Kresttsy

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kresttsy
Крестцы
Kresttsyn keskustaa.
Kresttsyn keskustaa.
vaakuna
vaakuna

Kresttsy

Koordinaatit: 58°14′52″N, 32°31′22″E

Valtio Venäjä
Alue Novgorodin alue
Piiri Kresttsyn piiri
Kaupungiksi 1776
Taajamaksi 1938
Hallinto
 – Asutustyyppi kaupunkimainen taajama
 – Hallinnon tyyppi kaupunkikunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 617,68 km²
Väkiluku (2010) 9 800









Kolminaisuuden kirkko Jamskaja Slobodassa.
Katariinan katedraali, nykyään kulttuuritalo.
Elokuvateatteri Rus.

Kresttsy (ven. Кре́стцы) on kaupunkimainen taajama, kaupunkikunta ja Kresttsyn piirin hallinnollinen keskus Novgorodin alueella Venäjällä. Se sijaitsee Holovajoen varrella 85 kilometriä Novgorodista kaakkoon. Taajaman kautta kulkee Moskovan ja Pietarin välinen M10-valtatie.[1] Taajamassa on 8 700 ja kunnassa 9 800 asukasta (vuonna 2010)[2].

Maantiede ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kresttsyn kunnan pinta-ala on 617,68 neliökilometriä[3]. Se rajoittuu luoteessa Kresttsyn piirin Ust-Volman, koillisessa Rutšjin ja kaakossa Novoje Rahinon kuntiin sekä etelässä Demjanskin ja lännessä Parfinon piireihin[4]. Pinta-alasta 61,9 % on metsää, 34,7 % maatalousmaata ja 2,9 % asuinaluetta[3].

Kunta sijaitsee Ilmajärven tasangolla, jonka maisemaa leimaavat matalat kukkulat ja suoalueet[5]. Tärkeimmät joet ovat Mstan sivujoki Holova ja jälkimmäiseen laskeva Mošnja[6]. Hyötykaivannaisiin kuuluvat hiekka, sora, turve, sapropeeli ja savi[7]. Suojeltuja luonnonmuistomerkkejä ovat Gverstjanitsa-järvi ympäröivine maisemineen sekä Jamskaja Slobodan lähellä sijaitseva pyhä lähde[8].

Seutu kuuluu manner- ja meri-ilmaston siirtymäalueeseen. Tammi-helmikuun keskilämpötila on –8,9 °C ja heinäkuun 17,2 °C. Vuotuinen sademäärä on 695 millimetriä.[9]

Asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kresttsyn taajaman lisäksi kuntaan kuuluu yhdeksän kylää: Berjozka, Dolgi Bor, Dolgi Most, Hartševnja, Jamskaja Sloboda, Mokryi Ostrov, Pristan, Staraja Bolotnitsa ja Stukovja[10]. Kaupunkiväestön osuus on 88,6 %[2].

Asukasluvun kehitys

1959 1970 1979 1989 2002
8 502[11] 9 749[12] 10 190[13] 10 464[14] 9 963[15]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Novgorodin Derevan viidennekseen kuulunut Kresttsyn pogosta mainitaan ensimmäisen kerran 1400-luvun lopussa[16]. Sen nimitys perustuu venäjän kielen risteystä tarkoittavaan sanaan. Moskovan ja Novgorodin väliseltä tieltä haarautuivat Kresttsyssä tiet Borovitšiin ja Staraja Russaan.[17]

Vuonna 1776 Kresttsystä tuli kaupunki ja Novgorodin käskynhaltijakuntaan kuuluneen kihlakunnan keskus. Kihlakunta lakkautettiin vuonna 1796, mutta perustettiin uudelleen vuonna 1802. Kaupungin ja sen vieressä sijainneen kyytimiesten taajaman Jamskaja Slobodan asukkaat saivat elantonsa maantieliikenteestä, kaupankäynnistä ja pienteollisuudesta. Seutu oli kuuluisa Krestetskaja strotška -nimellä tunnetuista kirjontatöistään.[17][18] Vuosina 1882–1885 Kresttsyssä työskenteli opettajana venäläinen kirjailija Fjodor Sologub[19]. Vuoden 1897 väestönlaskennan mukaan kaupungissa oli 2 600 asukasta[20].

Kresttsyn kihlakunta lakkautettiin vuonna 1922 ja vuonna 1926 kaupunki alennettiin kyläksi. Vuonna 1927 siitä tuli piirikeskus ja vuonna 1938 kaupunkimainen taajama. Toisen maailmansodan aikana Kresttsyn läheltä meni saksalaisten vastainen rintamalinja. Nykyinen kaupunkikunta on perustettu vuonna 2006.[17][21]

Liikenne, talous ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

M10-valtatieltä haarautuu Kresttsyssä Okulovkan kautta Borovitšiin, Pestovoon ja Ustjužnaan johtava maantie. Taajamasta on linja-autoyhteydet kunnan ja piirin kyliin, Novgorodiin ja alueen muihin keskuksiin sekä Pietariin ja Tveriin. Kresttsyssä on Bologojen ja Dnon väliseltä rautatieltä Valdaissa haarautuvan tavaraliikenteen radan pääteasema.[22]

Talous perustuu puunhankintaan ja -jalostukseen sekä elintarvike- ja tekstiiliteollisuuteen[23]. Taajaman tunnetuimmat yritykset ovat perinteisiä tekstiilituotteita valmistava ompelimo Krestetskaja strotška sekä pitkät perinteet omaava, aikaisemmin metsäteollisuuden malliyrityksenä toiminut Kresttsyn metsäteollisuuspiiri[24]. Maataloutta edustavat lähinnä asukkaiden palstaviljelmät[25].

Kresttsyssä toimii viisi lastentarhaa, kaksi keskikoulua, lasten harrastuskeskus ja ammattikoulu. Kulttuurilaitoksia ovat piirin kulttuuritalo, kahden kylän kulttuuritalot, lasten musiikkikoulu, kansanperinnekeskus, viisi kirjastoa, kotiseutumuseo, Krestetskaja strotška -tehtaan museo ja elokuvateatteri. Terveyspalveluihin kuuluvat piirisairaala ja poliklinikka.[26]

Kaupunkikuva, nähtävyydet ja matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taajama koostuu etupäässä puutarhapalstojen ympäröimistä omakotitaloista sekä matalista kerrostaloista. Holovajoen vasemmalla rannalla sijaitseva keskusta on säilyttänyt alkuperäisen suorakulmaisen asemakaavansa keskusaukioineen.[27]

Seudulta on löydetty useita muinaisia asuin- ja hautapaikkoja. Rakennusmuistomerkkejä ovat 1700–1800-luvuilla pystytetyt Katariina II:n matkapalatsi sekä vankila- ja sairaalarakennukset, Pyhän Katariinan katedraali (1777), Pyhän Kolminaisuuden kirkko (1863–1865) sekä vanhat kauppias- ja asuintalot. Historialliset kohteet liittyvät etupäässä toiseen maailmansotaan.[28]

Taajamassa on ravintola ja muutama kahvila[29]. Majoituspalveluja tarjoavat hotelli Lesnaja ja motelli Bumer[30][31].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Goroda Rossii: entsiklopedija, s. 545. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-026-6.
  2. ↑ a b Tšislennost naselenija Rossii, federalnyh okrugov, subjektov Rossijskoi Federatsii, gorodskih okrugov, munitsipalnyh raionov, gorodskih i selskih poseleni gks.ru. Arkistoitu 5.6.2013. Viitattu 16.1.2014. (venäjäksi)
  3. ↑ a b Dokument, s. 70.
  4. ↑ Dokument, s. 15.
  5. ↑ Dokument, s. 21.
  6. ↑ Dokument, s. 21, 27.
  7. ↑ Dokument, s. 26.
  8. ↑ Dokument, s. 35.
  9. ↑ Dokument, s. 19–20.
  10. ↑ Dokument, s. 16.
  11. ↑ Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. demoscope.ru. Viitattu 16.1.2014. (venäjäksi)
  12. ↑ Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. demoscope.ru. Viitattu 16.1.2014. (venäjäksi)
  13. ↑ Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. demoscope.ru. Viitattu 16.1.2014. (venäjäksi)
  14. ↑ Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. demoscope.ru. Viitattu 16.1.2014. (venäjäksi)
  15. ↑ Demoskop Weekly: Vserossijskaja perepis naselenija 2002 g. demoscope.ru. Viitattu 16.1.2014. (venäjäksi)
  16. ↑ Dokument, s. 17.
  17. ↑ a b c Istoritšeskaja spravka Krestetskogo gorodskogo poselenija krestcy-gorod.ru. Arkistoitu 16.1.2014. Viitattu 16.1.2014. (venäjäksi)
  18. ↑ Dokument, s. 17–18.
  19. ↑ Russkije pisateli, XX vek. Biobibliografitšeski slovar. Tšast 2, s. 386. Moskva: Prosveštšenije, 1998. ISBN 5-09-006995-6.
  20. ↑ Spisok naseljonnyh mest Novgorodskoi gubernii. Vypusk IV: Krestetski ujezd, s. 7. Novgorod: Gubernskaja tipografija, 1909.
  21. ↑ Dokument, s. 18–19.
  22. ↑ Dokument, s. 138–144.
  23. ↑ Dokument, s. 49.
  24. ↑ Dokument, s. 50–51.
  25. ↑ Dokument, s. 56.
  26. ↑ Dokument, s. 114.
  27. ↑ Dokument, s. 77.
  28. ↑ Dokument, s. 187–106.
  29. ↑ Administratsija Krestetskogo munitsipalnogo raiona: Poleznaja informatsija adm-krestcy.ru. Arkistoitu 13.4.2014. Viitattu 16.1.2014. (venäjäksi)
  30. ↑ Kresttsy.ru: Gostinitsy kresttsy.ru. Viitattu 16.1.2014. (venäjäksi)
  31. ↑ Geoid: Gostinitsa Lesnaja geoid.ru. Arkistoitu 16.1.2014. Viitattu 16.1.2014. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kresttsy&oldid=21824838”