Satalinnan sairaala

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Satalinnan sairaala
Satalinnan päärakennusta.
Satalinnan päärakennusta.
Osoite Satalinnantie 77
Sijainti Harjavalta
Koordinaatit 61.343511°N, 22.08933°E
Valmistumisvuosi 1925, 1927
Suunnittelija Onni Tarjanne
Rakennuttaja Satakuntalainen Osakunta
Omistaja AVH Satalinna Oy
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Satalinnan sairaala on Harjavallan Pirilän kaupunginosassa sijaitseva entinen sairaala. Kiinteistö sijaitsee noin seitsemän kilometriä kaupungin keskustasta. Nakkilan keskustaan Satalinnasta on matkaa myös noin seitsemän ja Porin keskustaan noin 20 kilometriä. Rakennus valmistui alun perin keuhkotautiparantolaksi vuonna 1925.[1] Vuonna 2015 kiinteistö siirtyi yksityisomistukseen.

Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokemäenjoen pohjoisrannalla sijaistevan sairaalan päärakennuksen on suunnitellut arkkitehti Onni Tarjanne.[1] Sairaala-alue on kaikkiaan 88 hehtaarin laajuinen ja koostuu 19:stä eri rakennuksesta, joihin varsinaisten sairaalarakennusten lisäksi kuuluu muun muassa henkilökunnan asuntoja.[2][3] Satalinnan sairaala on yksi Museoviraston inventoimista valtakunnallisesti merkittävistä rakennettuista kulttuuriympäristöistä.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sairaalarakennus pääsisäänkäynnin puolelta.

Satalinnan parantolan suunnittelu käynnistyi vuonna 1911 Helsingin yliopiston Satakuntalaisen Osakunnan aloitteesta. Varoja kerättiin muun muassa erilaisilla keräyksillä ja tempauksilla.[1] Varainhankinnassa oli tärkeä osa kirjailija Maila Talviolla, jonka puoliso oli Satakuntalaisen Osakunnan inspehtori J. J. Mikkola.[4] Hän vietti myös itse paljon aikaa Harjavallassa ystävystyttyään kuvanveistäjä Emil Cedercreutzin kanssa.lähde? Ensimmäisen maailmansodan aikana parantolahanke ei edennyt, mutta Suomen itsenäistyttyä asiaan tarttui aktiivisesti sosialidemokraattien kansanedustaja ja päätoimittaja Hannes Ryömä. Lopulta eduskunta myönsi hankkeelle rahoituksen vuonna 1922, ja parantolan rakentaminen aloitettiin vuotta myöhemmin.[4] Arkkitehti Onni Tarjanteen suunnittelema päärakennus valmistui 1925, ja kahden vuoden kuluttua viereen rakennettiin myös lastensairaala.[1] Jatkosodan aikana Satalinnassa toimi 59. Sotasairaala.[5][6]

Satalinnan 1927 valmistunut lastenosasto.

Parantolan ylläpitoa varten perustettiin Satakunnan Keuhkotautiparantola Osakeyhtiö, jonka osake-enemmistö oli Satakuntalaisella Osakunnalla, kunnes vuonna 1950 omistajaksi tuli kuntainliitto. Tuberkuloosin hoidon tehostumisen ja uusien tapausten vähenemisen johdosta Satalinna siirtyi vähitellen 1960-luvulta lähtien sairaanhoidon muiden erikoisalojen käyttöön, ja vuodesta 1987 lähtien sairaanhoitopiireillä ei enää ollut velvoitetta ylläpitää taudin hoitoon tarkoitettuja sairaansijoja.[4] 1990-luvulta lähtien useita Satalinnan sairaalan toimintoja on siirretty Satakunnan sairaanhoitopiirin muihin yksiköihin. Esimerkiksi reumayksikkö siirrettiin Rauman aluesairaalaan vuonna 2002.[7] Sittemmin Satalinnan sairaalassa oli sairaanhoitopiirin kuntoutustoimintaa. Sairaalassa toimivat erikoissairaanhoidon ja geriatrian kuntoutus sekä fysiatrian poliklinikka. Satalinnan sairaala kuului myös veteraanikuntoutusta antavien laitosten joukkoon.[8] Loppuvuonna 2006 uutisoitiin, että sairaanhoitopiiri aikoi ajaa alas omistamansa tappiollisen Satalinna-Kuntoutus Oy:n toiminnan, mutta jatkoi vielä potilashotellitoimintaa. Erikoissairaanhoitoon kuuluva kuntoutuksen päätettiin siirtää Harjavallasta Poriin ja Satalinnan sairaalakiinteistö laitettiin myyntiin.[9]

Alun perin keuhkotautiparantolaksi vuonna 1925 valmistuneessa rakennuksessa toimi vielä 2010-luvun alkupuolella Satakunnan sairaanhoitopiirin fysiatrisen kuntoutuksen palveluja, toimintaterapiaa sekä päiväkuntoutusta. Satalinnassa oli kuusi osastoa: vaativan kuntoutuksen vuode- ja päiväosastot kuntoutustutkimus-, kipu- ja apuvälinepoliklinikat sekä apuvälinepalveluyksikkö.[10] Porin kaupunginsairaalan akuuttiosastot toimivat Satalinnassa vuosina 2012–2014 kaupunginsairaalan peruskorjauksen ajan.[11]

Satakunnan sairaanhoitopiirin omistuksessa olleet kiinteistöt olivat myynnissä useiden vuosien ajan, kunnes ne keväällä 2015 siirtyivät AVH Satalinna Oy:lle 1,3 miljoonalla eurolla. Sairaanhoitopiiri jatkoi osassa kiinteistöä vuokralaisena vuoteen 2018 saakka.[3]

Vuosina 2015–2016 Satalinnan päärakennuksessa toimi Suomen Punaisen Ristin ylläpitämä turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus.[12][13] Vastaanottokeskukseen oli sijoitettuna 260 turvapaikanhakijaa.[14]Satalinnan sairaalakiinteistön ostanut AVH Satalinna raportoi vielä liki 0,5 miljoonan euron liiketuloksen vuonna 2017 päättyneeltä tilikaudelta, mutta ilmoitti 0,25 miloonan euron liiketuloksen keväällä 2020 päättyneeltä tilikaudelta.[15]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sairaalan pääsisäänkäynnin edustalla olevalla aukiolla on Maila Talvion lahjoittama Wäino Aaltosen veistos Tytön pää vuodelta 1928.[16] Sairaalan sisätiloissa on esillä Emil Cedercreutzin kuvasarja satakuntalaisista merkkimiehistä, F.E.Sillanpäästä, E. N. Setälästä, Hj. Nortamosta ja Akseli Gallen-Kallelasta.[17] Niin sanotun Professorintalon ja Kokemäenjoen välisessä maastossa on Maila Talvion 1930-luvulla Stufy-koiralleen pystyttämä muistomerkki. Kivipaadessa on teksti ”Maila Talvion uskollinen Stufy – Omnes eodem cogimur”.[18]

Vuosina 1931–1932 Satalinnassa kuvattiin parantolan elämästä kertovaa lyhytelokuvaa. Maila Talvio kirjoitti kuvausten innostamana käsikirjoituksen pitkää kokoillan elokuvaa varten. Osittain Satalinnassa kuvattu Suomi-Filmin ja Suomen Filmiteollisuuden yhdessä tuottama valistuselokuva Ne 45000 sai ensi-iltansa vuonna 1933.[19] Talvio julkaisi käsikirjoituksen myös samannimisenä romaanina.lähde? Vuonna 2006 Timo Koivusalo kuvasi Satalinnassa elokuvaa Kalteva torni.[20]

Kirjailija Hannu Hirvikosken esikoisteos Satalinna (1986) ja osittain myös toinen teos Vapaana maassa (1988) sijoittuvat Satalinnan parantolaan.[21]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Väänänen, Kyösti: Satalinna 1925–2000 : kolme neljännesvuosisataa Satakunnan parantolan – Satalinnan sairaalan vaiheita. Harjavalta: Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, 2000. ISBN 951-96861-2-6.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Satalinnan parantola Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 8.4.2012.
  2. Satalinnan sairaalan kiinteistön kehittämistä mm. vanhuspalveluiden käyttöön koskeva yhteistyösopimus / Skanska talonrakennus Oy 2007. Satakunnan sairaanhoitopiiri. Viitattu 8.4.2012. [vanhentunut linkki]
  3. a b Korpelainen, Lore: Satalinnan sairaalalle löytyi ostaja – kiinteistön kohtalo auki 31.3.2015. Yle Uutiset. Viitattu 18.1.2018.
  4. a b c Forsius, Arno: Maila Talvio (1871–1951) ja keuhkotaudin vastustamistyö Ihmisiä lääketieteen historiassa. 2000. Arno Forsius. Arkistoitu 22.12.2022. Viitattu 8.4.2012.
  5. Kavala sairaus yllätti Sotainvalidien veljesliitto. Viitattu 8.4.2012. [vanhentunut linkki]
  6. Kopsa, Pentti: Puolustusvoimain joukot 1941–1945 peitelukuina (PDF) arkisto.fi. 2002. Arkistoitu 9.5.2010. Viitattu 8.4.2012.
  7. Suomen reumatologisen yhdistyksen jäsenkirje 4/2006 (PDF) reumatologinenyhdistys.com. 2006. Viitattu 8.4.2012. [vanhentunut linkki]
  8. Tarponen, Antti: Satalinnan sairaala 16.1.2006. Turun yliopisto. Arkistoitu 25.6.2013. Viitattu 8.4.2012.
  9. Sairaanhoitopiiri lopettaa Satalinna-yhtiöiden toiminnan 24.10.2006. Turun Sanomat. Viitattu 24.3.2021.
  10. Satalinnan sairaala Satakunnan sairaanhoitopiiri. Arkistoitu 4.10.2014. Viitattu 9.3.2012.
  11. Varmistumassa: Kaupunginsairaalan osastoja Satalinnaan (Internet Archive, tallennettu 22.8.2011) 19.8.2011. Satakunnan kansa. Arkistoitu 22.8.2011. Viitattu 30.8.2015.
  12. Ensimmäiset asukkaat Harjavallan vastaanottokeskukseen 28.8.2015. Satakunnan Kansa. Arkistoitu 3.9.2015. Viitattu 29.8.2015.
  13. Söderlund, Pekka: Satalinnan vastaanottokeskus suljetaan marraskuun loppuun mennessä 11.10.2016. Satakunnan Kansa. Arkistoitu 19.1.2018. Viitattu 18.1.2018.
  14. Viljanen, Mika: Turvapaikanhakijoiden määrä räjähti: Harjavaltaan uusi vastaanottokeskus 10.8.2015. Yle Uutiset. Viitattu 18.1.2018.
  15. AVH Satalinna Oy Finder. Viitattu 24.3.2021.
  16. Veistoksia Harjavallassa Harjavallan kaupunki. Arkistoitu 2.4.2012. Viitattu 8.4.2012.
  17. Maahengen herääminen Harjavalan kaupunki. Viitattu 8.4.2012. [vanhentunut linkki]
  18. Simula, Timo: Kokemäenjoen rantatörmän pusikossa seisova arvoituksellinen kivipaasi näyttää ihmisen pystyttämältä – Onko tässä koira haudattuna? 8.8.2020. Sydän-Satakunta. Viitattu 24.3.2021.
  19. Ne 45000 (1933) Elonet. Kansallinen audiovisuaalinen arkisto. Viitattu 8.4.2012.
  20. Koivusalon Kalteva torni kuvaa miestä ja sivupersoonaa STT. 11.4.2006. Turun Sanomat. Viitattu 8.4.2012.
  21. Hirvikoski Hannu Edico. Arkistoitu 10.5.2012. Viitattu 8.4.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]