Okulovka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Okulovka
Окуловка
Okulovkan uusi rautatieasema.
Okulovkan uusi rautatieasema.
vaakuna
vaakuna

Okulovka

Koordinaatit: 58°22′34″N, 33°17′53″E

Valtio Venäjä
Alue Novgorodin alue
Piiri Okulovkan piiri
Hallinto
 – Asutustyyppi kaupunki
 – Hallinnon tyyppi kaupunkikunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 30,64 km²
Väkiluku (2010) 12 900
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)









Peretnajoki Okulovkassa.
Vanhoja asuintaloja.
Aleksanteri Nevalaisen kirkko.
Okulovkan paperitehdas.

Okulovka (ven. Оку́ловка) on kaupunki, kaupunkikunta ja Okulovkan piirin hallinnollinen keskus Novgorodin alueella Venäjällä. Se sijaitsee Mstan sivujoen Peretnan varrella 140 kilometriä Novgorodista itään[1]. Kaupungissa on 12 500 ja kunnassa 12 900 asukasta (vuonna 2010)[2].

Maantiede ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Okulovkan kunnan pinta-ala on 30,64 neliökilometriä[3]. Se rajoittuu pohjoisessa Okulovkan piirin Kulotinon, idässä Uglovkan, etelässä Turbinnojen ja lännessä Berjozovikin kuntiin[4]. Pinta-alasta 90,3 % on asuinaluetta ja 9,6 % maatalousmaata[3].

Kunta sijaitsee Valdain ylängön luoteisosassa. Sen maisemaa leimaavat jääkauden muovaamat harjut ja kukkulat, joiden välissä on soistuneita alankoja ja järviä. Jokia ovat Peretna, Tšernjavka ja Hvoštšenka.[5] Kaakkoisosassa sijaitsee maisemaltaan suojeltu Okulovskoje-järvi[6]

Seudulla vallitsee lauhkea mannerilmasto. Tammikuun keskilämpötila on –9,6 °C ja heinäkuun 16,9 °C. Vuotuinen sademäärä on 650 millimetriä.[7]

Asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Okulovkan kuntaan kuuluvat kaupungin lisäksi Okulovkan ja Šurkinon kylät[8]. Kaupunkiväestön osuus on 96,8 %[2].

Asukasluvun kehitys

1959 1970 1979 1989 2002
20 034[9] 19 194[10] 19 291[11] 17 197[12] 14 470[13]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Novgorodin Derevan viidennekseen kuulunut Okulovkan kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1495 verokirjassa. Sen lähelle syntynyt rautatieläisten asutus sai alkunsa Moskovan ja Pietarin välistä päärataa rakennettaessa vuonna 1851. Okulovka sai kaupunkimaisen taajaman statuksen vuonna 1928. Sen lähelle perustettiin vuonna 1856 sellu- ja paperitehdas, jonka yhteyteen rakennettiin Parahinon taajama ja Poddubjen asema. Okulovkan ja Parahino-Poddubjen taajamat yhdistettiin Okulovkan kaupungiksi vuonna 1965.[14]

Liikenne, talous ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin läpi kulkee Moskovan ja Pietarin välinen päärata, josta haarautuu yhdysrata Poddubjen aseman kautta Neboltšiin. Rautatiepiirin keskuksena toimivalta Okulovkan asemalta on paikallisjunayhteydet Bologojeen ja Malaja Višeraan. Asemalla pysähtyy joukko Moskovan ja Pietarin välisiä sekä kauemmas Venäjälle suuntaavia kaukojunia. Kaupungin läpi kulkee myös Kresttsyn ja Borovitšin välinen asfaltoitu maantie, jolta on linja-autoyhteydet alueen muihin keskuksiin. Kaupungin sisällä on viisi linja-autoreittiä.[15]

Okulovka on yksi Novgorodin alueen teollisuuskeskuksista. Sen tärkeimmät tuotantolaitokset ovat sellu- ja paperitehdas Okulovski bumažnik, Agrokabelin kaapelitehdas, huonekalujen osia ja elektroniikkaa valmistavat tehtaat sekä puunhankintaa ja -jalostusta harjoittava Okulovkales. Kaupungissa on myös elintarviketeollisuutta ja lannoitetehdas.[16]

Kaupungissa toimii neljä lastentarhaa, kolme yleissivistävää koulua, erityiskoulu ja ammattikoulu[17]. Kulttuurilaitoksia ovat piirin luomistyön keskus, Okulovkan ja Šurkinon kulttuuritalot, piirin keskus- ja lastenkirjastot, kaupunginkirjasto ja lastenkirjasto sekä lähistöllä syntyneelle Nikolai Mikluho-Maklaille omistettu kotiseutumuseo[18]. Sosiaali- ja terveyspalveluihin kuuluvat piirisairaala, poliklinikka, ensiapuasema, lasten- ja vanhainkodit sekä sosiaalipalvelukeskus[19].

Kaupunkikuva ja nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Okulovka koostuu neljästä erillisestä alueesta, joita rautatie ja Peretnajoki erottavat toisistaan. Keskustassa on matalia kerrostaloja ja muualla lähinnä yksikerroksisia puutaloja.[20] Rakennusmuistomerkkeihin kuuluvat vuonna 1850 rakennettu rautatieasema, 1800-luvun lopulta peräisin oleva sairaalarakennus, vuonna 1900 pystytetty Aleksanteri Nevalaisen kirkko, entinen kauppaopisto ja kauppiaiden kerhotalo sekä paperitehtaan vanhat rakennukset. Historialliset kohteet liittyvät lähinnä neuvostovallan alkuvuosiin sekä toiseen maailmansotaan.[21]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Goroda Rossii: entsiklopedija, s. 326. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-026-6. Teoksen verkkoversio (viitattu 12.1.2014). (venäjäksi)
  2. a b Tšislennost naselenija Rossii, federalnyh okrugov, subjektov Rossijskoi Federatsii, gorodskih okrugov, munitsipalnyh raionov, gorodskih i selskih poseleni gks.ru. Arkistoitu 5.6.2013. Viitattu 12.1.2014. (venäjäksi)
  3. a b Generalnyi plan, s. 29.
  4. Poselenija Okulovskogo munitsipalnogo raiona okuladm.ru. Arkistoitu 21.4.2012. Viitattu 11.1.2014. (venäjäksi)
  5. Generalnyi plan, s. 16.
  6. Generalnyi plan, s. 16, 96.
  7. Generalnyi plan, s. 15.
  8. Generalnyi plan, s. 12.
  9. Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. demoscope.ru. Viitattu 12.1.2014. (venäjäksi) (Okulovkan ja Parahino-Poddubjen taajamat yhdessä)
  10. Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. demoscope.ru. Viitattu 12.1.2014. (venäjäksi)
  11. Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. demoscope.ru. Viitattu 12.1.2014. (venäjäksi)
  12. Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. demoscope.ru. Viitattu 12.1.2014. (venäjäksi)
  13. Demoskop Weekly: Vserossijskaja perepis naselenija 2002 g. demoscope.ru. Viitattu 12.1.2014. (venäjäksi)
  14. Generalnyi plan, s. 13.
  15. Generalnyi plan, s. 71–76.
  16. Generalnyi plan, s. 31–32, 35–40.
  17. Generalnyi plan, s. 53–54.
  18. Generalnyi plan, s. 56–57.
  19. Generalnyi plan, s. 51, 55–56.
  20. Generalnyi plan, s. 31.
  21. Generalnyi plan, s. 93–95.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]