Wikiprojekti:Wiki Loves Monuments/kuvat muissa wikeissä/23

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

0 · 1 · 2 · 3 · 4 · 5 · 6 · 7 · 8 · 9 · 10 · 11 · 12 · 13 · 14 · 15 · 16 · 17 · 18 · 19 · 20 · 21 · 22 · 23 · 24 · 25 · 26 · 27 · 28 · 29 · 30 · 31 · 32 · 33 · 34 · 35 · 36 · 37 · 38 · 39 · 40 · 41 · 42 · 43 · 44 · 45 · 46

Kouvolan rautatieasema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouvolan rautatieasema on Kouvolassa sijaitseva tärkeä risteysasema. Se sijaitsee 130 kilometrin päässä Helsingin rautatieasemalta, Riihimäen kautta mitattuna. Rautatieaseman yhteyteen on sijoitettu myös linja-autoasema, ja yhdessä ne muodostavat matkakeskuksen.

Koveron perinnetila[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koveron perinnetila on kruununmetsätorppa Ikaalisissa Seitsemisen kansallispuistossa. Sen hoidosta vastaa Metsähallitus, joka osti sen takaisin valtiolle 1970.

Krak des Chevaliers[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Krak des Chevaliers on johanniittojen 1100-luvulla rakentama linnoitus läntisessä Syyriassa lähellä Libanonin rajaa. Linna rakennettiin strategisesti tärkeän solan puolustamiseksi, ja se pysyi pitkään valloittamattomana.

Kreeta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreeta on Kreikan saari, joka sijaitsee itäisellä Välimerellä Egeanmeren etelälaidalla. Se on koko Kreikan suurin ja Välimeren viidenneksi suurin saari. Kreeta on itä–länsisuunnassa noin 250 kilometrin pituinen, 12–60 kilometrin levyinen, ja sen pinta-ala on 8 303 neliökilometriä. Saaren asukasluku oli vuoden 2011 väestönlaskennassa 622 913. Hallinnollisesti Kreeta muodostaa oman alueensa eli periferiansa, Kreetan alueen, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria. Kreetan pääkaupunki ja suurin kaupunki on Iraklion, ja sen muut suurimmat kaupungit ovat Chaniá, Réthymno, Ágios Nikólaos, Ierápetra ja Siteía. Saarella vallitsee leuto välimerenilmasto.

Kreikan ortodoksinen kirkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreikan ortodoksinen kirkko on Kreikassa toimiva osa maailmanlaajuista ortodoksista kirkkoa. Sen jäsenmäärä on noin 10 miljoonaa.

Krementšuk[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Krementšuk tärkeä teollisuuskaupunki Pultavan alueella Ukrainassa Dneprin rannalla. Sen asukasluku on noin 225 000 henkilöä.

Kresttsy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kresttsy on kaupunkimainen taajama, kaupunkikunta ja Kresttsyn piirin hallinnollinen keskus Novgorodin alueella Venäjällä. Se sijaitsee Holovajoen varrella 85 kilometriä Novgorodista kaakkoon. Taajaman kautta kulkee Moskovan ja Pietarin välinen M10-valtatie. Taajamassa on 8 700 ja kunnassa 9 800 asukasta.

Kristuskyrkan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristuskyrkan on Helsingissä Etu-Töölön kaupunginosassa sijaitseva kirkko. Se on valmistunut vuonna 1928 ja se kuuluu Helsingin ruotsinkieliselle metodistiseurakunnalle. Arkkitehtuuriltaan rakennus edustaa 1920-luvun uusgotiikkaa. Sen on suunnitellut rakennusmestari Atte V. Willberg.

Kronstadt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kronstadt on Pietarin kaupungin piiri, jolla on kaupungin asema. Vuoden 2010 väestönlaskennassa sen asukasluku oli 43 005. Kronstadin kaupunki sijaitsee Retusaaren itäpäässä Pietarin edustalla. Pietarin tulvapadon valmistuttua saarelle pääsee nykyään myös Pietarin kehätietä pitkin.

Kropyvnytskyi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kropyvnytskyi on Etelä-Ukrainassa sijaitseva kaupunki ja se on samalla Kirovohradin alueen hallinnollinen keskus. Asukasluku oli 234 322 vuonna 2013.

Książ[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Książ on linna Sleesiassa, Puolassa lähellä Wałbrzychin kaupunkia. Se on Puolan kolmanneksi suurin linna ja rakennettu vuosina 1288–1292. Myöhemmin linnaa on laajennettu aina 1900-luvulle saakka. Linnassa onkin näkyvillä vaikutteita useilta eri vuosisadoilta.

Kuivaketveleen linnavuori[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuivaketveleen linnavuori on Etelä-Karjalassa Taipalsaaren Kuivaketveleen saarella sijaitseva linnavuori.

Kukouri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kukouri on linnakesaari Kotkassa. Saarella sijaitsee Ruotsinsalmen merilinnoitukseen kuuluvan Fort Slavan rauniot. Saari on nykyisin suosittu retkeilykohde ja siellä on venelaituri, mutta ei palveluita.

Kullaan kirkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kullaan kirkko sijaitsee Kullaalla Ulvilassa, Satakunnassa. Se on rakennettu puusta Tuomas Ravoniuksen johdolla vuosina 1766–1767. Vuonna 1878 C. J. von Heideken uudisti kirkkoa muun muassa tornin osalta. Silloin myös rakennettiin sakasti. Muodoltaan kirkko on päätytornillinen pitkäkirkko. Kirkkosalin pitkiltä sivuilta ulkonee poikkilaiva, joka on matalampi ja lyhyempi kuin kirkon pitkä sivu. Istumapaikkoja siinä on 450.

Kultaranta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kultaranta on Naantalissa Luonnonmaan saaressa sijaitseva Suomen tasavallan presidentin kesäasunto. Huvilatilan pinta-ala on 54 hehtaaria, koostuen useista puistoista, rakennuksista ja kasvihuoneista. Puistot on jaettu kolmeen osaan, muoto-, metsä-, ja hyötypuutarhaan, joista matkailijat voivat kesäisin tutustua muoto- sekä hyötypuutarhaan. Huvilatilan korkeimmalla paikalla sijaitsee Kultarannan päärakennus graniittilinna Villa Kultaranta. Tasavallan presidentti saapuu kesänviettoon Kultarantaan noin 10. kesäkuuta ja lähtee elokuun puolessa välissä.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulttuurilla on monia toisiinsa liittyviä merkityksiä:

Kulttuurin ja tieteen palatsi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulttuuri- ja tiedepalatsi on Varsovan ydinkeskustassa sijaitseva Puolan korkein rakennus (230,68 m). Sen alkuperäinen nimi oli ”Josif Stalinille omistettu kulttuuri- ja tiedepalatsi” (Pałac Kultury i Nauki imienia Józefa Stalina), mutta maininta Stalinista poistettiin vuoden 1956 jälkeen.

Kungur[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kungur on kaupunki Permin aluepiirissä Venäjällä. Se sijaitsee paikassa, jossa Iren- ja Šakvajoet yhtyvät Kaman sivujokeen Sylvaan, 101 kilometriä Permistä kaakkoon. Kaupunki on Kungurin piirin keskus, mutta ei itse kuulu sen yhteyteen, vaan muodostaa erillisen kaupunkipiirikunnan. Sen läpi kulkee Permin ja Jekaterinburgin välinen rautatie. Asukkaita on noin 68 00 henkeä .lähde?

Kungurin piiri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kungurin piiri on kunnallinen itsehallintoalue Permin aluepiirissä Venäjällä. Vuonna 1923 perustetun piirin pinta-ala on 4 416 neliökilometriä. Asukkaita on 46 500 henkeä.

Kuninkaanhauta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuninkaanhauta (erisnimenä) on muinaisjäännös ja maamerkki Satakunnassa Eurassa Panelian kylässä. Se on Skandinavian pronssikauden röykkiöhauta eli hiidenkiuas. Se on suurin lajissaan Suomessa ja suurimpia Pohjoismaissa. Sitä ei ole ajoitettu.

Kuninkaankatu (Rauma)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuninkaankatu on Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvassa Vanhassa Raumassa sijaitseva katu, joka kulkee alueen pohjoisosan halki itä-länsi-suunnassa. Hieman yli 800 metrin pituinen katu ohittaa muun muassa Kauppatorin päättyen Nortamonkadulle Rauman Kanalin tuntumaan. Kuninkaankatu on Kauppakadun ohella toinen Vanhan Rauman pääkaduista. Se on varsinkin kesäaikaan suosittu ostoskatu, jolla sijaitsee lukuisia pieniä liikkeitä sekä ravintoloita ja kahviloita.

Kuninkaansaari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuninkaansaari on Helsingin edustalla oleva saari, joka sijaitsee Santahaminan ja Valli­saaren välissä ja on yhdistetty maa­penkerellä Valli­saareen. Saaren omistaa Metsähallitus, joka on luovuttanut sen vuokralle Puolustusvoimille. Vuonna 2008 Puolustusvoimat luopui saaresta, ja sen siivoaminen siviilikäyttöön aloitettiin. Saaren yleisökäyttö alkoi keväällä 2016.

Kuninkaantie[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuninkaantie on vanha postireitti Norjan Bergenistä Atlantin rannikolta Oslon ja Tukholman kautta Maarianhaminaan, edelleen Saaristomeren kautta Turkuun ja Etelä-Suomen halki Viipuriin ja Suomenlahden perukkaan Pietariin asti. Suomessa tien osuutta Turusta Viipuriin on vanhastaan nimitetty Suureksi Rantatieksi tai Aliseksi Viipurintieksi. Tie on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Turun ja Tukholman välistä osuutta taas kutsutaan Suureksi Postitieksi.

Kuopion Iso hautausmaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuopion Iso hautausmaa on Kuopio Puijon kaupunginosassa sijaitseva suurehko hautausmaa. Hautausmaa on perustettu vuonna 1867 ja sitä on laajennettu useasti 1900-luvulla. Hautausmaa on Kuopion tuomiokirkkoseurakunnan alueella. Hautausmaata rajaavat etelässä Savon rata, lännessä Karjalankadun varrella sijaitsevat siunauskappelit ja Suomen ortodoksisen kirkkomuseon ja kirkollishallituksen rakennus, pohjoisessa valtatiehen 5 kuuluva moottoritie, ja idässä Puijonkatu.

Kuopion kauppahalli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuopion kauppahalli on jugend-tyyliin rakennettu kauppahalli Kuopion torilla. Kauppahallissa on myyntipiste 30 yritykselle. Se on auki ympäri vuoden kuutena päivänä viikossa.

0 · 1 · 2 · 3 · 4 · 5 · 6 · 7 · 8 · 9 · 10 · 11 · 12 · 13 · 14 · 15 · 16 · 17 · 18 · 19 · 20 · 21 · 22 · 23 · 24 · 25 · 26 · 27 · 28 · 29 · 30 · 31 · 32 · 33 · 34 · 35 · 36 · 37 · 38 · 39 · 40 · 41 · 42 · 43 · 44 · 45 · 46