Kulotino
| Kulotino Кулотино |
|
|---|---|
  Kulotino |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Subjekti | Novgorodin alue |
| Piiri | Okulovkan piiri |
| Väkiluku (2010) | 3 000 |
Kulotino (ven. Куло́тино) on kaupunkimainen taajama ja kaupunkikunta Novgorodin alueen Okulovkan piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Mstajoen sivujoen Peretnan varrella 12 kilometriä Okulovkasta koilliseen. Kunnan pinta-ala on 187 neliökilometriä[1]. Asukkaita on 3 000 henkeä (vuonna 2010)[2].
Taajaman historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kulotinon kylä mainitaan ensimmäisen kerran Novgorodin Derevan viidenneksen verokirjassa vuonna 1495. Myöhemmin se kuului Novgorodin läänin Kresttsyn kihlakuntaan. Vuosina 1844–1912 paikkakunnalla toimi lasitehdas ja vuodesta 1882 lähtien kutomo ja säkkitehdas. Niiden ympärille syntyi työläisasutus. Lähistöllä sijaitsi Bolšije Polištšin kirkonkylä.[3]
Vuonna 1928 Kulotino sai kaupunkimaisen taajaman statuksen[1]. Tekstiilitehdas evakuoitiin toisen maailmansodan aikana, mutta siirrettiin takaisin vuonna 1946. Vuonna 2005 perustettiin Kulotinon kaupunkikunta, johon seuraavana vuonna liitettiin Polištšin kyläneuvostoalue.[3]
Kulotinon kunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kulotinon kunta rajoittuu koillisessa Kotovon, luoteessa Borovjonkan, lännessä Berjozovikin, lounaassa Okulovkan ja etelässä Uglovkan kuntiin sekä idässä Borovitšin piiriin[4]. Pinta-alasta 72,4 % on metsää ja 17,0 % maatalousmaata[1].
Keskustaajaman lisäksi kuntaan kuuluu 17 kylää: Bobylevo, Bojevo, Dolmanovo, Dorohnovo, Drutšno, Glazovo, Goruška, Jakovkovo, Kuznetševitsy, Mahnovo, Opetšek, Pestovo, Podberezje, Polištši, Staroje, Verešino ja Zujevo. Lähes 90 % asukkaista asuu Kulotinon taajamassa. Toinen suurempi asutuskeskus on reilun 300 hengen Polištši.[1]
Liikenne ja talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kulotinosta on maantieyhteys Okulovkaan[1]. Sen kautta kulkee myös Okulovkan, Ljubytinon ja Neboltšin välinen yhdysrata, jolla on nykyään vähän liikennettä.
Neuvostoaikainen tekstiilitehdas on lopettanut toimintansa ja taajaman asukasluku on pienentynyt huomattavasti. Työvoimasta 77 % käy töissä kunnan ulkopuolella (vuonna 2009). Tärkeimpiä työnantajia ovat julkiset palvelut ja kauppa. Kulotinossa toimivia yrityksiä ovat kivennäisvesipullottamo Sem rutšjev, kosmetiikkatehdas Organic Pharmaseuticals, pahvipakkauksia valmistava Gofra ja lämpoeristeitä tuottava Ekoservis.[1]
Palvelut ja nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taajaman palveluja ovat lastentarha, keskikoulu, kulttuuritalo, kirjasto, lääkärin vastaanotto ja sairaala. Nähtävyyksiin kuuluvat muinaiset asuin- ja hautapaikat, 1800-luvulta peräisin olevat Polištšin kirkko ja Kulotinon kartanoalue sekä vuosina 1875–1882 pystytetty tehdasrakennus.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g Administratsija Kulotinskogo gorodskogo poselenija: Generalnyi plan kulotinoadm.ru. Arkistoitu 22.4.2012. Viitattu 9.4.2012. (venäjäksi)
- ↑ Tšislennost postojannogo naselenija Rossijaskoi Federatsii po gorodam, posjolkam gorodskogo tipa i raionam na 1 janvarja 2010 g. gks.ru. Arkistoitu 1.2.2012. Viitattu 9.4.2012. (venäjäksi)
- ↑ a b Administratsija Kulotinskogo gorodskogo poselenija: Kratkaja istoritšeskaja spravka kulotinoadm.ru. Arkistoitu 11.10.2018. Viitattu 9.4.2012. (venäjäksi)
- ↑ Okulovski munitsipalnyi raion: Poselenija okuladm.ru. Arkistoitu 21.4.2012. Viitattu 9.4.2012. (venäjäksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kulotinon kunnan sivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)