Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Wikipedia:N)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Eri kielten välimerkkikäytännöt[muokkaa wikitekstiä]

Missä kielissä on suomesta selkeästi poikkeavia välimerkkikäytäntöjä? --40bus (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 18.47 (EEST)

Ensimmäisenä tulee mieleen espanja, jossa huuto- ja kysymysmerkit kirjoitetaan myös lauseen alkuun ylösalaisin. -Ochs (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 19.00 (EEST)
Mites saksa? Entä piste tuhaterottimena? --40bus (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 21.21 (EEST)
Saksassa pilkkuna toimii pilkku ja tuhaterottimena piste. Englannissa on toisin päin.--Puppe100 (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 21.39 (EEST)
Saksan pilkkusäännöt ovat melko lähellä suomen pilkkusääntöjä. Ilmeisesti suomen kieliopillinen pilkutus onkin saksan perua, jos tämä blogiteksti pitää paikkansa. -Ochs (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 21.56 (EEST)
Ranska? Siellä ainakin jätetään huuto- ja kysymysmerkkien eteen välilyönti. --40bus (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 22.02 (EEST)
Totta, paitsi kanadanranskassa. -Ochs (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 22.55 (EEST)
Lainausmerkit ovat hyvinkin monennäköisiä eri kielissä (en:Quotation_mark#Specific_language_features) ja myös niiden sijoittelu muihin välimerkkeihin nähden vaihtelee. Kreikkalaisten kysymysmerkki (en:Question_mark#Greek_question_mark) näyttää puolipisteeltä. Pilkun käyttösäännöt vaihtelevat kovasti, englannissakin pilkutetaan aika eri tavalla kuin suomessa, alkaen Oxfordin pilkusta. Noin aluksi muutamia. --Jmk (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 19.53 (EEST)
Tartun hieman kysymyksen muotoiluun. Mitä tarkoittaa "selkeästi poikkeava"? Ei oikein mitään. Mikä tahansa ero välimerkkikäytännössä saa aikaan sen, että jos toiseen kieleen soveltaa suomen sääntöjä, saa aikaan virheen eli selkeän poikkeaman oikeasta tavasta kirjoittaa. Ilmeisesti jokaisessa kielessä on selkeästä suomesta poikkeavia käytäntöjä. Ruotsissa esimerkiksi yhdysmerkkiä käytetään eri lailla. Sitä ei panna samojen vokaalien väliin (esim. högskoleexamen tai lantmäteriingengör) ja mitään välilyöntisääntöjä ei tarvita (esim. Galna ko-sjukan, Anders Hammarskiöld-stiftelsen). Kaiken kukkuraksi Suomessakin on lukuisia ihmisiä, jotka käyttävät välimerkkejä selkeän poikkeavasti. --Pxos (keskustelu) 1. toukokuuta 2019 kello 10.41 (EEST)
Kun englannissa käytettään ajatusviivaa tai puolipistettä, suomessa käytetään pilkkua tai sen voi toisinaan kääntää myös pisteellä. En.wikin artikkelien kääntäjien pitäisi ottaakin huomioon kielten väliset välimerkkierot ja välttää ajatusviivan ja puolipisteen käyttöä viimeiseen asti, sillä niille on tarvetta äärimmäisen harvoin. --Abc10 (keskustelu) 2. toukokuuta 2019 kello 15.30 (EEST)
Ja tärkein: Suomen kielessä, ei laiteta pilkkua näin.--Urjanhai (keskustelu) 17. toukokuuta 2019 kello 19.03 (EEST)
Englannissa, lähinnä kai amerikanenglannissa, on joku ihme sääntö että kun lauseen viimeinen sana on lainausmerkeissä, myös lauseen loppuvälimerkki tulee lainausmerkkien sisään vaikkei kuuluisikaan itse lainaukseen. Esimerkiksi: How do you like Shakespeare's "Hamlet?" eikä paljon loogisemmin How do you like Shakespeare's "Hamlet"?, koska näytelmän nimi on "Hamlet" ilman kysymysmerkkiä. Tuohon ei ole mitään kieliopillista perustetta, ainoa peruste jonka olen nähnyt on "se näyttää paremmalta painetussa tekstissä". JIP (keskustelu) 13. toukokuuta 2019 kello 00.02 (EEST)
Käytetäänkö englannissa joissain sanoissa yhdysmerkkiä? Kyllä kai yhdysmerkki englannissakin tunnetaan. Onkohan englannissa yhtään vähintään kolmiosaista yhteen kirjoitettavaa yhdyssanaa. Lisäksi lainausmerkit voi järjestää 41:llä eri tavalla, joista tavat 1-16 ovat kaareville kokolainausmerkeille, 17-32 kaareville puolilainausmerkeille, 33-36 kulmakokolainausmerkeille, 37-40 kulmapuolilainausmerkeille ja 41 on japanilainen tapa järjestää ne. --40bus (keskustelu) 27. toukokuuta 2019 kello 15.08 (EEST)
Toki englannissa yhdysmerkkiä käytetään, kuten voit lukea vaikka nyt aluksi wikipedia-artikkelista en:Hyphen#Use in English, ja googlaamalla hyphen in english löydät lisää. Täsmäkysymykseesi kolmiosaisista sanoista mainittakoon em. wikiartikkelista ice-cream-flavored candy. Ilman yhdysmerkkiä kolminkertaiset yhdyssanat ovat harvinaisempia ja lähinnä kiteytyneitä ilmauksia kuten whatsoever, nevertheless tai highwayman. --Jmk (keskustelu) 27. toukokuuta 2019 kello 15.20 (EEST)
@Jmk: Onko englannissa sitten yhtään neliosaista yhdysmerkitöntä yhteen kirjoitettavaa yhdyssanaa? --40bus (keskustelu) 27. toukokuuta 2019 kello 16.45 (EEST)
Ainakin outdoorsmanship. -Ochs (keskustelu) 27. toukokuuta 2019 kello 19.47 (EEST)
Onks toi manship yhdyssana? --Höyhens (keskustelu) 27. toukokuuta 2019 kello 21.34 (EEST)
Ehkä tuo -ship on tosiaan paremminkin suffiksi, vaikka sivulla, jolta tuon alun perin löysin, sana miellettiin neliosaiseksi yhdyssanaksi. Erikoisalojen sanastossa on kyllä kaikenlaista: [1]. -Ochs (keskustelu) 28. toukokuuta 2019 kello 00.00 (EEST)
Käytetäänkö yhdysmerkkiä englannissa ollenkaan sellaisissa yhdyssanoissa, joiden toinen osa on erisnimi ja toinen yleisnimi, kuten Eiffel-tower, mikä on oikeasti Eiffel Tower. --40bus (keskustelu) 7. kesäkuuta 2019 kello 17.09 (EEST)
Eipä juuri. Erisnimen kanssa voi kyllä tulla yhdysmerkki esim. sellaisissa kuin un-British, pro-Nazi, America-loving. --Jmk (keskustelu) 10. kesäkuuta 2019 kello 14.17 (EEST)

Kolme tai useampia kirjaimia peräkkäin ilman yhdysmerkkiä[muokkaa wikitekstiä]

Onko joissain kielissä sanoja, joissa on vähintään kolme samaa kirjainta peräkkäin? Englannissakaan näin ei ole, sillä see + -er = seer eikä seeer ja bell + like = bell-like eikä belllike. Ruotsissakin on nattrafiken ja fullastad eikä natttrafiken ja fulllastad. Tavuttaessa kirjoitetaan kuitenkin kolme kirjainta. --40bus (keskustelu) 10. kesäkuuta 2019 kello 09.46 (EEST)

Saksassa on vuoden 1996 oikeinkirjoitusuudistuksesta lähtien. Esim. ennen kirjoitettiin Schiffahrt, nykyään suositellaan Schifffahrt, tosin voi kirjoittaa myös Schiff-Fahrt ([2]). -Ochs (keskustelu) 10. kesäkuuta 2019 kello 13.54 (EEST)
Virossa on bändi nimeltä Jäääär, suomeksi ’jään reuna', tosin sana pitäisi suosituksen mukaan kirjoittaa yhdysmerkillä. -Ochs (keskustelu) 10. kesäkuuta 2019 kello 14.00 (EEST)
Koska romaniassa määräinen artikkeli liitetään suffiksina sanan loppuun, sana "lapset" (määräisessä muodossa) on romaniaksi copiii. -Ochs (keskustelu) 10. kesäkuuta 2019 kello 14.09 (EEST)
Copiii tuli täälläkin mieleen ekana kun kuulin, ei ole edes yhdyssana. --Höyhens (keskustelu) 6. heinäkuuta 2019 kello 21.17 (EEST)
Täällähän näitä oli vielä lisää. -Ochs (keskustelu) 11. kesäkuuta 2019 kello 00.17 (EEST)
Kadunnimistä tulee mieleen vain ”Schlossstrasse”, joka on sekin mahdollinen vain Sveitsissä tai Leichstensteinissä, kun Saksasa ja Itävallassa sen nimi on Schloßstraße johtuen ß: n käytöstä. --40bus (keskustelu) 6. heinäkuuta 2019 kello 18.28 (EEST)
Schlossstrassestraße on oikein koko kielialueella. Koska sanan Schloss o on lyhyt vokaali, sen jälkeen kirjoitetaan koko kielialueella nykysääntöjen mukaan kaksi ässää. -Ochs (keskustelu) 19. heinäkuuta 2019 kello 18.08 (EEST)
"Schlossstraße" Saksassa ja Itävallassa. Straßessa on pitkä vokaali, jolloin käytetään ß:ää.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 19. heinäkuuta 2019 kello 18.55 (EEST)
Olet aivan oikeassa. Minulle tuli sanan loppuosassa lapsus, kun kiinnitin huomioni vain alkuosaan ja kolmen peräkkäisen s:n esiintymismahdollisuuteen. -Ochs (keskustelu) 19. heinäkuuta 2019 kello 19.55 (EEST)
Hollannissa on esimerkiksi verbissa eren, joka taipuu eert, eerde, geëerd. Tuossa partisiipinperfektissä on toisen een päällä treema osoittamassa sen, että ko. e-kirjaimesta alkaa jälkimmäinen tavu. Suomen kieliopillahan se kuuluisi kirjoittaa "ge'eerd" tai "ge-eerd".--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 19. heinäkuuta 2019 kello 18.53 (EEST)

Valkoposkihanhien tiiviit pariskunnat[muokkaa wikitekstiä]

Mihin perustuu valkoposkihanhien tiiviit pariskunnat? Linnut näyttävät keskenään samanlaisilta ja erityisempää luonnetta johon tykästyä ei näillä linnuilla ole. Miksi valkoposkihanhet siis pitävät puolisostaan kiinni? Nämä jos mitkä näyttävät ohjelmoiduilta japanilaisilta tekolinnuilta. Tunnistavatko valkoposkihanhet kenties puolisonsa hajun perusteella? Tämän lajin urokset selvästi valvovat naaraan turvallisuutta ja ovat valmiita sihisemään ja hyökkäämään. Perustuuko pariskunnat mahdollisesti tällaiseen työnjakoon, jossa uros on kuin liimattu naaraan kylkeen puolustuksellista syistä? Tästä minulle huomautettiin, että joutsenilla on vielä tiiviimmät pariskunnat, mutta en asiaa tunne. --Hartz (keskustelu) 10. toukokuuta 2019 kello 20.05 (EEST)

Mihin perustuu ihmisen tiiviit pariskunnat? Ihmiset näyttävät keskenään samanlaisilta ja erityisempää luonnetta johon tykästyä ei ihmisillä ole. Miksi ihmiset siis pitävät puolisostaan kiinni? --Urjanhai (keskustelu) 12. toukokuuta 2019 kello 11.17 (EEST)
Raha ratkaisee. Eläimillä ehkä paras pesäpaikka on vastaava. --Höyhens (keskustelu) 6. heinäkuuta 2019 kello 21.19 (EEST)

"Jokainen sukupolvi uskoo olevansa viimeinen"[muokkaa wikitekstiä]

Viime aikoina olen yrittänyt kaivaa tietoa otsikon lauseen alkuperästä, tuloksetta. Ainakaan englanninkielinen käännös ei ankaran googletuksen tuloksena paljastanut yhtään mitään. Onko mahdollisesti jostain muunkielisen filosofin tai kirjailijan pyörittelyistä tms. peräisin? --Mononesia (keskustelu) 21. toukokuuta 2019 kello 21.10 (EEST)

Tuolla on lentäviä lauseita sukupolvista. Suosikkini noista on tuo Orwellin "Jokainen sukupolvi uskoo olevansa älykkäämpi kuin edellinen ja viisaampi kuin seuraava". Mieleen tulee myös "Meidän jälkeemme vedenpaisumus". Yksi syy, miksi niin monet haluavat uskoa lopun aikojen olevan käsillä, saattaa olla, että jokainen ihminen haluaisi olla jotain erityistä. Jos ei sitten muuta, niin edes elää viimeisten koskaan eläneiden ihmisten joukossa. -Ochs (keskustelu) 21. toukokuuta 2019 kello 23.59 (EEST)

Urakoitsija meni konkurssiin[muokkaa wikitekstiä]

Mikä urakoitsija meni konkurssiin viime päivinä? --40bus (keskustelu) 24. toukokuuta 2019 kello 14.25 (EEST)

Tähän pitäisi vastata äärimmäisen pian. Äärimmäisen suuri kiitos jo etukäteen. --40bus (keskustelu) 8. heinäkuuta 2019 kello 17.27 (EEST)

Omera, [3] oli uutisissa ainakin. --Zache (keskustelu) 8. heinäkuuta 2019 kello 17.44 (EEST)

Kuparinen[muokkaa wikitekstiä]

Mistä "kuparinen" merkityksessä nolla maalia on tullut?--RicHard (keskustelu) 25. toukokuuta 2019 kello 17.49 (EEST)

Pari selitystä kuparisen rikkomiselle: http://www.sci.fi/~sut/kesa2011/kupari.html, http://www.kysy.fi/kysymys/mista-juontuu-sanonta-kuparinen-rikkirikkoi-kuparisen-kun-joukkue-tekee. --Anr (keskustelu) 25. toukokuuta 2019 kello 18.03 (EEST)

Rannekipu[muokkaa wikitekstiä]

Liiallinen wikityöskentely (siis kannettavan tietokoneen ohjauslevyn ja näppäimistön käyttö) on aiheuttanut oikeaan ranteeseeni minkä lie jännetuppitulehduksen, jota yritän hoitaa pitämällä rannetta suorassa idealsiteen avulla. Kipua on ollut jo kuukausia parinkymmenen sentin matkalla ranteen sisäsyrjästä peukalonhankaan. Koska lääkäriin näin epäakuutin vaivan vuoksi pääsee työtön osa-aikaeläkeläinen vasta parin kolmen kuukauden kuluttua, kysynpä täällä mahdollisia neuvoja asiassa. –Kotivalo (keskustelu) 2. kesäkuuta 2019 kello 09.40 (EEST)

Kuulostaa rannekanavaoireyhtymältä. En-wikissä aiheesta on enemmän. --Hartz (keskustelu) 2. kesäkuuta 2019 kello 09.48 (EEST)
Åboteekissa myydään rannetukia - beige trikooputkilo, joka kiristetään tarranauhoilla ja jossa on muotoiltu metallinen lasta sisällä. Käy molempiin käsiin, pitää ranteen jäykkänä ja tukee ehkä paremmin kuin idealiside. Käytin menestyksellä omaan rannekipuuni (joka tosin oli eri ranteessa kuin hiiri, mistä lie tullut). Toinen vaihtoehto on opetella käyttämään toista kättä tai mahdollisimman paljon näppäinyhdistelmiä (miten onnistuu, en osaa sanoa, jos sulla on Mac). Lienee turha ehdottaa wikityöskentelyn välttämistä, koska mitään vieroitusoireisiin auttavaa purkkaa tai laastaria ei ole.--Htm (keskustelu) 2. kesäkuuta 2019 kello 09.56 (EEST)
Myös ihan soppakauhan tai paistinlastan voi köyttää käteensä. --Hartz (keskustelu) 2. kesäkuuta 2019 kello 10.00 (EEST)
Omasta kokemuksesta (pitkäaikainen lievä ranteen rasitusvamma): kineesioteippikin saattaa auttaa. Tärkeintä on kuitenkin opetella uudet työasennot, joissa ranne ei rasitu niin paljon. Ranteen pitäisi pysyä mahdollisimman paljon rennossa keskiasennossa ja kirjoitustyö tehdä rannetta vääntämättä, eli ota koko käden ja selänkin lihakset avuksi. -Ochs (keskustelu) 2. kesäkuuta 2019 kello 10.22 (EEST)
Joo, tuo ranneliike on pahinta. Ehkä minun pitäisi palata pöytäkoneeseen tai ainakin erilliseen hiireen, jolloin ranteen kääntely siirtyisi merkittävältä osin kyynärniveleen. Ensin käyn apteekissa hakemassa tukea, kiitos neuvoista. – Kotivalo (keskustelu) 2. kesäkuuta 2019 kello 10.41 (EEST)
Erillinen hiiri on muutenkin näppärämpi. Kannattaa myös harkita käyttäjäkäden vaihtoa. Käsi (aivot) oppii aika nopeasti, ehkä muutamassa päiväss', ehkä viikossa, toimimaan automaattisesti. Itse olen jonkin aikaa käyttänyt vuorotellen oikeaa ja vasenta, kun lääkäri suositteli olkapäätäni tutkittuan. (Hiiren asetuksia ei pidä muuttaa vasenkätiseksi, siitä tulee pelkkää sotkua, jos joutuu käyttämään konetta vaikka kirjastossa.) --Abc10 (keskustelu) 2. kesäkuuta 2019 kello 10.50 (EEST)
Tenniskyynärpää on tosiaan seuraava uhka, jos siirtyy irtohiireen (siitäkin on tullut kärsittyä, ja siihen ei tainnut olla mitään punttiohjelmaa), mutta siihen saattaa taas voi auttaa käden vaihtelu. Ranteen rasitusta se ehkä voi vähentää. --Urjanhai (keskustelu) 2. kesäkuuta 2019 kello 10.56 (EEST)
Ergonomiaakin voi koettaa parantaa. Monet käyttävät läppäreissäkin erillistä näppäimistöä, hiirtä ja näyttöä, ja vaikka erilliset näytöt ovatkin kalliita (tai käytetyn ehkä voi saada halvemmallakin), niin erillinen hiiri ja näppäimistö eivät ole kovin kalliita. Joskus on myös ollut pöytäkoneen näppäimistöihin jotain geelitäytteisiä rannetukialustoja, mutta luultavasti nuo käteen pistettävät tuet ovat parempia. Kuitenkin myös kunnollisemmalla irtonäppäimistöllä ja kunnollisemmalla hiirellä työasennot saattaa muuten saada ergonomisemmiksi. Itse käytän läppärissäkin hiirtä pelkästään mukavuuden takia oikeastaan aina paitsi jos läppäri on esim. junassa tai bussissa sylissä. Jos lääkäriin pääsee, niin kannattaa pyytää lähetettä myös fysioteraupeutille. En tunne juuri tätä rannevaivaa, mutta esim. yli vuoden kestäneestä olkapäävaivasta pääsin muutamassa viikossa fysioterapeutin punttiohjelmalla. Ensimmäinen lääkäri jolle menin, käski vain venyttelemään mutta toinen antoi heti ensimmäiseksi fysioteraupeutin lähetteen. Eri vaivoissa on kuitenkin eroa, ja toisiin löytyy kuntouttavia liikkeitä helpommin, toiset ehkä vaativat myös lepoa. Hiirikäden vaihtoakin voi yrittää.--Urjanhai (keskustelu) 2. kesäkuuta 2019 kello 10.52 (EEST)

Kiitän kaikkia neuvoista. Täytyypä kokeilla olisiko isävainaani molempikätisyys yhtään periytynyt. Ergonomian parantaminen on esteetikolle vaikeaa, valtaosa viime vuosien tuotannostani on nimittäin syntynyt tällaisessa työpisteessä. Billnäsin kirjoituspöydästä luovuin jo vuosia sitten, mutta ehkä asioita täytyy punnita uudelleen. – Kotivalo (keskustelu) 2. kesäkuuta 2019 kello 12.46 (EEST)

Ei ihme jos vähän kipuilee. Tuon työpisteen voi siirtää parevekkeelle ilta-auringon suuntaan. Oma Billnäsini on palvellut jo kymmeniä vuosia, vain istuimet ovat vaihtuneet. --Abc10 (keskustelu) 2. kesäkuuta 2019 kello 12.59 (EEST)
Tuota.. työterveyspuolella joskus vuonna luu ilmaisivat, että hallintalaitteiden tulisi olla suhteellisen alhaalla ja näyttöjen ylhäällä. Hiirtä ei varmaan silloin ollut keksitty. Sitäpaitsi silloin puhuttiin sitäkin, että näytön taustan tulisi olla musta ja kirjoituksen keltaista että rasittaisi silmiä vähiten mutta teksti erottuisi kunnolla. Viimeksimainitun väriyhdistelmän suosio on kadonnut, mutta edellisiä jaksan edelleen suositella. --Höyhens (keskustelu) 8. kesäkuuta 2019 kello 01.51 (EEST)
Nykyäänhän on pelikaupoissa hammaslääkärin tuolin näköisiä työasemia, joilla pelaamisen pitäisi olla hieno kokemus, ja jotain vastaavia voi olla toimistopuolellakin. Käyttäjä:Vesa Linja-aho joskus muutama kuukausi sitten kirjoitti Hesariin mielipidekirjoituksen, että läppäriä tulisi käyttää vain tilapäiseen muistiinpanojen tekoon kirjastoissa ym. ja muuten käyttää kunnon pöytätyöasemaa. Jos ei ole hirveitä tehovaatimuksia niin kelvollisia pöytälaitteita saa varmaan myös käytettyimä tai näytön ja irtonäppiksen läppäriin. --Urjanhai (keskustelu) 8. kesäkuuta 2019 kello 09.17 (EEST)

Demareiden O- ja E-ryhmät[muokkaa wikitekstiä]

"Myöhemmin 1960-70-luvulla Helsingin demareilla oli tiukkaa jakoa ns. O- ja E-ryhmiin, oikeistoon ja edistysmieliseen vasemmistoon." https://helsinki.sdp.fi/historia/ Mitä tämä tarkoittaa? --Hartz (keskustelu) 3. kesäkuuta 2019 kello 08.11 (EEST)

O ja E tulevat kaiketi sanoista oikeisto ja edistysmielinen tjsp. Oikeistodemarit suosivat aseveliakselia eli yhteistyötä lähinnä kokoomuksen suuntaan, edistysmieliset vasemmiston yhteistyötä eli SKDL:n ja SKP:n suuntaan. Tyypillinen Helsingin oikeistodemari oli Väinö Leskinen, vasemmistodemari Arvo Salo. --Höyhens (keskustelu) 3. kesäkuuta 2019 kello 10.08 (EEST)

Traktorien rekisterikilvet[muokkaa wikitekstiä]

Miksi kaikissa traktorien rekisterikilvissä on keskimmäisenä kirjaimena A tai B? En ole koskaan nähnyt muita kirjaimia. --40bus (keskustelu) 4. kesäkuuta 2019 kello 21.11 (EEST)

Omassa traktorissani rekisterikirjaimet ovat IR, mutta se on vuosimallia 1971. Ilmeisesti vuodesta -82 lähtien traktorit ovat saaneet kolme kirjainta aikaisemman kahden sijaan. (http://www.kilpipaja.com/paja/Traktori.html) --Seeggesup? 4. kesäkuuta 2019 kello 22.34 (EEST)

Perhosen tunnistusapua?[muokkaa wikitekstiä]

Hei! Näin tänään aamulla meiän pihalla voikukassa sellaisen nokkosperhosen kokoisen ruskean perhosen, jolla oli 4 oranssia pilkkua kummassakin siivessä. Niiden oranssien pilkkujen sisällä oli mustat pienemmät pilkut. Tietääkö kukaan mikä semmoinen perhonen on lajiaan? Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 5. kesäkuuta 2019 kello 13.06 (EEST)

Oliko jompi kumpi noista Metsäpapurikko tai Tummapapurikko? Googlella voi löytää parempia kuvia. --Linkkerpar 5. kesäkuuta 2019 kello 13.39 (EEST)
Metsäpapurikolta näyttää aika paljon, tosin ne oranssit pilkut olivat siiven ulkoreunassa. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 5. kesäkuuta 2019 kello 15.35 (EEST)

MyMaps ja mobiililaitteet[muokkaa wikitekstiä]

Hei, voiko MyMaps-karttaan tehdä viivoja mobiililaitteilla? Jos voisi, se olisi suuri helpotus Onko tämä siis mahdollista Vastaa todella pian. Kiitos jo etukäteen. --40bus (keskustelu) 5. kesäkuuta 2019 kello 19.30 (EEST)

En tiedä.--MAQuire (keskustelu) 5. kesäkuuta 2019 kello 19.36 (EEST)
Nykyisenkaltaiset mobiililaitteet olisi paras poistaa käytöstä. Niistä on enemmän riesaa kuin hyötyä. Perustelut jääkööt tuonnemmaksi. --Höyhens (keskustelu) 8. kesäkuuta 2019 kello 01.45 (EEST)

Mikä musiikki?[muokkaa wikitekstiä]

Mikä musiikki soi tässä ohjelmassa kohdassa 7:58?--91.155.64.33 6. kesäkuuta 2019 kello 07.15 (EEST)

Jokin ohjelmaa varten tehty. Tietokoneella tehty varmaan muutamassa minuutissa. --Hartz (keskustelu) 6. kesäkuuta 2019 kello 08.02 (EEST)
Se on ollut muutamassa muussakin ohjelmassa eikä vain tässä.--91.155.64.33 6. kesäkuuta 2019 kello 08.44 (EEST)

Puolikkaat ja kurssiarvosanat lukiossa[muokkaa wikitekstiä]

Yleisesti hyväksytyssä systeemissä kurssiarvosanat ovat 4–10 ja ne muodostuvat eri opettajilla eri tavoin. Yleinen metodi on kokeeseen pohjautuva arviointi. Koearvosanoja on mahdollisuus tarkentaa symboleillä + (plus), ½ (puolikas) ja − (miinus). Jos tuli puolikas, tuli yleensä mutka matkaan niin, että nostetaanko kurssiarvosanaa ylöspäin vai lasketaanko alaspäin. Miten omilla lukioajoillanne on ollut praksis? Minulla on ollut monia tapoja, yleisimpänä puolikas ylöspäin, mutta joillakin maikoilla saattoi olla sellainen toimintamalli, jos tuli esimerkiksi 9½, maikka saattoi syynätä kokeen vielä läpi ja miettiä, voiko antaa kymppiä. Jos ei voinut, maikka saattoi jostain nipistää pisteen pois ja tiputtaa 9+:aan, jolloin jäi ysi kurssiarvosanaksi. Monella oli myös eroavaisuus siitä, voiko päästä läpi arvosanalla 4½, 5− vai peräti 5.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 6. kesäkuuta 2019 kello 11.35 (EEST)

Jostakin historian kokeesta tuli ainoastaan 6½ (en muista ihan tarkkaan), mutta jaksotodistukseen merkittiin kahdeksan, yleensä todistukseen tuli kuitenkin parempia numeroita. Laajan matematiikan kokeita piti toisinaan uusia. ---​r​a​i​d​5 (keskustelu) 7. kesäkuuta 2019 kello 23.57 (EEST)
Tarkoitatko koulua? Tuntiaktiivisuus nosti numeroa, passiivisuus laski. Plussa oli vähän semmoinen merkki että hyvällä työllä siinä on nousumahdollisuuksia, miinus taas oli pelote että numero voi laskea jollei meininki parane. Kerran yks kaveri jäi luokalleen kun kolme nelosta riitti siihen, maantiedon, eläinopin ja kasviopin nelosilla, jotka kirjoitti sama opettaja. Sitten taas viimeisellä keskikoululuokalla nousi hyvien urheilijoiden terveysoppinumerot kummasti jotta parhaat urheilijat pääsivät lukioon. Mutta tämä tarina on siis 60-luvulta. Ei kai vuosisataa tartte sanoa.. --Höyhens (keskustelu) 8. kesäkuuta 2019 kello 01.27 (EEST) EDIT Yhden tapauksen muistan kun itsellä laski historia ysistä kutoseen kun vastasin kysymykseen "Millaista oli opetus 1800-luvulla" että "Vanhanaikaista". --Höyhens (keskustelu) 8. kesäkuuta 2019 kello 01.30 (EEST)
Tulipa kouluaikoina sitten laiskoteltua tai ahkeroitua, niin Kiinassa on kaikki toisin. Matikainen, Jenny: Kiinan kuuluisassa ylioppilastehtaassa voi saada kepistä, mutta moni haluaa lapsensa juuri sinne – Li Ding käy koulua 17 tuntia päivässä Yle Uutiset. 8.6.2019. ---​r​a​i​d​5 (keskustelu) 8. kesäkuuta 2019 kello 22.26 (EEST)

Milloin tiedostettiin maankohoaminen?[muokkaa wikitekstiä]

Turun linna oli ennen saarella. Kun linnoja keskiajalla rakennettiin, ymmärsivätkö rakentajat maan kohoavan jatkuvasti ja että linna olisi joskus mantereella? –Kommentin jätti 193.64.221.25 (keskustelu) 7. kesäkuuta 2019 kello 10.46 (EEST)

Kirjallisuudesta tai googlaamalla voisi löytyä tietoja. En osaa sanoa, ymmärrettiinkö tai huomattiinko asiaa jo keskiajalla (varmaan kansa huomasi, etenkin rannikolla asuvat, mutta viisaat herrat sitten erikseen). Jossain muistan lukeneeni, että 1700-luvulla tjsp ilmiö Ruotsissa oli huomattu ja siitä käytettiin silloin nimitystä "Vattuminskning" (eli "veden väheneminen"). - Maankohoaminenhan on voinmakkainta pohjanlahdella ja pienenee sieltä kauemmas mentäessä kunnes itämeren reunamilla jo menee nollaan. Ja kun 1700-luvulla tehtiin isojakoja niin siitä alkoi loputon vesijättöjen jako. Näistä vesijättöjen jaoista Pohjanmaalla on brittiläislähtöinen maantieteilijä Michael Jones tehnyt aikoinaan suomessa julkaistun väitöskirjan.--Urjanhai (keskustelu) 7. kesäkuuta 2019 kello 14.47 (EEST)
Arttu Räsäsen gradussa [4] s. 6 kerrotaan jotain. Rantaviivan siirtyminen on tunnettu "jo kauan", mutta syy selvisi vasta 1800-luvulla. Aiemmin epäiltiin merenpinnan alenemista. Thomas Jamieson esitti 1865 jääkauden lommolle painaman maan kohoavan takaisin. 1800-luvun lopulla tutkittiin vanhoja karttoja ja ilmeni, ettei merenpinnan aleneminen ole mahdollinen selitys. (Gradu ei kerro miten se ilmeni, mutta melko ilmeinen syy voisi olla, että maankohoamisen nopeus on erisuuri eri paikoissa, mikä ei selittyisi merenpinnan laskulla). --Jmk (keskustelu) 7. kesäkuuta 2019 kello 15.05 (EEST)
Varmaan huomattiin se, mikä tiedetään nyt: maankohoamista tapahtuu koko maapallon mitassa voimakkaasti vain paikoin, siis juuri Pohjanlahti ja Hudsoninlahti Kanadassa, jotka jotka sattumalta ovat myös ne alueet, joissa jääkauden aikaan oli laaja mannerjää. Samalla tavoin 1800-luvulla pääteltiin myös jääkauden olemassaolo. (Siitä erittäin hyviä yleisesityksiä Suomessa.) Päätelmään jääkaudesta tultiin, kun huomattiin samanlaisia pinnanmuotoja olemassa olevien jäätriköiden liepeillä ja toisaalta laajoilla alueilla hyvin kaukana nykyisistä jäätiköistä. Ja samoin varmaan viimeistään 1800-luvulla arvatenkin opittiin mittamaan meriveden korkeuksia eri puolilla maailmaa ja rinnastamaan niitä, millä havainto arvattavasti lopullisesti varmistui.--Urjanhai (keskustelu) 7. kesäkuuta 2019 kello 15.33 (EEST)

Tetrakromaattinen värinäkö miehellä[muokkaa wikitekstiä]

Voiko miehellä olla tetrakromaattinen värinäkö? 109.240.230.95 10. kesäkuuta 2019 kello 18.20 (EEST)

Ei kai edes teoriassa, jos kyseessä on XY-kromosomiston omaava mies (ei siis XXY). Se X-kromosomin mutaatio, joka aiheuttaa neljännen tappisolutyypin, saattaa olla naisella vain toisessa X-kromosomissa, jolloin molemmat voivat modifioida tappisoluja ja täten aiheuttaa tetrakromaattisen värinäön. En tiedä onko tämä ihan lopullinen vastaus. --Höyhens (keskustelu) 10. kesäkuuta 2019 kello 19.53 (EEST)
Voiko XXY-miehellä (katso Klinefelterin oireyhtymä) olla tetrakromaattinen värinäkö? 109.240.230.95 10. kesäkuuta 2019 kello 20.29 (EEST)
Tai miehellä, jolla on jokin xxy:täkin harvinaisempi kromosomiyhdistelmä, jossa on kaksi X-kromosomia –Kommentin jätti 109.240.230.95 (keskustelu) 10. kesäkuuta 2019 kello 21.49 (EEST)
Periaatteessa voi, mikäli päättelyni yllä on oikea. En tiedä onko asiaa tutkittu. --Höyhens (keskustelu) 11. kesäkuuta 2019 kello 18.36 (EEST)

Räjähdykset Ruotsissa[muokkaa wikitekstiä]

Miksi Ruotsissa nykyisellään räjähtelee niin paljon pommeja? Viime yönä jopa kaksi kertaa eri paikoissa. --Ruotsiaa (keskustelu) 11. kesäkuuta 2019 kello 17.33 (EEST)

Vaikea kysymys. Olisiko ilmoituskynnys siellä madaltunut? --Jmk (keskustelu) 11. kesäkuuta 2019 kello 22.22 (EEST)
Vaikka tänä vuonna räjähdyksiä onkin ollut enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona, toisaalta esim. Malmössä räjähdysten lukumäärä on vuodeta 2016 vuoteen 2018 vähentynyt ([5]). Eli kyseessä voi olla sattumanvarainen vaihtelu. Syistä ei tuossa esitetä mitään arveluja. Ilmoituskynnys voi tietysti madaltua, jos ihmiset pelkäävät terrorismia, mutta luulisi, että taajamassa tapahtuvat räjähdykset tulisivat joka tapauksessa poliisin tietoon. -Ochs (keskustelu) 12. kesäkuuta 2019 kello 23.10 (EEST)
Käsikranaatit ovat ilmeisesti alamaailman trendi: [6]. -Ochs (keskustelu) 12. kesäkuuta 2019 kello 23.15 (EEST)

Laajimmalle levittäytyneet kaupungit[muokkaa wikitekstiä]

Hei, haluaisin lista 20 laajimmalle levittäytyneestä kaupungista. Google ei löydä mitään. Vastaa mahdollisimman pian. Kiitos jo etukäteen. --40bus (keskustelu) 15. kesäkuuta 2019 kello 12.21 (EEST)

Tuota on hirveän vaikea määritellä, kun kaupunkien hallinnolliset rajat ovat kiveen hakattuja, kun taas kaupunkiseutu voi olla hyvinkin laaja. Sinun varmaan täytyy tarkastella "urban area" -hakusanalla https://en.wikipedia.org/wiki/Urban_area eikä "city"-sanalla (tai "city proper"). https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_urban_areas_by_population Tämä tällainen luettelo ei ole oikea vastaus kysymykseesi https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_largest_cities_by_area --Hartz (keskustelu) 15. kesäkuuta 2019 kello 12.28 (EEST)
Tuosta https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_urban_areas_by_population siis sarakkeen "Area" sisältämää nuolta painamalla saa järjestettyä suuruusjärjestykseen pinta-alan mukaan. Tällöin ykkönen on New York ja kakkonen yllättäen Boston. --Hartz (keskustelu) 15. kesäkuuta 2019 kello 12.51 (EEST)
@Hartz: Tarkoitin taajaman, en kaupungin hallinnollisten rajojen sisäpuolella olevan alueen pinta-alaa. Tällä laskutavalla New Yorkin kaupunkiin kuuluvat myös mm. Nassau, Suffolk ja New Jersey. Washington DC:n kaupunkiin kuuluu tällöin osia Marylandista ja Virginiasta. Tällöin USA:n ykkönen on Atlanta. --40bus (keskustelu) 15. kesäkuuta 2019 kello 17.55 (EEST)
Artikkeli New York metropolitan area kertoo heti alussa, että New Yorkin metropolialue on maailman suurin metropolialue kaupunkialueen alassa mitattuna (11 640 km2). Lisäksi artikkelista löytyvät pinta-alat 34 493 km2 ja 17 405 km2, jotka ovat peräisin jonkinnäköisistä metropolialueiden tilastoalueista, mutta näissä pinta-alaan taitaa olla laskettuna muukin kuin kaupunkimaiset alueet. –Samoasambia 15. kesäkuuta 2019 kello 18.12 (EEST)
Tieto oli lähteistetty tutkimuksella, jonka sivulta 42 löytyy lähes parikymmentäsivuinen luettelo maailman kaupunkialueista kaupunkimaisen alueen pinta-alan mukaan. –Samoasambia 15. kesäkuuta 2019 kello 18.16 (EEST)
Maailmassa ei taida olla mitään sellaista taajaman tai muun vastaavan määritelmää, jota sovellettaisiin yhtenäisesti kaikissa valtioissa. Listaukset väkiluvultaan tai pinta-alaltaan suurimmista ei-hallinnollisista kaupungeista eivät sen takia ole vertailukelpoisia eri maiden välillä. Hallinnollisten kaupunkien väkiluvut ovat selkeitä määritellä, mutta nekin riippuvat vastaavasti siitä, mihin kaupungin hallinnolliset rajat on aikanaan asetettu. --Raksa123 (keskustelu) 15. kesäkuuta 2019 kello 18.44 (EEST)

Vegetarismi?[muokkaa wikitekstiä]

Mietin tuossa, kun luin kasvissyönnistä, että mistä kielestä nämä vegetarismiin liitetyt etuliitteet tulevat? Eli siis nämä lakto, ovo, pesco ym.? Ilmeisesti jostain romaanisesta kielestä, mutta ainakaan latina-sanakirja ei tunnistanut kaikkia liitteitä. --ProoMatti (keskustelu) 19. kesäkuuta 2019 kello 10.21 (EEST)

Varmaan ns. lääketieteellisestä latinasta. --Höyhens (keskustelu) 19. kesäkuuta 2019 kello 10.28 (EEST)
Italiaksi kala on pesce, ja sanakirjakin vahvistaa italian lähteeksi tuossa tapauksessa. Kana puolestaan on italiaksi pollo, joten sama sylttytehdas lienee lähteenä siinäkin. Nämä kumpikin ovat uudehkoja sanoja, ja nykyään monet italiankieliset ruokasanat ovat muuallakin maailmassa tuttuja ruokalistoista. Ovo- ja lakto- sen sijaan tulevat aika suoraan latinasta. -Ochs (keskustelu) 19. kesäkuuta 2019 kello 13.40 (EEST)

Jos syö hunajaa, mutta ei maitoa, munaa tai lihaa tai kalaa, niin onko silloin vegaani, vai onko sillä joku oma nimityksensä? Mielovegetaristi? --Sumppamara (keskustelu) 22. kesäkuuta 2019 kello 11.48 (EEST)

Arvelisin että tuotteen ollessa eläinperäinen ei ole vegaani (vrt. esim. maitotuotteet). Joku nimitys voi ehkä ollakin.--Urjanhai (keskustelu) 22. kesäkuuta 2019 kello 13.59 (EEST)
Hunaja on suurimmaksi osaksi kasveista peräisin. Pitäisin sitä enemmän kasvikunnan tuotteena mutta vaikea sanoa että onko sillon vegaani jos syö vain kasveja ja hunajaa. --Linkkerpar 22. kesäkuuta 2019 kello 15.59 (EEST)
Asiasta löytyy useita kirjoituksia.[7][8] Itse vertaisin hunajaa maitoon. Maito on tarkoitettu vasikoille ja hunaja mehiläisille. Kumpaakaan tuotetta ei olisi ilman eläimiä. Toisaalta vegaanituotteiksi miellettyjä marjoja ja hedelmiä ei olisi ilman hyönteisiä.--Puppe100 (keskustelu) 22. kesäkuuta 2019 kello 22.29 (EEST)
Itse en pidä kasvipölytteisiä saati sitten eläinten virtsalla lannoitettuja kasveja vegaanisina. Jotkin ystäväni eivät hyväksy myöskään ensimmäisen sukupolven vegaanikasveja. Onneksi kasvimullalla kasvatetut kasvit ovat yleistymässä.--MAQuire (keskustelu) 22. kesäkuuta 2019 kello 23.10 (EEST)
Kyllähän koko ekosysteemi on lukemattomien vuorovaikutusten verkko. Kasvit esimerkiksi kasvavat mullassa, jota eläinkuntaan kuuluvat lierot ym. ovat karikkeesta hajoittaneet. Jos eläimet kuolisivat, niin kasveistakin suuri osa kuolisi. Millä ihmeellä hyönteisten luonnossa pölyttämän hedelmän syöminen voi olla jotenkin epäeettistä sen takia, että hyönteinen on sen pölyttänyt? Ja jos jotain kasvia tuotetaan apulannalla ja hyönteiset myrkyttämällä tai rahdataan tänne öljyä poittaen valtameren yli, niin sekö ei ole epäeettistä? Mutta tämä nyt menee jo alkuperäisestä kysymyksestä sivuun. --Urjanhai (keskustelu) 23. kesäkuuta 2019 kello 09.41 (EEST)
Jos käytämme hyönteispölytteisiä tuotteita, niin riistämme hyönteisiä hyödyntämällä heidän työpanostaan ilmaiseksi. Toki tähän on ollut kehitteillä erilaisia korvausjärjestelmiä, mutta käsittääkseni ne ovat vielä niin suppeita, ettei hyönteispölytteisiä tuotteita suositella ostettavaksi.--MAQuire (keskustelu) 23. kesäkuuta 2019 kello 23.16 (EEST)
Ymmärtääkseni "he" (hyönteiset) tekevät pölyttäessään vapaaehtoistyötä, josta hyötyvät itsekin. Mutta varmasti joku eettinen tuottaja olisi valmis "heille" korvaamaan "heidän" työpanoksensa. Olisiko sinulla ehdotusta, miten tämä tapahtuisi reilusti niin, että korvauksen saisi juuri se hyönteinen, joka on työn tehnyt? -Ochs (keskustelu) 24. kesäkuuta 2019 kello 12.32 (EEST)
Pitääkö mehiläiskloonia katsoa yksilönä vai mehiläispesää vai ehkä yksittäistä kuusijalkaista? --Höyhens (keskustelu) 24. kesäkuuta 2019 kello 12.55 (EEST)

Osoitekartta hakusessa[muokkaa wikitekstiä]

Hei, mistä löytyisi kartta, jossä näkyisi kaikki osoitenumerot? OpenStreetMap ei näytä kaikkialla. Mihin Google Mapsin osoitenumeroiden näyttömahdollisuus on kadonnut? Vastaa mahdollisimman pian. Kiitos jo etukäteen. --40bus (keskustelu) 26. kesäkuuta 2019 kello 21.36 (EEST)

Karttapaikka, taustakartta. --Geohakkeri (keskustelu) 26. kesäkuuta 2019 kello 22.24 (EEST)
Entä ulkomailta? Vaikkapa Yhdysvalloista. --40bus (keskustelu) 26. kesäkuuta 2019 kello 22.34 (EEST)
OpenStreetMap (linkki: Valkoinen talo)--Dieharder (keskustelu) 18. heinäkuuta 2019 kello 14.06 (EEST)

Haluttu artikkeli[muokkaa wikitekstiä]

Terve taas. Kun etusivua katsoo, kohdassa punaiset linkit löytyy punainen linkki, kalastusalus. Siitähän on jo jonkinlainen artikkeli tässä: Troolari. Mitähän tämä oikein meinaa? --Maantietäjä (keskustelu) 29. kesäkuuta 2019 kello 12.46 (EEST)

Aijaa anteeksi, se ei liitykään kauheasti kalastusalukseen. Sorry... --Maantietäjä (keskustelu) 29. kesäkuuta 2019 kello 12.47 (EEST)

Nettiongelma[muokkaa wikitekstiä]

Mulle tuli nettiin joku outo ongelma. Google, wikipedia, youtube ja facebook toimii ongelmitta, mutta oikeestaan melkein mikään muu nettisivu ei toimi (olen kokeillut mm. yle, hesari, ilmatieteenlaitos, turun yliopisto). Voisiko olla joku virus? --Matti Moro (keskustelu) 30. kesäkuuta 2019 kello 11.46 (EEST)

Viruksia tulee sivuilta, missä ei kannata käydä. Esimerkiksi kaikki tuntemattomat lataus, -tai mukamas verkkokauppa-sivustot. Oletko käynyt sellaisilla? --Maantietäjä (keskustelu) 30. kesäkuuta 2019 kello 11.51 (EEST)
Koneessa kannattaa aina olla virussuojaus. Ja mahtaisiko virus edes aiheuttaa tuollaista? (Ehkä voikin, ainakin yleisen jumituksen.) Maallikkona veikkaisin jotain tilapäistä ongelmaa joko omassa koneessa (jos on vanha tai tehoton) tai nettiyhteydessä (tai sitten tosiaan virus, jos virussuojausta ei ole tai jos se on pettänyt). Kun äsken koetin osaa samoista sivuista niin ei ainakaan vaikuttanut olevan mitään ongelmaa noilla sivuilla yleisesti.--Urjanhai (keskustelu) 30. kesäkuuta 2019 kello 12.03 (EEST)
Jep. Ei ollut ongelmia, meikäläinenkin piipahti sivuilla, YouTubessa jopa yhden videonkin katsoin - eli ei ole sellaista ongelmaa. Yleensä tietokoneisiin tulee jo oston yhteydessä viruksentorjunta, ainakin itselle tuli. Mutta sellaisia voi ostaa myös jälkikäteen, vaikka F-Securelta. En sitten tiedä, onko ne ilmaiset viruksentorjunta- taikka virus check- sovellukset niin luotettavia. Mutta suosittelen myös sitä viruksentorjunaa, koska ainahan ne hakkerit yrittävät saada pahaa tuhoa aikaan. Ja joillain sivuilla myös Google antaa varoituksen, että sivusto ei ole turvallinen - itselle näin käynyt monestikin. --Maantietäjä (keskustelu) 30. kesäkuuta 2019 kello 12.22 (EEST)
Ilmeisesti ulkomaalaiset sivut toimivat, kaikki suomalaiset eivät. Oma veikkaus, että reititys- tai nimipalvelinongelma. --Otrfan (keskustelu) 30. kesäkuuta 2019 kello 12.26 (EEST)

Muutaman vuoden vanha MacBookPro. Ongelma on sama selaimesta riippumatta (Firefox tai Safari). Ja siis esim. youtube toimii ihan nopeastikin. En ole kyllä lataillut mitään kummallista viime aikoina, mutta en tiedä virussuojasta, kun eivät ilmeisesti Applen koneita samalla tapaa kiusaa kuin Windowsia tms. Eivät juuri mitkään ulkomaisetkaan sivut toimi, mutta sitten taas foreca.fi näyttäisi toimivan. --Matti Moro (keskustelu) 30. kesäkuuta 2019 kello 15.06 (EEST)

Tuo yllä arvailtu reititys- tai nimipalvelinongelma kuulostaisi järkeenkäyvältä. Mutta mistä se sitten johtuisi (satunnaisista olosuhteista tai esim. ongelmasta palveluntarjoajalla) en osaa maallikkona sanoa. Täällä vain pienehkö osa käyttäjistä on tekniikkaguruja (niin kuin arvatenkin esim. Käyttäjä:Otrfan yllä).--Urjanhai (keskustelu) 30. kesäkuuta 2019 kello 15.32 (EEST)
Operaattorilla tai runkolinjoissa voi olla ongelmia. Ihan noita samoja oireita esiintyy kerran pari vuodessa itselläkin. Menevät sitten itsestään ohi. Eipä siinä paljon muuta itse voi tehdä, kuin korkeintaan käynnistää kaikki laitteet (myös verkkolaitteet, eikä pelkästään tietokonetta) uudestaan ja toivoa parasta. Jos ei kohtuullisessa ajassa korjaudu, niin sitten voi pirauttaa operaattorille ja kysyä, onko heillä tiedossa jotain ongelmia yhteyksissä. Virukseen en oikein usko. Mikä operaattori on muuten kyseessä ja onko mobiili vai lankayhteys? --Otrfan (keskustelu) 30. kesäkuuta 2019 kello 16.00 (EEST)
Voit kokeilla pingata suoraan palveluiden ip-osoitteita, niin selviää onko vika dns-palveluissa vai jossain muualla. Tuossapa on ip-osoitteet: yle (CloudFront) 13.32.43.114, hs (CloudFront) 13.32.43.123, utu 130.232.202.152, fmi 193.166.221.20. Ja pingaamaan pystyt esim. windowsilla avaamalla cmd:n ja kirjoittamalla komennon ping <ip-osoite> esimerkki: ping 13.32.43.114. Sama onnistuu macilla avamaalla terminaalin ja kirjoittamalla komennon samaan malliin. --4shadoww (keskustelu) 30. kesäkuuta 2019 kello 17.01 (EEST)

Espoon metroasemien piippaus[muokkaa wikitekstiä]

Miksi Espoon metroasemilla (ainakin Tapiola ja Aalto-yliopisto) kuuluu jatkuvasti säännöllistä, noin kerran sekunnissa kuuluvaa, piippausta? Helsingin puolella ei metroasemilla tällaista piippausta kuulu. JIP (keskustelu) 1. heinäkuuta 2019 kello 14.48 (EEST)

Saattaisiko olla tarkoitettu sokeille, jotta löytävät oikean reitin? Hissithän yleensä piippaavat.--Puppe100 (keskustelu) 1. heinäkuuta 2019 kello 16.15 (EEST)
Äänimajakoita näkövammaisille [9].--Htm (keskustelu) 1. heinäkuuta 2019 kello 16.31 (EEST)

Mikä sotapeli?[muokkaa wikitekstiä]

Muistaako kukaan mikä oli erään muistaakseni 2000-luvun alun sotapeli tai maailmanvaltauspeli, jossa oli tarkoitus vallata erilaisia maailman valtioita Euroopasta, Aasiasta, Pohjois- ja Eteläamerikasta, Afrikasta ja Oseaniasta. Pelin alussa sinulla oli 52 yksikköä käytössä ja hyökätessä toiseen maahan hyökkäykseksi sai valita joko perushyökkäyksen tai blitzin eli salamasodan. Jokaisella neutraalilla maalla oli joko 2, 3 tai 4 yksikköä puolustamassa maata. Joka maalla oli eri väri ja punainen väri oli omaa yksikköä edustavilla mailla ja jos valtasi eri väriä olevan maan, sinne piti jättää joko 2 tai kolme sotilasyksikköä estämään vallankumouksen, jottei maa siirtyisi vihollisen puolelle. Pelissä sai valita vastustajiksi muistaakseni kahdesta seitsemään pelaajaa ja jokaista pelaajaa edusti oma väri. Kaksinpelissä pelattiin vain yhtä kenraalia vastaan ja moninpelissä useampaa. Yhden kenraalin nimi oli muistaakseni Floppy Drev ja hänen värinsä oli vihreä. Jos kukisti yhden kenraalin armeijan, tämän maat ja väriä edustaneet neutraalit maat siirtyivät pelaajan väriin eli punaiseen. Peli voitettiin kun vastapuolen kenraalin kaikki joukot oli kukistettu jolloin ruutuun tuli kuva, jossa ko kenraali oli karkoitettu autiolle saarelle ja ruutuun tuli teksti: "General. Your follovers have found a place for you". Tämän jälkeen ruutuun tuli kuva maailmankartasta, jossa valtaamattomat maat siirtyivät pelaajan haltuun ja lopputekstien aikana tapahtui pari vallankumousta jolloin peli päättyi tai sai aloittaa uuden pelin. Muistaako kukaan, mikä oli tämän kyseisen pelin nimi?--Kruununoksa (keskustelu) 1. heinäkuuta 2019 kello 18.45 (EEST)

Floppy Drev on kyllä aika mielikuvituksellinen nimi [10]. --Höyhens (keskustelu) 3. heinäkuuta 2019 kello 16.24 (EEST)
En tiedä auttaako tämä tieto yhtään, mutta muistaakseni, kun kyseisen pelin latasi koneelle, niin mukana tuli Demo-versio tuosta People's General-pelistä, jossa pystyi pelaamaan vain Tutorialin. Ja edellämainitussa pelissä kun oli käyttänyt loppuun nuo 52 yksikköä vallattuaan maita, niin piti odottaa yksi vuoro, jonka jälkeen sai täydennystä armeijaan vallattujen maiden lukumäärän perusteella. Ja minulla on joku muistikuva, että kyseisen pelin nimi oli joku World 2000 tai joku vastaava, mutta voin olla väärässä.--109.240.160.68 7. heinäkuuta 2019 kello 17.11 (EEST)

Kitaran viritys[muokkaa wikitekstiä]

Miksi kielisoittimet eivät pysy vireessä? Piano sentään pysyy jonkin aikaa, mutta esimerkiksi kitaraa on viritettävä jatkuvasti, ja jopa yksipuista kanteletta. --Höyhens (keskustelu) 3. heinäkuuta 2019 kello 16.20 (EEST)

Materiaalit, erityisesti puu, elävät ilmankosteuden ja lämpötilan mukana. Myös itse kielen materiaali ja kunto vaikuttavat, samoin se, kuinka paljon ja miten soitinta soitetaan. Pianossa vire pysyy kauemmin, koska viritystapit ovat kiinni valurautaisessa rungossa puun sijaan. -Ochs (keskustelu) 3. heinäkuuta 2019 kello 20.17 (EEST)

Keskenään samannimisiä julkkiksia?[muokkaa wikitekstiä]

Niin, keitä heitä oikein on Suomessa ja muualla maailmalla?

Kotimaisista tulevat mieleeni ainakin Jukka Virtaset ja Erkki Liikaset.

Ulkomaista puolestaan Michael Jacksonit.

Nouseeko mieleenne muita? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 3. heinäkuuta 2019 kello 19.54 (EEST)

Mieleen ei noussut, mutta googlaamalla löytyy helposti, esim. [11] ja [12]. -Ochs (keskustelu) 3. heinäkuuta 2019 kello 20.04 (EEST)
Julius Caesar ja kriketinpelaaja Julius Caesar. Jääkiekkoilijat Sebastian Aho ja Sebastian Aho, joista ensin mainittu on suomalainen ja jälkimmäinen ruotsalainen. Aika lähellä toisiaan ovat myös nimet Nicklas Bäckström ja Niklas Bäckström. –Ejs-80 3. heinäkuuta 2019 kello 20.25 (EEST)
Tapio Suomisia on useita. Lisäksi jalkapallomaalivahti Antti Niemi ja jääkiekkomaalivahti Antti Niemi. --Sblöbö (keskustelu) 3. heinäkuuta 2019 kello 20.50 (EEST)
Amerikan presidenteissäkin on kaksi John Adamsia ja George Bushia, jos se nyt tähän kuuluu. --Höyhens (keskustelu) 4. heinäkuuta 2019 kello 08.16 (EEST)
John Rambo, 1700-luvun poliitikko ja John Rambo, nykyaikainen korkeushyppääjä. Lisäksi tietysti John Rambo mutta fiktiivisenä hahmona hän ei kai tule kyseeseen. JIP (keskustelu) 5. heinäkuuta 2019 kello 12.54 (EEST)
Näitähän on pilvin pimein, ja kun englantia puhuu satoja mioljoonia ihmisiä, niin siellä on kaikennimisiä varmasti useampi. Pikemminkin voisi laskea minkä nimisiä on eniten, siis Suomessa, muunkieliset nimet ovat suomalaisesta näkökulmasta triviaaleja kun kumminkin joka nimisiä on yleensä useampia. Heti muistan Suomesta, että että Jari Niemelä -nimisiä on neljä ja Heikki Eskelinen -nimisiä 5 taikka toisin päin. Myöskin Väinö Tanner -nimisiä on 2 ja melkein jokaisella tunnetummalla henkilöllä kuten Matti Vanhanen on nimikaimoja. Suuri osa nimikaimoista taitaa olla rivijääkiekkoilijoita ja muita riviurheilijoita, joilla usein on tavallisia suomalaisia nimiä, ja joista on paljon artikkeleita. Semmoinenkin suuruus kuin Pentti Eskola on toisten mielestä kuuluisa urheilija ja toisaten mielestä kuuluisa geologi. --Urjanhai (keskustelu) 5. heinäkuuta 2019 kello 15.22 (EEST)
Urheilija/tieteilijä-akselille menee myös Rainer Steniukset. --Anr (keskustelu) 5. heinäkuuta 2019 kello 15.58 (EEST)
Yleisempien nimien listaltakin voi etsiä Matti Virtanen on 4 henkiläön nimi, samoin Matti Mäkelä.--Urjanhai (keskustelu) 5. heinäkuuta 2019 kello 15.24 (EEST)
Ja Matti Korhonen on 6 henkiön nimi.--Urjanhai (keskustelu) 5. heinäkuuta 2019 kello 15.25 (EEST)

Monikaan näistä ei ole julkkis.--MAQuire (keskustelu) 5. heinäkuuta 2019 kello 16.52 (EEST)

Ei sellaiselle kuin julkkis ole mitään määritelmää. Jos tarkoitetaan pinta- tai hömppäjulkkiksia, niin sellaisia ei sivistyneen ihmisen kuulu edes tietää. Eri seuraajille koko julkisuus saa erilaisia sisältöjä. Hömpän tai viihteen seuraamiseen kellään ei ole mitään velvollisuutta.--Urjanhai (keskustelu) 5. heinäkuuta 2019 kello 18.41 (EEST)
En tajua, mihin vastasit, vai vastasitko mihinkään. Onko lauseeni väärin?--MAQuire (keskustelu) 6. heinäkuuta 2019 kello 00.24 (EEST)
E. J. Vehmas ja Einari Wehmas.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 6. heinäkuuta 2019 kello 09.37 (EEST)
Kari Karjalaisia on useita, samoin Henrik Ehrnrootheja.--Htm (keskustelu) 6. heinäkuuta 2019 kello 11.22 (EEST)
Täällä on muutama: en:Category:Human name disambiguation pages --Otrfan (keskustelu) 6. heinäkuuta 2019 kello 11.25 (EEST)
Kaikki kuningas Yrjöt ja Kaarlet ja muut etenkin. Tää on varmaan jokin sosiologinen testi. Jos halutaan esimerkiksi testata milloin huomataan naiset, niin Elisabet pitäisi riittää. --Höyhens (keskustelu) 6. heinäkuuta 2019 kello 21.27 (EEST)
Ai niin yksi meinas unohtua Heikki Kastemaa ja Heikki Kastemaa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 11. heinäkuuta 2019 kello 18.05 (EEST)

Puretaanko Suomessa rakennuksia purkukuulalla tai räjäyttämällä?[muokkaa wikitekstiä]

Tämä asia on pohdituttanut minua jo pitkään. Ainakin elokuvissa, televisiossa jne. tunnetuimmat tavat purkaa isompi rakennus ovat nosturista riippuvan purkukuulan käyttö tai koko rakennuksen räjäyttäminen kertaheitolla strategisiin kohtiin sijoitetuilla räjähdyspanoksilla. Suomalaisilla purkutyömailla en kuitenkaan muista ikinä nähneeni (tai kuulleeni) kumpaakaan. Ovatko nuo käytössä Suomessa? Ilmeisesti jotain tehtaiden savupiippuja on joskus räjäytetty, mutta entäpä vaikka kerrostaloja? --Risukarhi (keskustelu) 10. heinäkuuta 2019 kello 14.21 (EEST)

Kerrostaloista en ole varma, useimmiten olen siihenkin nähnyt käytettävän kaivinkoneita. Siiloja räjäytellään silloin tällöin esimerkiksi Oulun Toppilassa 2012. Järvenpään myllyn räjäytystä harkittiin, mutta siihen ei kuitenkaan ryhdytty [13] [14] --MiPe (wikinät) 10. heinäkuuta 2019 kello 14.34 (EEST)
Kerrostalojen purkamisesta näyttää löytyvän ihan opinnäytetyökin. Sen perusteella tyypillisimmät tavat ovat kaivinkoneen tai purkukoneen käyttö. Kuula tai räjäyttäminen ovat mahdollisia, mutta harvinaisempia menetelmiä. --MiPe (wikinät) 10. heinäkuuta 2019 kello 15.05 (EEST)
Iso kaivinkone, jolla kauhan sijaan on hydraulinen pihti, näkyy nykyään olevan paljon käytössä betonielementtitalojen purussa. Se näyttää betonia syövältä mekaaniselta dinosaurukselta.Vilkapi (keskustelu) 11. heinäkuuta 2019 kello 17.51 (EEST)

Ovatko Bond-filmin tekijät möhlineet autojen kanssa?[muokkaa wikitekstiä]

James Bond -elokuvassa 007 ja Kultasormi näytetään, kuinka sotilasajoneuvojen saattue kulkee lähtöpisteestään Fort Knoxiin sen jälkeen, kun ihmisiä on tainnutettu lentokoneista levitetyllä kaasulla.

Joissain vaiheissa saattueeseen kuuluu International-kuorma-auto.

Toisissa vaiheissa saattuessa kulkee Chevrolet-kuorma-auto ja Ford-kuorma-auto, mutta Internationalia ei näy missään.

Käsittääkseni kyse on koko ajan samasta saattueesta, joten autoasioissa täytyy olla jotain hämärää...

Kyseinen pätkä löytyy verkostakin: https://www.youtube.com/watch?v=mhOXyfV1CUQ

--Juhani Velhonheimo (keskustelu) 11. heinäkuuta 2019 kello 21.13 (EEST)

Oikeassa olet, sama on huomattu täälläkin. -Ochs (keskustelu) 11. heinäkuuta 2019 kello 21.30 (EEST)
Kun nyt tuli puheeksi, niin joskus vuosikymmeniä sitten tuli televisiosta joku ulkomainen elokuva, joka sijoittui johonkin aikakauteen, jolloin ei vielä ollut nykyisenmallisia autoja (en enää muista mikä elokuva ja mihin aikaan sijoittuva). Jossakin elokuvan kohtauksessa, missä näytettiin kasvolähoikuvia, kuitenkin sattui taustalla olevassa maisemassa, joka taisi olla jyrkkää, puustoista merenrantatöyrästä, ajamaan valkoinen pakettiauto. Pitää varmaan tsekata. löytyisikö sekin tuolta.--Urjanhai (keskustelu) 16. heinäkuuta 2019 kello 08.25 (EEST)
Sormuksen ritarit -elokuvassa oli joku tämän tyyppinen kohtaus. --93.106.184.251 16. heinäkuuta 2019 kello 11.28 (EEST)
Kummelin Viimeisissä pirkkalaissa eletään vuotta 520 eaa, mutta siinä menee valtatiellä autoja vieressä. --PtG (keskustelu) 16. heinäkuuta 2019 kello 10.12 (EEST)

Ei oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen eikä työttömyysturvaan?[muokkaa wikitekstiä]

Olen käsittänyt, että asiat menevät pääpiirteissään seuraavasti:

Jos työikäinen Suomen kansalainen todetaan työkyvyttömäksi, on hänellä oikeus määräaikaiseen tai toistaiseksi voimassa olevaan työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Jos henkilöä ei todeta työkyvyttömäksi, on hän silloin työkykyinen, ja hänellä on oikeus ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi ja saada työttömyysturvaa.

Mielestäni on kuitenkin sellaisiakin työikäisiä työssä käymättömiä henkilöitä, joilla ei ole oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen eikä työttömyysturvaan. Mihin tämä perustuu? Ovatko kyseiset henkilöt oikeutettuja siis vain asumistukeen ja toimeentulotukeen? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 12. heinäkuuta 2019 kello 19.45 (EEST)

Alle 25-vuotiaat ilman tutkintoon johtavaa, ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta ovat ainakin poikkeustapauksia.[15] --Zache (keskustelu) 12. heinäkuuta 2019 kello 20.00 (EEST)
Joo ja sit tuohon kysymykseenkin sisältyy että työkykyisen ei ole pakko ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi. --Höyhens (keskustelu) 12. heinäkuuta 2019 kello 21.24 (EEST)
Lehdissä on myös ollut tarinoita henkilöistä, jotka ovat kieltätyneet virallisesti lopettamasta yritystoimintaaansa ja tästä syystä heidät on katsottu päätoimisiksi yrittäjiksi, joilla ei ole oikeutta työttömyysturvaan vaikka yritykselä ei tosiasiassa olisikaan mitääm toimintaa mistä tulisi tuloja. Somessa vastasavia tarinoita on vielä enemmän.--Urjanhai (keskustelu) 12. heinäkuuta 2019 kello 22.07 (EEST)
Ilmeisesti maatalousyrittäjien aikuisilla lapsilla ei kuulemma ole oikeutta työttömyysturvaan, jos asuvat tilalla. Tämä saattaa olla jossain määrin väärinkäsitys, joten kannattaa tarkistaa muualta. --Höyhens (keskustelu) 13. heinäkuuta 2019 kello 17.59 (EEST)

Ovatko esimerkiksi "elämänhallintansa menettäneet" henkilöt sellaisia, joille heruu vain asumistukea ja toimeentulotukea? Tällaiset henkilöt eivät kykene ottamaan työtä vastaan saati tekemään työtä, mutteivät he mitä ilmeisimmin ole lainsäädännöllisestä näkökulmasta kelvollisia työkyvyttömyyseläkkeellekään? Vai voiko pitkäkestoinen ja vakava päideongelma olla peruste työkyvyttömyyseläkkeen saamiselle?--Juhani Velhonheimo (keskustelu) 15. heinäkuuta 2019 kello 19.13 (EEST)

Kaipa ne menevät työttömien kirjoissa. Muistan lukeneeni kai useammassakin yhteydessä, miten sitten joku viitseliäs lääkäri tällaisille henkilöille kirjoittelee työkyvyttömyys- tms. todistuksia. Mutta en osaa sanoa tarkemmin.--Urjanhai (keskustelu) 15. heinäkuuta 2019 kello 19.19 (EEST)
Täällä on kriteerejä, eli pelkkä alkoholismi ei sinänsä vielä riitä työkyvyttömyyseläkkeeseen. -Ochs (keskustelu) 15. heinäkuuta 2019 kello 19.22 (EEST)
Työkyvyttömyyseläkkeelle voi kai päästä tuntemalla lääkärin, joka auttaa työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyssä. Suomessa on melko paljon ihmisiä työkyvyttömyyseläkkeellä, vaikka ovat aivan kyvykkäitä monenmoiseen. Tästä on ollut vertailuakin Suomen ja Alankomaiden välillä, eikä oikein kukaan usko että suomalaiset ovat niin sairaita verrattuna hollantilaisiin. --Hartz (keskustelu) 20. heinäkuuta 2019 kello 08.13 (EEST)
Paikallislehdessä oli kerran syntymäpäivähaastattelu yrittäjästä, joka ensin oli tehnyt työuran seppänä, mutta selkä oli hajonnut ja henkilö oli joutunut työkyvyttömyyseläkkeelle. Sitten henkilö oli kuitenkin puolisonsa kanssa perustanut kauppapuutarhan ja teki siinä toisen työuran. Muistokirjoituksessa hiljattain taas kerrottiin liikuntavammaisesta henkilöstä, jolle koulun jälkeen ammatinvalinnanohjaaja oli suositellut eläkettä, mutta henkilö olikin ruvennut toimittajaksi ja teki pitkän työuran liikuntavammasta huolimatta.--Urjanhai (keskustelu) 20. heinäkuuta 2019 kello 08.20 (EEST)

Suomen keskisyvyydeltään syvin järvi[muokkaa wikitekstiä]

Mikä on Suomen keskisyvyydeltään syvin järvi? 109.240.246.28 13. heinäkuuta 2019 kello 21.46 (EEST)

Väittävät sen olevan Suuri Jukajärvi. --PtG (keskustelu) 13. heinäkuuta 2019 kello 22.00 (EEST)

Palkintopallit[muokkaa wikitekstiä]

Kultamitalisti seisoo keskellä. Mutta mitenkäs hopeamitalisti ja pronssimitalisti. Olen pienestä asti tottunut siihen, että hopeamitalisti seisoo kultamitalistin oikealla puolella (katsojan vasen), mutta olen alkanut myöhemmin nähdä variaatioita, joissa nämä kaksi muuta mitalistia on kiepautettu nurinpäin. Missä päin on kumpikin käytäntö käytössä?--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 17. heinäkuuta 2019 kello 10.51 (EEST)

Uskontunnustuksessa sanotaan: "...istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella...", eli hallitsijasta oikealle on perinteisesti ollut seuraavaksi arvokkain paikka. En vielä löytänyt tietoa muista käytännöistä. Sen sijaan kakkosen ja kolmosen keskinäisestä korkeudesta on kirjoitettu täällä. -Ochs (keskustelu) 17. heinäkuuta 2019 kello 11.24 (EEST)
Mites päin ryövärit oli ristillä Jeesuksen vieressä? Missä järjestyksessä heidän naulittiin? Palkintopallijärjestystähän on muutettu silleen että kutamitalisti tulee viimeiseksi. --Höyhens (keskustelu) 17. heinäkuuta 2019 kello 12.11 (EEST)
Muut evankelistat eivät tee eroa ryöväreiden välillä, mutta Luukkaan mukaan toinen rienasi Jeesusta ja toinen nuhteli rienaajaa. Luukaskaan ei mainitse kumpi oli kumpi. - Ylipäänsä ristien sijoittelussa näkyy symboliikka: olisi ollut mahdoton ajatus, että Jeesus olisi ollut reunalla. -Ochs (keskustelu) 17. heinäkuuta 2019 kello 12.48 (EEST)
Hyvin monissa kielissä oikeaan (siis suuntaan) liittyy positiivisia merkityksiä ja vasempaan negatiivisia merkityksiä. Maailma on oikeakätisnormatiivinen. -Ochs (keskustelu) 17. heinäkuuta 2019 kello 12.54 (EEST)
Toki siis suomessakin oikea tarkoittaa oikeaa. Siis noin etymologian kannalta. --Höyhens (keskustelu) 17. heinäkuuta 2019 kello 15.27 (EEST)
Toisin sanoen Venäjän ja Kanadan liput ovat täällä väärin päin. Finaali näet oli Venäjän lippu VenäjäRuotsin lippu Ruotsi, jolloin Venäjän lipun kuuluisi olla katsojan vasemmalla Ruotsin lippuun nähden, eikä katsojan oikealla, kuten videossa on. Täällä on puolestaan laitettu Ruotsin ja Tshekin liput oikein päin, kun kyseisessä finaalissa Suomi voitti Ruotsin, eikä Tshekkiä.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 17. heinäkuuta 2019 kello 16.50 (EEST)
Tuossa ei olla pallilla, ja lippujakin taidetaan katsella molemmista suunnista. --Lax (keskustelu) 17. heinäkuuta 2019 kello 17.09 (EEST)

Karvainen planeetta[muokkaa wikitekstiä]

Mistä johtunee, että kuunpimennyksessä Maan varjon reuna näyttää kovin epätasaiselta, ikään kuin nukkapintaiselta – käsittääkseni Maan pinta ei ole niin vuoristoinen, että se aiheuttaisi ilmiön. Auringonpimennyksessähän ilmiö ei ole Auringon liekehdinnän ja kirkkaudenkin takia yhtä selvästi havaittavissa. Olisiko Kuun pinnan epätasaisuudella osuutta asiaan? --85.76.35.172 18. heinäkuuta 2019 kello 16.44 (EEST)

Auringonpimennyksessä kuu on maan ja auringon välissä. Sen kylki näkyy silloin terävänä. Kuunpimennyksessä maa on auringon ja kuun välissä. Mutta kun kuun vaiheissakin maa on auringon ja kuun välissä, niin mikä on silloin kuun vaiheiden ja kuunpimennyksen ero? Pitää kai katsoa Wikipediasta.--Urjanhai (keskustelu) 18. heinäkuuta 2019 kello 19.11 (EEST)
Artikkelissa Kuun vaiheet tämä olikin kerrottu, siis että mikä ero on kuun vaiheilla ja kuunpimennyksellä. --Urjanhai (keskustelu) 18. heinäkuuta 2019 kello 19.17 (EEST)
Jo Kepler huomasi saman kuin sinä: [16] (s. 22). -Ochs (keskustelu) 18. heinäkuuta 2019 kello 19.55 (EEST)
Hooh, ei siis mitään uutta Maan päällä! :) Niin kuin tuossa jo edellä epäsuorasti todettiinkin, on auringon- ja kuunpimennyksillä toki se ratkaiseva ero, että Auringon pinnallehan ei varjoa muodostu, vaan itse asiassa kyse on maanpimennyksestä. --85.76.42.239 19. heinäkuuta 2019 kello 06.49 (EEST)

Liikenneympyrä[muokkaa wikitekstiä]

Onko määritelty, kuinka monta kierrosta liikenneympyrässä saa ajaa kerralla? 109.240.111.243 20. heinäkuuta 2019 kello 20.43 (EEST)

Ei ainakaan Suomen laissa eikä luultavasti muuallakaan. Tosin Tieliikennelain 54 § kieltää tarpeettoman ja häiritsevän ajamisen ylipäänsä. Yksi ympyrää jatkuvasti kiertävä auto ei häiritse muuta liikennettä oikeastaan millään tavalla, mutta jos autoja olisi useampia, ympyrä menisi tukkoon, ja poliisi voisi puuttua asiaan. -Ochs (keskustelu) 20. heinäkuuta 2019 kello 22.07 (EEST)