Wikiprojekti:Wiki Loves Monuments/kuvat muissa wikeissä/42

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

0 · 1 · 2 · 3 · 4 · 5 · 6 · 7 · 8 · 9 · 10 · 11 · 12 · 13 · 14 · 15 · 16 · 17 · 18 · 19 · 20 · 21 · 22 · 23 · 24 · 25 · 26 · 27 · 28 · 29 · 30 · 31 · 32 · 33 · 34 · 35 · 36 · 37 · 38 · 39 · 40 · 41 · 42 · 43 · 44 · 45 · 46

Sanandaj[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sanandaj, on kaupunki Iranin Kordestanin (Kurdistan) maakunnassa.

Saraakallion kalliomaalaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saraakallion kalliomaalaukset sijaitsevat Keski-Suomessa Laukaassa 1,5 kilometriä kirkolta itään Saraaveden itärannalla. Kohteita on kaksi. Saraakallio I sijaitsee jyrkässä kalliossa sen 40 metriä pitkässä seinämässä, josta katsoen pienempi Saraakallio II sijaitsee 230 metriä eteläkaakkoon. Saraakallio I on todennäköisesti Fennoskandian suurin kalliomaalaus ja siitä on tunnistettu noin 200 kuviota tai niiden katkelmaa. Kuvakentän suuruus ja jyrkkyys haittaavat havainnointia, joten määrä on todennäköisesti suurempikin. Nykytietojen mukaan kallion maalaaminen alkoi varhaiskampakeraamisena aikana eli noin 5 000 eaa. Sen päättymisestä ei voida sanoa mitään, sillä kallion kuvat on tehty vinosti nousevan kielekkeen yläpuolelle.

Sarnath[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarnath on taajama, pyhiinvaelluskohde ja paikka, jossa Buddha Gautama piti ensimmäiset dharma-opetuksensa.

Sassanidit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sassanidit tai sasanidit olivat persialainen hallitsijasuku, joka hallitsi Persiaa ja suuria alueita Lähi-idässä toisen Persian valtakunnan aikana vuosina 226–651. Sassanidien dynastian perusti Ardašir I, kun hän oli lyönyt viimeisen Parthian arsakidisukuisen kuninkaan Artabanos IV:n. Dynastia päättyi, kun shaahi Yazdegerd III hävisi 14-vuotisen taistelun umaijadien kalifaatille, ensimmäiselle islamilaiselle valtakunnalle.

Sassnitz[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sassnitz on kaupunki Pohjois-Saksassa. Se sijaitsee Itämeren rannikolla, Rügenin saaren Jasmundin niemimaalla. Asukkaita kaupungissa oli vuoden 2006 lopussa 10 747 ja väestötiheys oli 231 as/km². Pinta-alaa Sassnitzilla on 46,45 neliökilometriä.

Satakunnansilta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Satakunnansilta on Tampereella sijaitseva vanha silta, joka ylittää Tammerkosken Hämeensillan pohjoispuolella. Silta on osa Satakunnankatua ja se on sekä ajoneuvoliikenteen että jalankulkijoiden käytössä.

Satalinnan sairaala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Satalinnan sairaala on Harjavallassa toimiva sairaala, joka sijaitsee Pirilän kaupunginosassa noin seitsemän kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Nakkilan keskustaan sairaalasta on matkaa myös noin seitsemän ja Porin keskustaan noin 20 kilometriä. Alun perin keuhkotautiparantolaksi vuonna 1925 valmistuneessa sairaalassa on nykyään Satakunnan sairaanhoitopiirin fysiatrisen kuntoutuksen palveluja, toimintaterapiaa sekä päiväkuntoutusta. Satalinnassa toimii kuusi osastoa: vaativan kuntoutuksen vuode- ja päiväosastot kuntoutustutkimus-, kipu- ja apuvälinepoliklinikat sekä apuvälinepalveluyksikkö.

Sauvon kirkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sauvon kirkko on keskiaikainen harmaakivikirkko Sauvossa Varsinais-Suomen maakunnassa Länsi-Suomen läänissä. Kirkko on rakennettu nykyiseen asuunsa pääosin vuosina 1460–1472. Keskiaikainen katolinen seurakunta omisti kirkon Pyhälle Klemensille. Sauvo-Karunan seurakunnan toinen kirkko on Karunan kirkko.

Savoie[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savoie on Ranskan departementti numero 73.

Savon radan museo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savon radan museo on Pieksämäellä sijaitseva museo, joka on keskittynyt rautatieliikenteen historian esittelyyn. Museo toimii rautatieaseman vanhassa asemarakennuksessa ratapihan itäpuolella. Rakennus on valmistunut vuonna 1889, ja museo avattiin yleisölle aseman täytettyä sata vuotta 1. lokakuuta 1989. Sen perusnäyttelyyn kuuluu hieman alle 300 esinettä ja noin 100 valokuvaa.

Schwarzenberg (suku)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Schwarzenberg on vanha keskieurooppalainen aatelissuku. Se on alkujaan frankkilaisen Seinsheimin suvun haara. Suvun kantaisä oli keisari Sigismundin sotapäällikkö Erkinger von Seinsheim (1362–1437), joka sai vuonna 1429 paronin arvon ja alkoi käyttää nimeä Schwarzenberg Frankenissa omistamansa samannimisen linnan mukaan. Hänen pojistaan saivat alkunsa suvun kaksi päähaaraa. Nuorempi haara sai 1566 kreivin arvon, mutta sammui vuonna 1646. Vanhempi haara korotettiin vuonna 1599 kreivilliseen arvoon ja vuonna 1670 valtakunnanruhtinaiksi. Sillä oli laajat maaomistukset Böömissä, Baijerissa, Itävallassa, Steiermarkissa ja Unkarissa. Vanhempi haara jakautui 1700-luvun lopulla kahteen majoraattiin. Niistä vanhempi sammui mieslinjalta vuonna 1965.

Schweinfurt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Schweinfurt on kaupunki Baijerin osavaltiossa Saksassa. Se on niin kutsuttu piiritön kaupunki, eli se ei kuulu mihinkään Saksan piirikunnista. Kaupunki on osa Unterfrankenin hallintopiiriä, ja on noin 54 000 asukkaallaan sen kolmanneksi runsasväkisin kaupunki Würzburgin ja Aschaffenburgin jälkeen. Kaupungin pinta-ala on 35,71 neliökilometriä ja asukastiheys 1 502 as./km².

Sederholmin talo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sederholmin talo on kauppias Johan Sederholmin rakennuttama, vuonna 1757 valmistunut kivitalo Helsingin Senaatintorilla, Aleksanterinkadun ja Katariinankadun kulmassa. Se on Helsingin kantakaupungin vanhin rakennus.

Seinäjoen kaupungintalo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seinäjoen kaupungintalo on Seinäjoen kaupunkikeskustan suunniteltukilpailun (1958–1959) perusteella Alvar Aallon suunnittelema rakennus. Hän sai samassa yhteydessä tehtäväkseen suunnitella kaupungintalon lisäksi Seinäjoen kaupunginkirjaston, teatterin ja valtion virastotalon, jotka hän oli hahmotellut kilpailuehdotukseensa.

Seinäjoen kaupunginteatteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seinäjoen kaupunginteatteri sijaitsee Alvar Aallon suunnittelemassa, vuonna 1987 valmistuneessa Aaltokeskuksessa, johon kuuluvat muun muassa myös Lakeuden Risti -kirkko, kaupungintalo ja Seinäjoen kaupunginkirjasto. Teatterin taiteellinen johtaja on Christian Lindroos.

Seinäjoen seurakuntakeskus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seinäjoen seurakuntakeskus on Alvar Aallon suunnitelema rakennus Seinäjoella Lakeuden ristin yhteydessä. Se reunustaa kirkkopihaa, jossa voi järjestää myös uskonnollisia ulkoilmatilaisuuksia. Seurakuntasalin verhouksissa on käytetty samoja puulajeja kuin kirkossa: seinillä punapyökkiä, penkit punahonkaa.

Seinäjoki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seinäjoki on Suomen kaupunki ja Etelä-Pohjanmaan maakunta­keskus, joka sijaitsee samannimisen joen molemmin puolin Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Seinäjoki on yksi Suomen nopeimmin kasvavista maakunta­keskuksista. Seinäjoen asukasluku on 63 296 (31.12.2018).

Seitsemäs vuosituhat eaa.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

6000-vuosituhannella eaa. maanviljely levisi Anatoliasta Balkanille. Ihmispopulaatio pysytteli noin 5 miljoonassa.

Seldžukit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seldžukit olivat turkkilaiskansa, joka saapui ensimmäisenä turkkilaiskansana Vähään-Aasiaan 1000-luvun alussa Keski-Aasiasta. He tekivät turkkilaiskansoista Vähän-Aasian mahtitekijän.

Seminaarinmäen viljamakasiini[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seminaarinmäen viljamakasiini on Seminaarinmäellä sijaitseva Jyväskylän vanhin kivirakennus. Se rakennettiin vuonna 1851 turvaamaan viljansaantia huonoina satovuosina. Arkkitehti Wivi Lönnin suunnitelmien perusteella rakennus muutettiin Jyväskylän kaupunginkirjaston ja Jyväskylän tieteellisen kirjaston käyttöön vuonna 1916 ja se toimi kaupunginkirjastona vuosina 1948–1980. Rakennuksessa toimi tämän jälkeen Suomen kotiteollisuusmuseo. Jyväskylän yliopiston rehtoraattina rakennus oli vuosina 2001–2014.

Seminaarinmäki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seminaarinmäki on Jyväskylän Mattilanpellon kaupunginosassa sijaitseva pienalue, joka on saanut nimensä Jyväskylän seminaarista. Nykyään Seminaarinmäki tunnetaan parhaiten Jyväskylän yliopiston vanhimpana kampusalueena, ja sitä on joskus pidetty Suomen kauneimpana kampuksena. Seminaarinmäki kuuluu Museoviraston luokittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

Seminarium[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seminarium on arkkitehti Konstantin Kiseleffin suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä.

Senaatintori[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Senaatintori on Helsingin ydinkeskustassa sijaitseva tori ja Helsingin historiallinen keskusaukio. Sitä ympäröivät lukuisat arvorakennukset, kuten Helsingin tuomiokirkko, Valtioneuvoston linna ja Helsingin yliopiston päärakennus. Keskellä toria sijaitsee Aleksanteri II:n patsas. Senaatintori tuomiokirkkoineen on Helsingin tunnetuin symboli ja yksi kaupungin suosituimpia turistikohteita. Torin reunoja pitkin kulkevat Aleksanterinkatu, Unioninkatu, Snellmaninkatu sekä pohjoisreunassa Tuomiokirkon portaiden editse Hallituskatu.

Serlachius-museo Gustaf[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Serlachius-museo Gustaf on Mänttä-Vilppulassa sijaitseva tehdaspatruuna G.A. Serlachiuksen mukaan nimetty museo. Se sijaitsee entisessä G. A. Serlachius -yhtiön pääkonttorissa Valkoisessa talossa Mäntän keskustassa.

  • Tehty fi
    Tehty fi

Serlachius-museo Gösta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Serlachius-museo Gösta on Mänttä-Vilppulassa toimiva Gösta Serlachiuksen taidesäätiön ylläpitämä taidemuseo. Museo avattiin vuonna 1945, mutta taidekoelma oli perustettu jo vuonna 1933.

0 · 1 · 2 · 3 · 4 · 5 · 6 · 7 · 8 · 9 · 10 · 11 · 12 · 13 · 14 · 15 · 16 · 17 · 18 · 19 · 20 · 21 · 22 · 23 · 24 · 25 · 26 · 27 · 28 · 29 · 30 · 31 · 32 · 33 · 34 · 35 · 36 · 37 · 38 · 39 · 40 · 41 · 42 · 43 · 44 · 45 · 46

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Wikiprojekti:Wiki_Loves_Monuments/kuvat_muissa_wikeissä/42&oldid=17906995”