuotta aiemmin. Yhteinen nimittäjä ja ehkä merkittävin tekijä oli, että Taskinen oli kaikissa näissä kolmessa tapauksessa ollut kahden uhrien kanssa.

Vanhimmassa tapauksessa Taskista epäiltiin syylliseksi 20-vuotiaan tamperelaisen opiskelijan kuolemaan. Opiskelija oli kuollut 2. elokuuta 1996 Dolcontin-morfiinilääkkeen yliannostukseen Tampereen Rantaperkiön kaupunginosassa. Taskinen oli näpistänyt lääketabletit sairaanhoitajana työskennelleeltä äidiltään, jonka oli ollut tarkoitus hävittää erään syöpää sairastaneen potilaan lääkkeet tämän kuoltua. Taskinen oli asettanut kyseiset tabletit uhrinsa saataville. Kuolema tulkittiin käräjäoikeudessa törkeäksi kuolemantuottamukseksi, mutta hovioikeus hylkäsi myöhemmin syytteen. Käräjäoikeuden mukaan Taskisen olisi pitänyt estää kuolema varmistamalla, että uhri tietää Dolcontin-tablettien vaarallisuuden.

Helmikuussa 1997 Taskinen kävi lääkärissä kiputilojen vuoksi. Lääkäri määräsi hänelle Abalgin-särkylääkettä, jonka vahvuus oli 65 milligrammaa, ja korosti sen hengenvaarallisuutta yhdessä alkoholin kanssa ja sellaisenaan suurina annoksina. Lääkäri merkitsi reseptiin uusimiskiellon. Hieman myöhemmin Taskinen kävi toisella lääkärillä ja onnistui saamaan Abalgin-lääkettä 150 milligramman versiona eli lähes kolme kertaa alkuperäistä vahvempana. Myös tässä tapauksessa lääkäri painotti lääkkeen vaarallisuutta.

Taskinen oli 3. helmikuuta 1997 samassa Tampereen Rantaperkiön kaupunginosassa sijaitsevassa asunnossa juomassa alkoholia 30-vuotiaan lääketiedettä opiskelleen miehen kanssa. Kyseinen mies oli asunnon haltija, ja hän oli edellisen kuolemantapauksen aikana ollut lomamatkalla Rhodoksella. Jossain vaiheessa illan aikana mies menehtyi. Miehen verestä löytyi vahva yliannostus Abalgin-lääkettä. Poliisi oli kuulustellut Taskista tuoreeltaan tapauksen jälkeen, mutta häntä ei tuolloin ollut pystytty osoittamaan syylliseksi uhrin kuolemaan. Käräjäoikeuden päätöksessä Abalgin-lääkkeen määrää uhrin veressä luonnehdittiin ”tähtitieteelliseksi”. Mies oli tehnyt ennen kuolemaansa testamentin Taskisen hyväksi. Surma tulkittiin käräjä- ja hovioikeudessa tapoksi. Käräjäoikeus katsoi, että Taskisen oli täytynyt ymmärtää lääkkeen nauttimisen voivan johtaa kuolemaan, sillä lääkäri oli varoittanut häntä. Lisäksi uhri oli vain hieman aiemmin kotiutunut sairaalasta edellisen lääkemyrkytyksen jäljiltä. Oikeus piti uskottavana todistajaa, joka kertoi kuulleensa puhelimessa uhrin puhuvan sekavasti, samalla kun Taskinen oli tyrkyttänyt tälle lisää lääkettä.

Marraskuussa 2005 Taskinen surmasi 54-vuotiaan yritysjohtaja Markku Heimo Juhani Franssilan, jonka kanssa hän oli rekisteröinyt parisuhteen elokuussa 2005 Lahden maistraatissa. Surma tapahtui Franssilan kesähuvilalla Heinolan Vierumäellä. Kuolinsyynä oli Abalgin-särkylääkkeen yliannostus. Ruumiinavauksen tehneen lääkärin arvion mukaan Abalgin-lääkkeen määrä Franssilan veressä vastasi jopa 70–80 kapselia, kun jo 2–5 kapselia 150 milligramman vahvuista Abalginia olisi ollut tappava annos. Motiivina oli Franssilan miljoonaperintö. Oikeudessa kuullun todistajan mukaan Taskinen oli polttanut nuotiossa avioehtosopimuksen, joka olisi vienyt oikeuden perintöön. Surma tulkittiin käräjä- ja hovioikeudessa murhaksi. Oikeus piti epäuskottavana, että Taskinen olisi väärentänyt Abalgin-reseptin Franssilan aloitteesta, sillä Franssila olisi saanut lääkettä hänelle tehdyn selkäleikkauksen jälkihoitoon laillisestikin. Todistajien mukaan Taskinen oli myös rehvastellut tulevilla rikkauksillaan.

Tuomiot

Taskista avusti Heinolan käräjäoikeudessa varatuomari Päivikki Uimonen.

Taskinen todettiin käräjäoikeudessa syylliseksi kaikkiin kolmeen kuolemaan ja hänelle langetettiin 31. toukokuuta 2006 elinkautinen vankeustuomio murhasta, taposta ja törkeästä kuolemantuottamuksesta. Lisäksi Taskinen menetti oikeuden Franssilan perintöön ja hänet tuomittiin maksamaan Franssilan äidille 15 000 euron ja veljelle 10 000 euron korvaukset henkisistä kärsimyksistä sekä korvaamaan muiden osallisten oikeudenkäynti- ja asianajokuluja 30 000 euron arvosta. Kahden tamperelaisuhrin omaiset jäivät ilman kärsimyskorvauksia, koska rikokset olivat tapahtuneet ennen kyseessä olevan lain voimaantuloa (1999). Taskinen lähetettiin Mikkelin vankilaan kärsimään tuomiotaan.

Valitukset

Taskinen valitti tuomiosta Kouvolan hovioikeuteen, joka aloitti tapauksen käsittelyn 5. helmikuuta 2007. Taskinen vaihtoi oikeusavustajakseen Uimosen tilalle Heikki Lampelan. Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunta totesi sittemmin valitusten jälkeen lainvoimaiseksi jääneellä päätöksellä, että asianajaja Heikki Lampela laiminlöi valmistautumisen Taskisen puolustamiseen ja rikkoi siten hyvää asianajajatapaa. Ensimmäisessä istunnossa käsiteltiin kahden tamperelaismiehen kuolemaa. Taskinen kiisti edelleen syyllisyytensä. Hän sanoi, ettei hänellä olisi ollut mitään syytä tappaa miehiä. Taskisen mukaan molemmat miehet olivat tehneet itsemurhan.

6. ja 7. helmikuuta käsiteltiin yritysjohtaja Franssilan kuolemantapausta, joka käräjäoikeudessa todettiin murhaksi. Eräs todistaja kertoi 6. helmikuuta tapahtuneessa istunnossa Taskisen tunnustaneen hänelle surmanneensa Franssilan. Taskinen itse kiisti sekä tunnustuksen että syyllisyytensä Franssilan murhaan ja väitti tämän tehneen itsemurhan. Toisena vaihtoehtona pidettiin tapaturmaa.

Hovioikeus antoi päätöksensä 8. maaliskuuta. Hovioikeus hylkäsi syytteen törkeästä kuolemantuottamuksesta, koska ensimmäisen uhrin kuoleman aiheuttanut morfiinimyrkytys saattoi ”varteenotettavan epäilyksen” mukaan johtua heroiinin käytöstä, josta Taskinen ei ollut tiennyt. Sen sijaan hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin Taskisen syylliseksi tappoon ja murhaan. Hovioikeuden mukaan Franssila tiesi nauttivansa hengenvaarallisia aineita, mutta ei kyennyt voimakkaan päihtymystilan vuoksi lopettamaan yhteiskäyttöä. Vaikka uhrin katsottiin tienneen nauttimiensa lääkkeiden olevan vaarallisia ja mitä teki nauttiessaan niitä, ”eläväksi lääketietosanakirjaksi” luonnehdittu Taskinen katsottiin syylliseksi. Elinkautinen vankeustuomio pysyi siten voimassa, kuten myös Franssilan äidille ja veljelle maksettavat korvaukset.

Taskinen haki toukokuussa 2007 valituslupaa korkeimmalta oikeudelta, joka epäsi valitusluvan 12. kesäkuuta 2007 ja tuomiosta tuli lainvoimainen. Taskinen anoi heti presidentti Tarja Haloselta armahdusta, mutta Halonen hylkäsi armahdusanomuksen heinäkuussa 2007. Armahdusta tosin ei anonut Taskinen itse, vaan sen teki toinen henkilö Taskisen tietämättä.

Vankeusaika ja vapautuminen

Marraskuussa 2007 Taskinen rekisteröi Riihimäen vankilassa parisuhteen 44-vuotiaan miehen kanssa, johon hän tutustui Mikkelin vankilassa hovioikeuskäsittelyn aikana. He ovat sittemmin eronneet.^lähde?

Vankila-aikanaan Taskinen on muuttanut nimensä ja opiskellut juristiksi.

Helsingin hovioikeus hyväksyi Taskisen ehdonalaisanomuksen huhtikuussa 2022 ja asetti vapautumisajankohdaksi heinäkuun lopun vuonna 2023, jolloin Taskinen on viettänyt vankilassa noin 17,5 vuotta.