Satalinnan sairaala

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Satalinnan sairaala
Satalinnan päärakennusta.
Satalinnan päärakennusta.
Osoite Satalinnantie 77
Sijainti Harjavalta
Koordinaatit 61.343511°N, 022.08933°E
Valmistumisvuosi 1925, 1927
Suunnittelija Onni Tarjanne
Rakennuttaja Satakuntalainen Osakunta
Omistaja AVH Satalinna Oy
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Satalinnan sairaala on Harjavallan toimiva sairaala, joka sijaitsee Pirilän kaupunginosassa noin seitsemän kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Nakkilan keskustaan sairaalasta on matkaa myös noin seitsemän ja Porin keskustaan noin 20 kilometriä. Alun perin keuhkotautiparantolaksi vuonna 1925 valmistuneessa sairaalassa on nykyään Satakunnan sairaanhoitopiirin fysiatrisen kuntoutuksen palveluja, toimintaterapiaa sekä päiväkuntoutusta. Satalinnassa toimii kuusi osastoa: vaativan kuntoutuksen vuode- ja päiväosastot kuntoutustutkimus-, kipu- ja apuvälinepoliklinikat sekä apuvälinepalveluyksikkö.[1]

Luonnonkauniilla paikalla Kokemäenjoen pohjoisrannalla sijaistevan sairaalan päärakennuksen on suunnitellut arkkitehti Onni Tarjanne.[2] Sairaala-alue on kaikkiaan 88 hehtaarin laajuinen ja koostuu 19:ta eri rakennuksesta, joihin varsinaisten sairaalarakennusten lisäksi kuuluu muun muassa henkilökunnan asuntoja.[3][4] Satalinnan sairaala on yksi Museoviraston inventoimista valtakunnallisesti merkittävistä rakennettuista kulttuuriympäristöistä.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sairaalarakennus pääsisäänkäynnin puolelta.

Satalinnan parantolan suunnittelu käynnistyi vuonna 1911 Helsingin yliopiston Satakuntalaisen Osakunnan aloitteesta. Varoja kerättiin muun muassa erilaisilla keräyksillä ja tempauksilla.[2] Varainhankinnassa oli tärkeä osa kirjailija Maila Talviolla, jonka puoliso oli Satakuntalaisen Osakunnan inspehtori J. J. Mikkola.[5] Hän vietti myös itse paljon aikaa Harjavallassa ystävystyttyään kuvanveistäjä Emil Cedercreutzin kanssa.lähde? Ensimmäisen maailmansodan aikana parantolahanke ei edennyt, mutta Suomen itsenäistyttyä asiaan tarttui aktiivisesti sosialidemokraattien kansanedustaja ja päätoimittaja Hannes Ryömä. Lopulta eduskunta myönsi hankkeelle rahoituksen vuonna 1922, ja parantolan rakentaminen aloitettiin vuotta myöhemmin.[5] Arkkitehti Onni Tarjanteen suunnittelema päärakennus valmistui 1925, ja kahden vuoden kuluttua viereen rakennettiin myös lastensairaala.[2] Jatkosodan aikana Satalinnassa toimi 59. Sotasairaala.[6][7]

Parantolan ylläpitoa varten perustettiin ”Satakunnan Keuhkotautiparantola Osakeyhtiö”, jonka osake-enemmistö oli Satakuntalaisella Osakunnalla, kunnes vuonna 1950 omistajaksi tuli kuntainliitto. Tuberkuloosin hoidon tehostumisen ja uusien tapausten vähenemisen johdosta Satalinna siirtyi vähitellen 1960-luvulta lähtien sairaanhoidon muiden erikoisalojen käyttöön, ja vuodesta 1987 lähtien sairaanhoitopiireillä ei enää ollut velvoitetta ylläpitää taudin hoitoon tarkoitettuja sairaansijoja.[5] 1990-luvulta lähtien useita Satalinnan sairaalan toimintoja on siirretty Satakunnan sairaanhoitopiirin muihin yksiköihin. Esimerkiksi reumayksikkö siirrettiin Rauman aluesairaalaan vuonna 2002.[8] Nykyään Satalinnan sairaala vastaa suurimmaksi osaksi sairaanhoitopiirin kuntoutustoiminnasta. Sairaalassa toimivat erikoissairaanhoidon ja geriatrian kuntoutus sekä fysiatrian poliklinikka. Satalinnan sairaala kuuluu myös veteraanikuntoutusta antavien laitosten joukkoon.[9]

Porin kaupunginsairaalan akuuttiosastot toimivat Satalinnassa vuosina 2012–2014 kaupunginsairaalan peruskorjauksen ajan.[10] Vuosina 2015–2016 Satalinnan päärakennuksessa toimi Suomen Punaisen Ristin ylläpitämä turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus.[11][12] Vastaanottokeskukseen oli sijoitettuna 260 turvapaikanhakijaa.[13]

Satakunnan sairaanhoitopiirin omistuksessa olleet kiinteistöt olivat myynnissä useiden vuosien ajan, kunnes ne keväällä 2015 siirtyivät AVH Satalinna Oy:lle 1,3 miljoonalla eurolla. Sairaanhoitopiiri jatkaa tiloissa vuokralaisena ainakin vuoden 2018 loppuun saakka.[4]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sairaalan pääsisäänkäynnin edustalla olevalla aukiolla on Maila Talvion lahjoittama Wäino Aaltosen veistos Tytön pää vuodelta 1928.[14] Sairaalan sisätiloissa on esillä Emil Cedercreutzin kuvasarja satakuntalaisista merkkimiehistä, F.E.Sillanpäästä, E. N. Setälästä, Hj. Nortamosta ja Akseli Gallen-Kallelasta.[15]

Vuosina 1931-1932 Satalinnassa kuvattiin parantolan elämästä kertovaa lyhytelokuvaa. Maila Talvio kirjoitti kuvausten innostamana käsikirjoituksen pitkää kokoillan elokuvaa varten. Osittain Satalinnassa kuvattu Suomi-Filmin ja Suomen Filmiteollisuuden yhdessä tuottama valistuselokuva Ne 45000 sai ensi-iltansa vuonna 1933.[16] Talvio julkaisi käsikirjoituksen myös samannimisenä romaanina.lähde? Vuonna 2006 Timo Koivusalo kuvasi Satalinnassa elokuvaa Kalteva torni.[17]

Kirjailija Hannu Hirvikosken esikoisteos Satalinna (1986) ja osittain myös toinen teos Vapaana maassa (1988) sijoittuvat Satalinnan parantolaan.[18]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Satalinnan sairaala Satakunnan sairaanhoitopiiri. Viitattu 9.3.2012.
  2. a b c d Satalinnan parantola Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 8.4.2012.
  3. Satalinnan sairaalan kiinteistön kehittämistä mm. vanhuspalveluiden käyttöön koskeva yhteistyösopimus / Skanska talonrakennus Oy 2007. Satakunnan sairaanhoitopiiri. Viitattu 8.4.2012. [vanhentunut linkki]
  4. a b Korpelainen, Lore: Satalinnan sairaalalle löytyi ostaja – kiinteistön kohtalo auki 31.3.2015. Yle Uutiset. Viitattu 18.1.2018.
  5. a b c Forsius, Arno: Maila Talvio (1871–1951) ja keuhkotaudin vastustamistyö Ihmisiä lääketieteen historiassa. 2000. Arno Forsius. Viitattu 8.4.2012.
  6. Kavala sairaus yllätti Sotainvalidien veljesliitto. Viitattu 8.4.2012. [vanhentunut linkki]
  7. Kopsa, Pentti: Puolustusvoimain joukot 1941–1945 peitelukuina (PDF) arkisto.fi. 2002. Viitattu 8.4.2012.
  8. Suomen reumatologisen yhdistyksen jäsenkirje 4/2006 (PDF) reumatologinenyhdistys.com. 2006. Viitattu 8.4.2012.
  9. Tarponen, Antti: Satalinnan sairaala 16.1.2006. Turun yliopisto. Viitattu 8.4.2012.
  10. Varmistumassa: Kaupunginsairaalan osastoja Satalinnaan (Internet Archive, tallennettu 22.8.2011) 19.8.2011. Satakunnan kansa. Viitattu 30.8.2015.
  11. Ensimmäiset asukkaat Harjavallan vastaanottokeskukseen 28.8.2015. Satakunnan Kansa. Viitattu 29.8.2015. [vanhentunut linkki]
  12. Söderlund, Pekka: Satalinnan vastaanottokeskus suljetaan marraskuun loppuun mennessä 11.10.2016. Satakunnan Kansa. Viitattu 18.1.2018.
  13. Viljanen, Mika: Turvapaikanhakijoiden määrä räjähti: Harjavaltaan uusi vastaanottokeskus 10.8.2015. Yle Uutiset. Viitattu 18.1.2018.
  14. Veistoksia Harjavallassa Harjavallan kaupunki. Viitattu 8.4.2012.
  15. Maahengen herääminen Harjavalan kaupunki. Viitattu 8.4.2012.
  16. Ne 45000 (1933) Elonet. Kansallinen audiovisuaalinen arkisto. Viitattu 8.4.2012.
  17. Koivusalon Kalteva torni kuvaa miestä ja sivupersoonaa STT. 11.4.2006. Turun Sanomat. Viitattu 8.4.2012.
  18. Hirvikoski Hannu Edico. Viitattu 8.4.2012. [vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]